Popularity of Pokémon video games

Abstract. Pokémon is one of the most successful media franchises ever and is known all over the world. The idea of Pokémon was created by Satoshi Tajiri in the 1990s. Pokémon started its worldwide journey from Japan in 1996 as two video games on Nintendo’s Game Boy gaming system. Pokémon and its popularity has been researched a lot over the last 27 years as have been video games. More recently multiple researchers have focused on the more recent video game trend, Pokémon GO. However, research focusing on Pokémon video games instead of Pokémon as a whole or just Pokémon GO are scarcer. This research tries to answer what makes Pokémon video games so popular and how the video games have stayed relevant for so long. The research was conducted as a literacy review over existing literacy and research. To work towards understanding the Pokémon games better, this research first takes a look at Pokémon games overall. The concept of Japanese definition of cuteness ‘kawaii’ and its relation to Pokémon is also discussed. The second chapter focuses on Pokémon GO: its rise to popularity and the problems it faced. The third chapter discusses the psychology of video games and how they affect the human brain. A conclusion was drawn from the literacy found and used in this research. A clear reason for the popularity of the Pokémon video games could not be defined, but instead it is a result of multiple factors. Pokémon’s number one selling point are the Pokémon characters themselves. Pokémon not having similar competing products at the time of release and Pokémon video games being solid video games were other notable factors that helped Pokémon video games to gain the popularity they have

Towards Personalized Ocular Surface Diagnosis and Treatment with Tear Fluid Proteomics and Bioinformatics

