Vakuutuspalveluiden riskienhallinta kuluttajanäkökulmasta : Kirjallisuusselvitys

Tämä raportti esittelee sähköisen vakuutusasioinnin riskienhallintaa käsittelevän kirjallisuusselvityksen tuloksia. Kirjallisuusselvityksessä on keskitytty tarkastelemaan vakuutusverkkopalveluita kuluttajien kokemien riskien näkökulmasta. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa vakuutusasiakkaiden kokemien riski- ja epävarmuustekijöiden vähentämiseen. Selvitys on osa "eInsurance - Uuden ajan sähköiset vakuutuspalvelut" -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kehittää koko vakuutusasiakassuhteen elinkaaren huomioiva, kokonaisvaltainen sähköinen vakuutuspalveluympäristö. Kirjallisuusselvitys toteutettiin sähköisistä verkkolehti- ja kirjastotietokannoista tehtyjen hakujen avulla. Aiheeseen liittyvää tietoa etsittiin myös tilastoja ylläpitävien yritysten ja muiden aiheeseen liittyvien organisaatioiden Internet-sivustoilta. Riskin kokemisen on osoitettu vaikuttavan kuluttajien käyttäytymiseen vähentäen halukkuutta tehdä ostoksia. Internet-kaupan yhteydessä kuluttajien kokemat riskit ovat merkittävämmässä roolissa verrattuna perinteiseen kaupankäyntiin. Kuluttajat saavat monenlaisia etuja asioidessaan verkossa, mutta useat kuluttajat kuitenkin kokevat verkkoasiointiin liittyvän myös merkittäviä riskejä. Merkittävämpiä kuluttajien kokemia verkkopalveluiden käyttämiseen liittyviä riskejä ovat taloudelliset ja psykologiset riskit sekä yksityisyyteen, tuotteen tai palvelun toimintaan sekä ajankäyttöön liittyvät riskit. Kuluttajien kokemia riskejä lisäävät muun muassa kokemattomuus verkkopalveluiden käytössä ja liian vähäinen ostopäätöksen tekemiseen tarvittava tieto. Vakuutusyhtiöt tarjoavat nykyisin kuluttajille interaktiivisia verkkopalveluita, joiden avulla on mahdollista esimerkiksi vertailla eri vakuutusvaihtoehtoja tai seurata omaa vakuutustilannettaan. Viime vuosina vakuutusverkkopalveluiden käyttö on lisääntynyt, mutta useat kuluttajat kokevat yhä vakuutuspalvelut monimutkaisina ja henkilökohtaista kontaktia vaativina palveluina. Kuluttajien kokemia verkkopalveluiden käyttämiseen liittyviä riskejä on tutkittu suhteellisen vähän. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt vain muutamiin palvelutyyppeihin. Sähköisten vakuutus palveluiden riskejä ei ole juurikaan tutkittu kuluttajan näkökulmasta. Näiden riskien selvittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta asiakkaiden hankaliksi kokemia vakuutusverkkopalveluita voidaan kehittää nykyistä käyttäjäystävällisemmiksi

Tiedon visuaalisuus business intelligence -järjestelmässä

Visuaalisuudella on suuri rooli business intelligence -järjestelmässä. Datasta muodostetut visuaaliset esitystavat viestivät trendeistä ja havainnoista nopeasti ja tehokkaasti. Visualisoinnin avulla tiedon löytyminen helpottuu, analysointi tehostuu sekä raportointitapa on miellyttävämpi kohderyhmälle. Haasteena on kuitenkin mahduttaa mahdollisimman paljon informaatiota näkymään, ja usein näkymät epäonnistuvat viestimään informaatiota tehokkaasti. Tehottomasti suunniteltu näkymä saattaa hidastaa tiedon analysointia ja johtaa vääriin tulkintoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon löydettävyyteen business intelligence -järjestelmässä. Tarkastelukohteena oli business intelligence -järjestelmän näkymä, jossa perehdyttiin näkymässä esiintyviin visuaalisiin ominaisuuksiin. Tiedon visualisoinnin taustatekijät sekä eri visualisointitavat muodostivat tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusaineisto muodostettiin haastattelujen avulla, jotka kerättiin kontaktien kautta. Aineiston analyysi rakennettiin haastattelujen kautta muodostuneista teemoista, jonka pohjalta luotiin tutkielman lopputulokset. Tutkimuksessa saatiin selville, että business intelligence -järjestelmän visualisointiin vaikuttavat sekä edistävät että hidastavat visuaaliset tekijät. Osa näistä tekijöistä voidaan jakaa molempiin ryhmiin, sillä tekijöiden käyttötarkoitus ja -tapa saattavat vaikuttaa siihen, millaisen lopputuloksen ne näkymään tuo. Visuaaliset tekijät käsittelevät niin värien käyttöä, kuvioiden valintaa että datan määrää. Tämän lisäksi visualisointiin vaikuttaa vahvasti se, kenelle visualisointia ollaan esittämässä eli kohderyhmä, sekä se, mikä on visualisoinnin tavoite.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Muutosjohtajuus kriisin kontekstissa : COVID-19-pandemian vaikutukset muutosjohtajuuteen yksityisessä terveydenhuollon organisaatiossa

