Laidunnuskäytäntöjä ja -vaikutuksia merenrantaniityillä

Luonnonniittyjen laiduntamisen ja niiton vähennyttyä 1900-luvulla myös merenrantaniittyjen määrä on laskenut jyrkästi ja ne luokitellaan nykyisin äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi. Huomattavaa osaa merenrantaniityistä hoidetaan perinnebiotooppien erityistuen avulla, pääasiassa nautakarjalla laiduntaen. Tarkkaa tietoa merenrantaniittyjen hoitotavoista, esimerkiksi käytetystä eläinaineksesta ei kuitenkaan ole ollut helposti saatavilla, ja nykymuotoisen rantalaidunnuksen ekologisista vaikutuksista tiedetään vielä suhteellisen vähän.Tässä vuosina 2009-2011 toteutettavassa tutkimuksessa kootaan yksityiskohtaista tietoa merenrantaniittyjen hoitotavoista hyödyntäen Maaseutuviraston TIKE-tietokantaa ja viljelijäkyselyjä. Maastotutkimuksissa selvitetään rantalaitumilla yleisimmin käytettyjen nautaeläintyyppien (suurikokoiset lihakarjarodut, maitorotuiset hiehot) laidunnuksen vaikutuksia kasvillisuuteen. Tutkimusalueena on Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alue Perämeren rannikolla, jossa sijaitsee yli puolet Suomen merenrantaniittyjen kokonaispinta-alasta. Tutkimus on osa Suomen ympäristökeskuksen EU Life-hanketta (VACCIA) ja jatkumoa MTT:n LUMOLAIDUN-hankkeelle.Liharotuisten oletetaan olevan maitorotuisia nautoja tehokkaampia laiduntajia rantaniityillä. Lihakarjalaitumilla kasvusto olisi tämän mukaan matalammaksi ja kattavammin syötyä ja kasvillisuuden peittävyys olisi alhaisempi kuin kevyempien maitorotuisten laiduntamilla niityillä, joilla kasvillisuuden oletetaan olevan sekä rakenteellisesti että lajistollisesti vaihtelevampaa.Merenrantaniittyä sisältävien erityistukisopimuskohteiden kokonaispinta-ala oli Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2008 lopussa 2874 ha, josta noin 2460 ha (86 %) on luokiteltu merenrantaniityksi. Noin 90 % kohteiden kokonaisalasta hoidetaan laiduntaen, pääosin nautakarjan avulla. Nautakarjalaidunten kokonaisalasta (2212 ha) 80% on puhtaasti lihakarjalaitumia ja 14.5 % maitorotuisilla laidunnettavia.Kesällä 2009 tehtiin kasvillisuusselvitykset noin puolella (8) tutkittavien rantalaidunten määrästä ja vuonna 2010 tutkimukset jatkuvat uusilla kohteilla. Kesän 2009 tulosten perusteella kasvillisuus näyttäisi lihakarjalaitumilla olevan oletusten mukaisesti jonkin verran avoimempaa ja kattavammin syötyä kuin maitorotuisten nautojen laiduntamilla rantaniityillä. Tarkastelluissa muuttujissa esiintyi kuitenkin runsaasti vaihtelua myös vertailtavien ryhmien sisällä. Tutkimuksen lopulliset tulokset valmistuvat vuonna 2011

Biotic interactions and vegetation management on coastal meadows

v2009okDiss.: Oulun yliopisto, 200

Merenrantaniityt sopivat lihakarjan laitumiksi

Merenrantaniittyjen laidunnuksen keskeinen tavoite on rantaniittyjen määrän lisääminen ja tilan parantaminen, sillä rantaniityt edustavat suhteellisen harvinaista, vähentynyttä luontotyyppiä. Monien uhanalaisten lajien, kuten etelänsuosirrin ja mustapyrstökuirin, kannat ovat elpyneet tai niiden taantuva kehitys on alueellisesti pysähtynyt rantojen laidunnuksen myötä.vo

Eläimet rantaan - kyllä vai ei? : Opas kestävään rantalaiduntamiseen

vo

Nuorten raskauden ehkäisypalvelut osana seksuaaliterveyden edistämistä ja opiskeluterveydenhuoltoa : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa ja kuvata nuorten raskauden ehkäisypalvelujen tilaa ja toimivuutta Suomessa. Valtakunnallisesti raskauden ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuudesta ei ole ajankohtaista tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että puutteita on erityisesti nuorison ja nuorten aikuisten palveluissa. Nuorten raskauden ehkäisypalvelujen tilaa ja toimivuutta on tutkittu Suomessa vähän. Nuorten seksuaaliterveyden palveluiden toimivuudesta on annettu erilaisia suosituksia ja ohjeita, mutta varsinaista lainsäädäntöä ei ole vahvistettu. Selvitimme lisäksi nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen ja raskauden ehkäisyä koskevaan neuvontaan liittyviä suosituksia ja toiminnan ohjausta. Kuvaamme käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen sitä, miten nuorten raskauden ehkäisyyn liittyvä neuvonta toteutuu terveyspalveluissa sekä moniammatillisena yhteistyönä. Kirjallisuuskatsauksessa lähteistönä on käytetty kirjallisuutta sekä alamme lehtiartikkeleita ja verkkojulkaisuja. Nuorten raskauden ehkäisypalveluiden saatavuus ei palvele nuorten tarpeita riittävästi. Sosiaali-ja terveysministeriön seksuaali -ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille 2007-2011 esittää korjaavina toimenpiteinä muun muassa ehkäisyvälineiden ilmaisjakelua ja vastaanotolle pääsyn helpottumista nykyisestä. Tällä hetkellä palveluiden toimintaa ohjaavat suositukset eivät vielä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla terveyspalveluissa.Purpose of this final project was to describe how young people´s pregnancy prevention services were organised in Finland. In our final project we review student who are using school health care. Our goals were to chart a complete picture of the Finnish pregnancy prevention and sexual health care services and describe national guidelines and recommendations. We described the available researched results of how the Finnish contraceptive health care system and multiprofessional co-operation worked. The material was gathered through searches in nursing science literature and databases. The material for our literature review included articles published in health care journals and online publications. We used both Finnish and international studies. All the articles and studies were publised after 2000, so the information was current and updated. In this final project, we found out that there were many problems in contraceptive services for young people. The main reasons for this were expensive contraceptives and students being in unequal position in receiving prevention services. he Finnish and international recommendations and guidelines were yet in use in the practical work. Keywords pregnanc

Laidunnuskäytäntöjä ja -vaikutuksia merenrantaniityillä

vo