Silmän pinta koostuu sidekalvosta, sarveiskalvosta, kyynelnesteestä ja silmäluomista, jotka yhdessä suojaavat silmää mm. vammoja, ilman epäpuhtauksia, kuivumista, allergeeneja ja taudinaiheuttajia vastaan. Yhdessä silmän pinnan osat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka häiriöt voivat johtaa silmän pintasairauksien syntymiseen. Samankaltaisiin silmän pinnan kliinisiin löydöksiin ja koettuihin oireisiin on useita mahdollisia syitä, mikä osaltaan vaikeuttaa näiden sairauksien tarkkaa diagnosointia sekä hoidon suunnittelua. Proteomiikan alalla viime vuosina saavutetut edistysaskeleet ovat kuitenkin mahdollistaneet pienen kyynelnestenäytteen proteiinien ilmenemistasojen analysoinnin ja siten myös silmän pinnan sairauksien taustalla olevien toimintojen tutkimisen. Nykyteknologian avulla proteomiikka-analyysit voidaan suorittaa yksittäisille potilasnäytteille, jolloin vältytään näytteiden yhdistämiseltä ja mahdollistetaan potilaiden yksilöllisempi tutkimus. Tällainen lähestymistapa tarjoaakin uusia keinoja silmän pinnan sairauksien tarkkaan diagnosointiin sekä yksilöllisten hoitojen valintaan. Väitöskirjatyössä oli kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia yleisiä silmän pinnan sairauksia ja sitä, miten mahdolliset hoidot ja ympäristö vaikuttavat yksittäisten potilaiden kyynelnesteproteiinien ilmenemistasoihin. Näillä tutkimuksilla pyrittiin löytämään uusia hyödynnettäviä merkkiaineita eli biomarkkereita, joiden avulla voidaan parantaa silmän pinnan sairauksista kärsivien potilaiden hoitoa ja elämänlaatua. Väitöskirjan toisena tavoitteena oli tutkia tarkemmin sitä, mitkä tekijät vaikuttavat kyynelnesteproteomiikalla tuotettuun aineistoon ja tulisi siten ottaa bioinformatiikan analyyseissa huomioon. Moderni kyynelnesteproteomiikka ja tulosten bioinformatiikka-analyysit ovat suhteellisen nuoria tutkimusaloja. Tietoa uusista tutkimuskäytännöistä tarvitaan, jotta tutkimukset voidaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja toistettavasti. Tämä väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta, joissa arvioidaan sekä silmän pinnan normaalitilaa että sairauden aiheuttamia muutoksia. Koska potilaiden silmän pinnan tilaan voi sairauksien lisäksi vaikuttaa myös normaalit ominaisuudet, kuten korkea ikä ja sukupuoli, molempia on tässä työssä tutkittu kyynelnesteen proteomiikan avulla. Kaksi ensimmäistä osatyötä keskittyvät kahteen yleiseen silmän pintasairauteen, kuivasilmäisyyteen ja glaukooman hoidosta johtuvaan silmän pinnan sairauteen, joita molempia tutkittiin hoitovasteen kautta. Molemmissa tutkimuksissa potilaiden kyynelnestettä kerättiin useiden käyntien yhteydessä ja näytteet analysoitiin käyttäen massaspektrometriä ja SWATH-MS-menetelmää. Tarkoituksena oli selvittää, miten kyseisten sairauksien hoito ja/tai ympäristön muutokset vaikuttavat potilaiden kyynelnesteen proteiineihin ja biologiseen toimintaan. Jälkimmäiset kaksi tutkimusta tarkastelivat normaalin ikääntymisen ja näytteenottomenetelmien tuomia eroja. Molemmat tutkimukset koostuivat ns. normaaleista verrokeista/tutkimushenkilöistä, joilla ei ollut aiemmin todettuja silmän pintasairauksia. Massaspektrometrian ja bioinformatiikan avulla näissä tutkimuksissa analysoitiin sitä, mitkä kyynelnesteproteiinit muuttuivat normaalin ikääntymisen ja näytteenottomenetelmän vaihtumisen myötä. Kuivasilmäisyys- ja glaukoomalääkevaihtotutkimukset paljastivat, että vaikka potilaat muodostaisivatkin alustavasti kliinisten oireidensa ja taustojensa perusteella suhteellisen homogeenisen ryhmän, potilaiden proteiiniprofiilit voivat vaihdella, mahdollistaen potilaiden jaottelun erilaisiin vasteryhmiin. Proteomiikka-aineistoa voi siis käyttää potilaiden silmän pinnan tilan yksilölliseen arviointiin, hoitovaihtoehdon valintaan sekä hoitovasteen ennustamiseen, mikä ei välttämättä olisi mahdollista pelkkien kliinisten tietojen perusteella. Tutkimukset, joissa tutkittiin normaalin ikääntymisen ja kyynelnesteen näytteenottomenetelmien eroja osoittivat molempien muuttujien olevan hyvin tärkeitä kyynelnesteproteomiikassa. Useat tulehdusta edistävät proteiinit nousevat iän myötä ja tästä syystä kyynelproteomiikkatutkimuksissa olisi tärkeää muodostaa potilasryhmät saman ikäisistä potilaista tai huomioida potilaiden iät data-analyyseissä. Lisäksi, eri tavoilla otetut kyynelnestenäytteet (Schirmer liuska ja kapillaari) eroavat merkittävästi sekä proteiinien tunnistuksen että ilmenemistasojen osalta. Tästä syystä tutkijoiden olisi hyvä harkita jo tutkimusta suunnitellessaan, millaisesta tiedosta ja proteiineista he ovat kiinnostuneita ja valita tämän perusteella tutkimukseen sopivin näytteenottomenetelmä. Kokonaisuudessaan väitöskirjan tutkimukset antavat tietoa kyynelnesteproteomiikan avulla tehtävien tutkimusten mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä luovat pohjaa parhaiten sopivien data-analyysimenetelmien valinnalle. Väitöskirjassa esitetyt tulokset osoittavat, että kyynelnesteproteomiikan analysointi on tehokas ja kajoamaton tapa arvioida silmän pinnan tilaa, ja sitä on mahdollista käyttää myös lisäkeinona yksittäisten potilaiden diagnostiikassa, hoitomenetelmien kehittämisessä ja valinnassa sekä hoitotulosten seurannassa. Proteomiikka tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa tärkeä osa henkilökohtaisen lääketieteen tutkimusta ja kohdennettujen hoitomenetelmien kehitystä.Ocular