COVID-19-pandemia on vaikuttanut päivittäisten toimintojen johtamiseen, ja haastanut niin valtioiden kuin yritysten kriisinhallintavalmiuksia. Suurimman paineen alle kriisissä on joutunut terveydenhuoltojärjestelmä, jossa on jouduttu kehittämään uusia toimintamalleja. Muutoksia on tapahtunut, ja tapahtuu edelleen koronapandemian takia tai siitä huolimatta. COVID-19-pandemia nähtiin tässä tutkimusasetelmassa organisaation ulkopuolelta tulleena kriisinä, jossa yksityisessä terveydenhuollon organisaatiossa (Organisaatio X) jouduttiin toimimaan. Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten muutos- ja kriisijohtajuus kytkeytyvät toisiinsa. Tarkoituksena oli selvittää, miten COVID-19-pandemia on vaikuttanut Organisaatioon X. Lisäksi oltiin kiinnostuneita, miten Laurilan muutosjohtajuuden kompassimallissa esitetyt muutosjohtajuustyypit esiintyvät Organisaatiossa X kriisin aikana. Kirjallisuuskatsauksessa on käsitelty muutosta ja sen johtamista, sekä COVID-19-pandemiaa ja sen vaikutuksia terveyspalveluihin, sote-henkilöstöön ja muutosjohtajuuteen. Tutkielma edustaa tapaustutkimusta, jossa hyödynnetään monimenetelmällisyyttä. Laadullista aineistoa tuottivat Organisaation X esihenkilöiden haastattelut. Henkilöstölle osoitetut kyselylomakkeet tuottivat enimmäkseen määrällistä aineistoa, jossa sovellettiin tilastollisia menetelmiä. Sekä haastatteluaineisto että kyselyiden avoimet vastaukset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Lisäksi muutostilanteita Organisaatiossa X kuvattiin käyttöön saadulla dokumenttiaineistolla. Aikaisemman tutkimuksen valossa voidaan todeta, että varsinkin pitkäkestoisessa kriisissä kriisijohtamisen rinnalle tarvitaan muutosjohtajuuden keinoja. Muutosjohtajuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin kriisijohtajuus, vaikka yhtymäkohtiakin löytyy. Muutosjohtajuudessa tarvitaan useita eri ulottuvuuksia (ks. Laurilan muutosjohtajuuden kompassimallin ohjaava-, osallistava-, innostava ja emansipoiva muutosjohtajuus), ja ne tulee valita tilannekohtaisesti. Osallistava ja ohjaava muutosjohtajuuskäsitys sijoittuvat kompassimallissa toisilleen vastakkaisiksi käsityksiksi. Tutkimustulosten mukaan Organisaatiossa X toimittiin COVID-19-pandemian aikana pääasiassa ohjaavan muutosjohtajuuskäsityksen mukaisesti, vaikka henkilöstö olisi kaivannut enemmän osallistavaa muutosjohtajuutta. Ehkä pandemian luonteen takia ohjaava muutosjohtajuus korostui, sillä siinä esiintyy eniten kriisijohtajuudesta löytyviä piirteitä. Kun muutosjohtajuuskäsityksiä tarkastellaan viestinnän näkökulmasta, vertikaalinen esihenkilöiltä henkilöstölle suuntautuva viestintä ja henkilöstön passiivinen rooli korostuivat

Teachers’ perceptions of the safety competence of process operator students

In the safety-critical process industry, the safety competence of process operators is essential. Process operators are educated at vocational education and training (VET) organizations. The reform of vocational upper secondary education in Finland emphasizes the role of on-the-job learning; thus, the process operator education program has changed. Early adoption of correct safety skills enables them to be followed in the workplace. Thus, it is important to study the safety competence of process operator students and related educational requirements in the current circumstances. Seven teachers from five VET organizations were asked to estimate their students’ safety competence using a previously published framework. Overall, the interviewees considered that more safety competences were easy rather than difficult for their students. Knowledge and skills related to production processes, special and high-risk work tasks, exceptional and fault situations, general view, identification of own skills, and proactive mindset were most often viewed as difficult for students.acceptedVersionPeer reviewe

Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus : Riskeihin liittyvät käsitykset, turvallisuuden edistäminen ja suhtautuminen sähköiseen asiointiin turvallisuuskontekstissa

Tutkimus käsittelee kuluttajien riskikäsityksiä ja riskeihin hallintaa. Erityisesti tutkimuksessa selvitetään kuluttajien arjen huolenaiheita, turvattomuuden kokemuksia sekä niihin varautumista turvavälineiden käytön, turvallisuutta edistävien toimintatapojen sekä vakuutusten avulla. Tutkimus on osa sähköisten vakuutuspalveluiden kehittämiseen liittyvää eInsurance -hanketta, johon liittyen tutkimuksessa selvitetään myös kuluttajien suhtautumista sähköisiin vakuutuspalveluihin. Tutkimuksen aineisto koottiin Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelisteille suunnatulla postikyselyllä, johon vastasi 770 panelistia. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä väestötasolla. Tutkimus osoittaa, että kuluttajien kokemat subjektiiviset riskit ja toteutuneet, objektiiviset riskit eivät vastaa läheskään aina toisiaan. Kuluttajat kokevat suurimmiksi riskeiksi liikenteen vaaratilanteet sekä oman tai läheistensä sairastumisen, mutta eivät ole huolissaan vaaratilanteista kodeissa. Yleisinä uhkakuvina vastaajat pitivät yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia ja ympäristön tilaa. Riskitietoisuus ja turvattomuuden tunne lisääntyvät vastaajille sattuneiden vaaratilanteiden myötä. Naiset ja iäkkäät kokevat riskejä ja turvattomuutta arjessaan muita yleisemmin. Riskien hallinnassa kuluttajat pitävät turvavälineitä, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja myös vakuutuksia sinällään tärkeinä. Erityisesti kotona turvavälineet ym. toimintatavat eivät kuitenkaan ole aina aktiivisesti käytössä. Kuluttajat ovat hankkineet esinevakuutuksia yleisemmin kuin henkilövakuutuksia. Vakuuttamisen esteinä ovat vakuutusten kalleus ja isot omavastuut. Yli puolet vastaajista on valmis hankkimaan vakuutuksen verkosta. Verkkovakuutuspalveluilta kuluttajat odottavat ennen muuta vertailtavuutta, esimerkkejä korvauskäytännöistä sekä hintalaskureita. Tutkimuksessa vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään riskikäsitysten ja riskeihin varautumisen perusteella. Vastaajien enemmistö kuului 'vakuutusmyönteisiin' tai 'turvallisuustietoisiin', jotka pitivät tärkeinä turvallisuutta edistäviä toimintatapoja ja vakuutuksia. Riskitietoutta tulisi lisätä erityisesti 'turvattomille' joilta näyttäisi puuttuvan tietoa, motivaatiota ja taloudellisia resursseja hallita arkipäivän riskejä sekä 'huolettomille', jotka uskovat hallitsevansa riskit eivätkä pidä riskeihin varautumista sen vuoksi erityisen tärkeänä