surface, consisting of conjunctiva, cornea, tear fluid and eyelids, is the first line of defence in the eye, protecting it from environmental threats such as pollution, desiccation, injuries, allergens and pathogens. These parts of the ocular surface form a functional unit and any dysfunction in it can easily throw the system off balance, causing an ocular surface disease. Hence, there are several potential causes for ocular surface disease signs and symptoms experienced by patients, which makes diagnosis and treatment of these conditions challenging. However, recent advances in the field of proteomics have made it possible to study the underlying biological functions of ocular surface diseases by evaluating the protein expression levels in tear fluid. With current technology, the data analysis can be performed on individual samples, this way avoiding pooling and enabling more personalized research approach. This type of approach can provide new tools for accurate diagnosis and personalized therapy selection for ocular surface diseases. This dissertation had two main aims. The first aim was to examine common ocular surface diseases and how individual patients’ protein expression levels are affected by treatment and/or environment. This type of bioinformatics research focuses on the discovery of new biomarkers, which could improve the treatment and quality of life of patients suffering from ocular surface diseases. The second main aim of this dissertation was to advance the understanding of the factors affecting tear fluid proteomics data and the associated bioinformatics analyses. Since the field of proteomics, and tear fluid proteomics in particular, is still relatively new, there is a lot to be learned about the underlying factors affecting tear fluid proteomics and how studies should be conducted most efficiently. This dissertation consists of four separate studies, which evaluate both the normal and diseased states of the ocular surface. More specifically, as both specific diseases as well as non-pathophysiological patient characteristics, such as age and sex, can affect the condition of ocular surface, both have been examined with tear fluid proteomics. The first two studies are focused on common eye diseases, in this case dry eye disease and glaucoma therapy-induced ocular surface disease, which were studied in relation to their treatment effects. In both studies, patients’ tear fluids were sampled in multiple visits and the samples were analysed with a mass spectrometer implementing sequential windowed acquisition of all theoretical fragment ion (SWATH-MS) method, in order to discover what proteins and thus biological functions are affected by treatment and/or environmental changes in individual patients. The latter two studies of this dissertation examined the effects of normal aging and differences between common tear fluid sampling methods on the tear fluid proteomics. Both studies consisted of subjects with no previously diagnosed ocular surface diseases, which we considered ‘normal’. Tear fluid sampling, mass spectrometry and bioinformatics analysis were again conducted in order to discover what proteins were changing during normal aging and what proteins were differentially expressed or identified between different sampling methods (Schirmer strip and capillary). The dry eye disease (DED) and glaucoma medication switch studies revealed that even when the patients would initially form a relatively homogeneous group based on their clinical signs and backgrounds, their proteomic profiles may vary widely and enable further patient stratification. These more detailed analyses of proteomic data can be used to evaluate a patient’s ocular surface condition more accurately and predict the treatment response more reliably than with clinical measures alone. In addition, the studies examining the effects of normal aging and tear fluid sampling methods confirmed that these aspects should not be overlooked prior or during the analysis. Several pro-inflammatory proteins were found to be increased with age and hence, treatment groups in tear proteomics studies should always be age-matched or corrected for age, depending on the availability of data. Capillary and Schirmer strip samples also differed notably in both identification as well as in protein expression levels. Therefore, researchers should carefully consider prior to sampling, the type of information and proteins they are most interested in and what type of sampling would be most suitable for their clinical studies and choose the sampling method based on the answers. Altogether, the studies in this dissertation provide information on what type of bioinformatics analysis could be performed on the available tear fluid proteomics data and more specifically, what type of analysis is most suitable for a given dataset. As a conclusion, this dissertation shows that analysis of tear fluid proteomics data is an efficient and non-invasive way to evaluate the state of the ocular surface and it can be used as an additional tool to determine and develop the most suitable treatments for individual patients. It also points out the importance to know the existing limitations of this technology. Proteomics in general is likely to be an important tool in the precision medicine and in development of personalized treatments in the future

Experimental Study of Fiber Length and Orientation in Injection Molded Natural Fiber/Starch Acetate Composites

Composite compounds based on triethyl citrate plasticized starch acetate and hemp and flax fibers were prepared by melt processing. Plasticizer contents from 20 to 35 wt% and fiber contents of 10 and 40 wt% were used. The compounded composites were injection molded to tensile test specimens. The effect of processing, melt viscosity and fiber type on the fiber length was investigated. The lengths of fully processed fibers were determined by dissolving the matrix and measuring the length of the remaining fibers by microscope analysis. A clear reductive effect of the processing on the fiber length was noticed. A reduction of fiber length along the increasing fiber content and the decreasing plasticizer content was also detected. This reduction originated from the increasing shear forces during compounding, which again depended on the increased viscosity of the material. Hemp fibers were shown to remain longer and fibrillate more than flax fibers, leading to higher aspect ratio. Thus, the reinforcement efficiency of hemp fibers by the processing was improved, in contrast with flax fibers. In addition, the analysis of fiber dispersion and orientation showed a good dispersion of fibers in the matrix, and a predominant orientation of the fibers in the melt flow direction

Ympäristökasvatus-käsitteen määrittelyä

Tiivistelmä. Tämän tutkielman aiheena on ympäristökasvatus. Maailmanlaajuinen huoli ympäristön tilan heikkenemisestä on johtanut ympäristökasvatuksen nousuun. Huoli ympäristön tilasta on edelleen ajankohtaista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä ympäristökasvatuksella tarkoitetaan, ja millaisia tavoitteita sillä on. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin perehtymällä selvitetään, miten ympäristökasvatus näyttäytyy peruskoulussa. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa luodaan yleiskatsaus tarkasteltavaan ilmiöön perehtymällä lähdekirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat ympäristökasvatuksen määrittelyn olevan haasteellista. Yleisimmin ympäristökasvatus käsitetään ympäristöä koskevaksi opetukseksi ja oppimiseksi. Ympäristökasvatus-käsitteellä on yhteisiä piirteitä muiden käsitteiden kanssa. Keskeisimpiä rinnakkaisia käsitteitä ovat kestävä kehitys, kestävä elämäntapa, kestävän kehityksen kasvatus, ekososiaalinen sivistys, globaalikasvatus ja luontokasvatus. Käsitteitä yhdistää tavoite kestävästä tulevaisuudesta. Viimeisimmän opetussuunnitelmauudistuksen myötä kestävän kehityksen ja kestävän elämäntavan rinnalla alettiin käyttämään ekososiaalisen sivistyksen käsitettä. Ympäristökasvatuksen käsite on monipuolinen. Ympäristö ymmärretään moniulotteisesti sosiaalisena, kulttuurisena, taloudellisena, eettisenä ja esteettisenä ympäristönä. Ympäristökasvatuksella välitetään ympäristöystävälliseen toimintaan tarvittavia tietoja, taitoja ja arvoja. Ympäristökasvatuksen tavoitteissa korostuu henkilökohtaisen ympäristösuhteen, luontosuhteen, ympäristövastuullisuuden ja ympäristökansalaisuuden merkitys. Ympäristökasvatusta toteutetaan kouluissa oppiainerajat ylittävänä kokonaisuutena. Ympäristökasvatuksessa käsitellään monimutkaisia ilmiöitä, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Ympäristöilmiöiden ymmärtämiseen vaadittavaa laaja-alaista osaamista tuetaan monialaisella opetuksella. Ympäristökasvatusta tulisi toteuttaa kaikilla koulutusasteilla. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta ympäristökasvatuksen välttämättömyydestä. Tutkimus toimii pohjana jatkotutkimukselle aiheen parissa

The impact of thermomechanical pulp fiber modifications on thermoplastic lignin composites

Peer reviewe

Propuesta de diseño de un sistema de control interno para mejorar la gestión operativa de la entidad yallegue.com dedicada al comercio electrónico de productos diversos en el periodo 2013-2014