Relocation of Nordic Manufacturing

Manufacturing industries have had an important role in the export-driven economies of the Nordic countries. Manufacturing companies from these countries have increasingly been moving production abroad in recent years. However, backshoring of previously offshored manufacturing is attracting growing attention among researchers and policy-makers. This phenomenon, and its consequences for the renewal of manufacturing, are yet little understood.The research project “Reshoring of manufacturing (ROaMING): Disruptive Technologies, Business Ecosystems and Performance Information as Key Enablers” focused on increased understanding of production relocation trends in the Nordic countries, Denmark, Finland, and Sweden. The aim was to create in-depth knowledge on the status of and potential for relocating manufacturing as a source of renewal of the manufacturing sector. The research approach consisted of quantitative and qualitative parts utilizing both available databases and new data collected through a large-scale survey and case research.The report consists of five main content chapters. First, the survey results of offshoring and backshoring trends in the Nordic countries Denmark, Finland, and Sweden are presented. Then we discuss the use of financial information in decision-making regarding manufacturing offshoring and backshoring. Thereafter the results of a study on manufacturing innovations and the adoption and implementation of new manufacturing technologies are reported. The fourth chapter presents the results of a study involving two manufacturing companies on the role of business ecosystems in manufacturing relocation decisions. Finally, the fifth chapter explores the global production investments made during the period 2005-2015 by large manufacturing firms with headquarters in Denmark, Finland, and Sweden.The results among the Nordic manufacturing firms indicate that offshoring is clearly more common than backshoring. The manufacturing relocations by Nordic firms are geographically wide-ranging. The most important regions for offshoring and of backshoring are Eastern and Western Europe, the Nordic countries, and China. Offshored production is typically cost focused, whereas production relocated to the Nordic countries is relatively complex and technology-intensive, seeking access to technology, skills and knowledge, and proximity to R&D and product development. Movement of production is expected to continue both offshore and back. The reinforcement of the Nordic countries as a strong base for high value-adding manufacturing firms can be influenced by policy measures and future research.Policy implications, as well as future research proposals are noted as the result of this study. Cost competitiveness in the Nordic countries needs to be ensured in relation to their reference group in the competition. This also exerts pressure for continuous productivity improvements through technological advances and process improvements. Access to skills, knowledge and technology are important factors for Nordic manufacturers to relocate production. Therefore product, process and supply chain innovation, as well as colocation of R&D and production, need to be promoted. Policy-makers need to pay attention to maintaining the Nordic innovation systems. Many firms seem to lack a clear strategy or analytical capabilities for manufacturing location decisions. Expertise on managing global manufacturing networks should be enhanced. Follow-up on the extent, drivers and benefits of production relocations of the Nordic manufacturing firms is needed to enhance the fact-based understanding of the longer-term trend of manufacturing relocations

Kuntoutuslaitokset muutoksessa – näkökulmia tilojen kehittämiseen

Kuntoutusala on murroksessa. Tässä raportissa kuvattu laaja, kansallinen KUNTO-projekti arvioi kuntoutuslaitosten toiminnan muutospaineita ja sitä, miten toimintojen muuttuminen tulisi ottaa huomioon tilasuunnittelussa.Hanke toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston ja siihen osallistuneiden kuntoutuslaitosten kanssa.1

ARCH 14 - International Conference on Research on Health Care Architecture - November 19-21, 2014, Espoo, Finland - Conference Proceedings

Healthcare Architecture has grown rapidly in recent years. However, there are still many questions remaining. The commission, therefore, is to share the existing research knowledge and latest results and to carry out research projects focusing more specifically on the health care situation in a variety of contexts. The ARCH14 conference was the third conference in the series of ARCH conferences on Research on Health Care Architecture initiated by Chalmers University. It was realized in collaboration with the Nordic Research Network for Healthcare Architecture .It was a joint event between Aalto University, Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) and National Institute of Health and Welfare (THL International).The conference gathered together more than 70 researchers and practitioners from across disciplines and countries to discuss the current themes

Implementation of Safety Management in Outsourced Services in the Manufacturing Industry