Esta investigación se enfoca en la elaboración de un sistema de control interno para mejorar la gestión operativa de la empresa “Yallegue.com” dedicada al comercio electrónico de productos diversos, a través de un estudio profundo, basado en un análisis real, el mismo que permitirá tomar las decisiones más acertadas a favor de la empresa. A lo que se quiere llegar desarrollando esta tesis es a elaborar una propuesta por la cual la empresa “YaLLegue.com” pueda detectar las distintas carencias con la cuenta y darle la solución de cada una de ellas. Por lo que se necesitara elaborar flujogramas, la estructura organizativa de la empresa, el análisis foda y el cuestionario de control interno bajo un análisis profundo de la situación de la empresa. Teniendo en cuenta que el comercio electrónico es una herramienta que va evolucionando y generando más tecnología lo cual conlleva a un gran número de clientes que compran vía website

Etranakogeenidetsaparvoveekki (AMT-061) B-hemofilian hoidossa

B-hemofilia on synnynnäinen hyytymistekijä IX:n (FIX) toiminnan vajeesta tai täydellisestä puutoksesta aiheutuva verenvuototauti, joka altistaa siitä kärsivät potilaat spontaaneille ja pitkittyneille verenvuodoille. Juurisyy madaltuneelle FIX-aktiivisuustasolle verenkierrossa on vika F9-geenin sekvenssissä. B-hemofiliaan ei ole saatavilla parantavaa hoitoa, vaan sen aiheuttamia verenvuotoja pyritään ennaltaehkäisemään antamalla puuttuvaa hyytymistekijää suonensisäisenä FIX-korvaushoitona. Säännölliset infuusiot ovat tarpeellisia erityisesti vaikeissa tautimuodoissa, joissa FIX-aktiivisuustasot ovat hyvin matalat (≤ 5 %). Etranakogeenidetsaparvoveekki (AMT-061) on yhden kerran annosteltava geenihoitolääkevalmiste. Sen vaikutusmekanismi perustuu (AAV5-) virusvektoriin, joka sisältää kopioita FIX:ä valmistavasta F9-geenistä. AMT-061-hoidon B-hemofilian oireita lievittävien vaikutusten oletetaan kestävän vuosia, mutta tutkittua tietoa hoidon kestosta ja mahdollisista pitkäaikaisista haitoista ei ole vielä saatavilla. AMT-061:lle myönnettiin ehdollinen myyntilupa EU-alueelle helmikuussa 2023. Se on tarkoitettu vaikean ja kohtalaisen vaikean B-hemofilian hoitoon aikuisille, joilla ei todistetusti ole kehittynyt FIX-vasta-aineita. Näyttö AMT-061:n tehosta ja turvallisuudesta perustuu pääosin HOPE-B (CT-AMT-061-02) pivotaalitutkimukseen. Tutkimuksessa AMT-061-hoitoa annettiin 54:lle vaikeasta tai kohtalaisen vaikeasta B-hemofiliasta kärsivälle aikuispotilaalle ja heitä on tarkoitus seurata viiden vuoden ajan. Ensisijaisena lopputulosmuuttujana tutkimuksessa vertailtiin potilaiden kaikkien verenvuotojen vuosittaisia määriä AMT-061-hoitoa ennen ja sen jälkeen. Toissijaisina lopputulosmuuttujina olivat AMT-061-hoidon jälkeiset FIX-aktiivisuustasot, eksogeenisen FIX-korvaushoidon käyttö, spontaanien ja nivelvuotojen määrä, fyysinen aktiivisuus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja turvallisuus. Verenvuototapahtumien havaittiin vähenevän noin neljäsosaan AMT-061-hoidon jälkeen (7–18 hoidon jälkeisten kuukausien aikana) verrattuna aikaan ennen AMT-061-annosta. Lisäksi sellaisten potilaiden määrä lisääntyi, jotka eivät kokeneet yhtään verenvuotoa vuoden aikana. Toissijaisilla lopputulosmuuttujilla saadut tulokset tukevat verenvuotojen määrässä havaittua laskua ja AMT-061-hoidon tehonäyttöä; endogeenisen FIX-aktiivisuustasojen havaittiin lisääntyneen AMT-061-hoidon jälkeisissä mittauksissa ja FIX-korvaushoitoja tarvittiin huomattavasti vähemmän. Vain kaksi tutkimukseen osallistunutta potilasta tarvitsi säännöllistä FIX-korvaushoitoa 24 kuukauden seurannan aikana. Huolimatta kliinisillä lopputulosmittareilla havaituista parannuksista, ei potilaiden kokemassa elämänlaadussa havaittu parannusta tai muutokset jäivät minimaalisiksi. AMT-061-hoito oli kliinisissä kokeissa suhteellisen hyvin siedetty ja havaitut haittavaikutukset olivat pääosin lieviä. Maksaan liittyvät haitat ovat keskeisiä AMT-061-hoidossa. Ne vaativat hoidon jälkeistä seurantaa ja niillä voi olla vaikutusta turvallisuuden lisäksi tehon menetykseen ja kortikosteroidihoidon tarpeeseen. Kustannusvaikuttavuuden arviointi perustuu myyntiluvan haltijan Fimealle toimittamaan epäsuoraan vertailuun ja kustannusvaikuttavuusmalliin. Näissä AMT-061-hoitoa verrataan Alprolix FIX-korvaushoitoon, joka on Suomessa tällä hetkellä yleisimmin käytössä oleva eksogeeninen FIX-korvaushoito B-hemofilian hoidossa. Mallinnuksesta on poistettu AMT-061-hoidon osalta ne potilaat, jotka eivät saavuttaneet odotettua hoitovastetta. Myyntiluvanhaltijan perusanalyysissä AMT-061-hoidon kustannusvaikuttavuus mallinnetaan vertailuhoito Alprolixia paremmaksi lääkkeiden listahinnoin. Kustannusvaikuttavuusanalyysin suurin epävarmuustekijä on AMT-061-hoidon vaikutuksen kesto, sillä suurin hyöty AMT-061-hoidosta muodostuu vuosien aikana säästyneistä FIX-korvaushoidon kuluista. Kustannusvaikuttavuusanalyysin tulos nojaa olennaisesti siihen, että AMT-061-hoidon jälkeen potilaiden oletetaan pärjäävän hyvin pitkän aikaa ilman erittäin kallista säännöllistä FIX-korvaushoitoa. Myyntiluvan haltijan toimittamassa mallissa hoidon kestoa on arvioitu ekstrapoloinnin avulla 59 vuoden päähän AMT-061-hoidosta. Hoitovaikutuksen kestosta ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa havaintoaineistoa kuin 2–3 vuodelta. Fimean toteuttamista skenaarioanalyyseistä ilmenee selvästi, että jos oletettua hoitovaikutuksen kestoa tai mallin aikahorisonttia lyhennetään, on näillä muutoksilla epäsuotuisa vaikutus mallinnettuihin AMT-061-hoidon ICER-arvoihin. Analyysitulosten pohjalta vertailuhoito, eli Alprolix, muuttuu kustannusvaikuttavammaksi kuin AMT-061, kun aikahorisontiksi asetetaan xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. Fimea pitää myyntiluvan haltijan arviota noin Xx säännöllistä FIX-korvaushoitoa saavasta aikuispotilaasta oikean suuntaisena perustuen Kelan lääkekorvausaineistoihin. Lisäksi myyntiluvan haltija arvioi, että näistä potilaista noin xx olisi soveltuvia AMT-061-hoidolle. Myyntiluvan haltijan toimittama budjettivaikutusanalyysi perustui kustannus-vaikuttavuusmallinnukseen sekä arvioon yhteensä xxxxxxxx hoidettavasta potilaasta, kukin vuosina xxxxxxx. AMT-061-hoidon suorat potilaskohtaiset kustannukset (2,8 miljoonaa €) ovat yli kymmenkertaiset FIX-korvaushoidon vuotuisiin kustannuksiin (noin 216 000 €/potilas/vuosi) Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lakisääteisiin tehtäviin kuuluu lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointien tuottaminen ja kokoaminen. Arvioinnissa esitetyt tulokset ja näkökulmat eivät korvaa yksittäisen potilaan hoitopäätösten kohdalla terveydenhuollon ammattilaisen tekemää arviota, jossa otetaan tarkemmin huomioon potilaan yksilöllinen tilanne, esimerkiksi muut sairaudet