Teollisuusyritykset ovat viime vuosina siirtäneet yhä enenevässä määrin toimintojansa palveluntuottajien toteutettavaksi. Ulkoistamisen myötä työkohteessa työskentelee useimmiten asiakkaan työntekijöiden lisäksi myös palveluntuottajan henkilöstöä. Tällaisilla yhteisillä työpaikoilla riittävän turvallisuustason varmistaminen vaatii enemmän huomiota ja sisältää useampia haasteita kuin turvallisuuden hallinta perinteisissä yhden työnantajan työkohteissa. Ulkoistamisen aiheuttamat merkittävimmät haasteet turvallisuuden hallinnalle johtuvat muun muassa toimijoiden erilaisista toimintakulttuureista, epäselvistä vastuukysymyksistä ja riittämättömästä kommunikaatiosta. Yhteisillä työpaikoilla eri toimijoiden työsuoritukset vaikuttavat kaikkien työkohteessa olevien turvallisuuteen ja turvallisuuden varmistaminen kuuluukin sekä asiakkaan että kohteessa työskentelevien palveluntuottajien vastuulle. Tehokkaan turvallisuustoiminnan toteuttaminen koetaan kuitenkin usein haasteelliseksi varsinkin palveluntuottajien keskuudessa, jotka toimivat yleensä useiden asiakkaiden kanssa ja vaihtelevissa työkohteissa. Tämä tutkimus käsittelee turvallisuusjohtamista teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Tutkimus keskittyy pääasiassa palveluntuottajien toimintaan, mutta myös asiakkaan näkökulma tuodaan esille. Tutkimusaihetta lähestytään turvallisuuden huomioimisen, koettujen turvallisuusjohtamisen ongelmien ja tapaturmiin johtaneiden tekijöiden kautta. Kyseisiä tekijöitä selvitettiin kahdeksassa palveluntuottajaorganisaatiossa ja kymmenessä asiakasyrityksessä toteutettujen yrityshaastattelujen, teollisuuden toimijoille suunnatun kyselyn (n=75) ja vuosina 1999–2008 teollisuuden työpaikoilla tapahtuneista kuolemaan johtaneista tapaturmista laadittujen TOT-raporttien analysoinnin avulla (n=83). Näillä menetelmillä saatuja tuloksia hyödynnettiin teollisuuden työpaikoilla toimiville palveluntuottajille suunnatussa turvallisuusjohtamisen toimintamallissa. Toimintamallin kehitysprosessi toteutettiin yhteistyössä tutkimushankkeeseen osallistuneiden palveluntuottajayritysten kanssa. Mallin käyttökelpoisuutta turvallisuuden hallinnan työvälineenä testattiin 17 kuukauden käyttöjakson jälkeen samaisille palvelun-tuottajayrityksille suunnatulla kyselyllä. Tämän tutkimuksen perusteella lukuisat turvallisuusasiat, kuten kommunikaatio ja riskien hallinta, ovat saaneet laajasti huomiota teollisuuden yhteisillä työpaikoilla, mutta samalla turvallisuuden hallinta toisilla osa-alueilla on ollut hyvin rajallista (esim. turvallisuustoiminnan arviointi). Lisäksi, turvallisuusasioissa tehtävän yhteistyön taso vaihtelee merkittävästi eri toimijoiden ja yhteisten työkohteiden välillä. Tämän tutkimuksen perusteella sekä palveluntuottajat että asiakasyritykset kokevat turvallisuuden hallinnan yhteisillä työpaikoilla monin paikoin haasteelliseksi. Esimerkiksi riittävän tiedonkulun varmistaminen, vaarojen tunnistaminen, asianmukainen töiden suunnittelu sekä perehdytyksen järjestäminen aiheuttavat haasteita yhteisen työpaikan toimijoille. Huomionarvoista on, että tapaturmaraporttien analyysi osoitti monien palveluntuottajien ja asiakkaiden kokemista ongelmakohdista olevan myös teollisuuden yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin tapaturmiin johtaneita tekijöitä. Näiden ongelmallisten tekijöiden ratkaiseminen on välttämätöntä yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnan kehittämiseksi. Turvallisuusjohtamisen toimintamalli laadittiin vastaamaan niihin yhteisten teollisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnan epäkohtiin ja ongelmiin, jotka nousivat esille turvallisuusasioiden huomioimista, turvallisuushaasteita ja tapaturmatekijöitä selvitettäessä. Toimintamalli tukee teollisuuden työkohteissa toimivien palveluntuottajien turvallisuusjohtamista esittelemällä aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja teoreettista tietoa sekä tarjoamalla näiden ohessa myös esimerkkejä hyvin toimivista käytännön ratkaisuista ja työkaluja turvallisuuden varmistamiseksi arkipäivän toiminnoissa. Toimintamalli on tarkoitettu pääasiassa tukemaan palveluntuottajayritysten toimintojen turvallisuuden varmistamista, mutta mallia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi suunniteltaessa yhteistyötä yhteisillä työpaikoilla tai kerrottaessa toteutetuista turvallisuustoimenpiteistä asiakkaille