Specific niche characteristics facilitate the invasion of an alien fish invader in boreal streams

We studied the ecological niche relations of native stream fish and an alien invader, brook trout (Salvelinus fontinalis), to examine if brook trout had located an underused environmental niche in our boreal study system. In both study years (1994 versus 2004), we found brook trout to have the most marginal niche position of all the fish species examined. The most important environmental variable affecting the distribution of brook trout was pH, with acid headwater sites being dominated by this species. Brown trout, in contrast, had relatively nonmarginal niche, occurring in average conditions across the sampled sites. Other fish species had niche positions between the two salmonids. Our results show that fish invasions may be strongly facilitated by the presence of suboptimally occupied environmental niche space in the recipient river system

Identity profiles and digital engagement among Finnish high school students

Developing a stable personal identity is considered a more precarious task in today's society than hitherto. Skilful digital engagement may, however, constitute a valuable asset in necessary identity exploration and commitment. Applying a person-oriented approach, we examined for the first time how identity profiles are associated with digital engagement, operationalized as digital competence, gaming seriousness, type of internet activity and excessive ICT use. After controlling for gender, life satisfaction and parental SES, this study of a Finnish high school sample (N = 932) revealed that adolescents with future commitments and some exploration of options (achievement, searching moratorium) were the most advanced in digital skills and, in the former case, least prone to excessive ICT use. By contrast, adolescents desperately trying to solve the identity task (ruminative moratorium) scored highest on friendship-driven internet activity and excessive ICT use, whereas diffused individuals had the weakest digital competence. No differences between the profiles emerged regarding gaming and interest-driven internet activity. The results suggest that the digital world and related devices are purposeful tools for shaping and maintaining healthy identity commitments.Peer reviewe

Orofasiaaliset halkiot ja niiden vaikutukset hampaistoon

Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa on perehdytty orofasiaalisiin halkioihin, jotka ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia. Halkioita voidaan luokitella eri tavoin ja niiden sijainnissa ja ilmenemisessä on suurta vaihtelua; lievimmillään halkio voi näkyä pienenä lovena huulessa ja toisaalta se voi ilmetä molemminpuolisena huulesta suulakeen ulottuvana defektinä, jolla on moninaisia toiminnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Eri halkiotyyppien insidenssissä esiintyy vaihtelua liittyen esimerkiksi sukupuoleen, maantieteelliseen alueeseen ja rodullisiin tekijöihin. Halkioiden taustalla vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristöön liittyvät tekijät, joita ovat esimerkiksi sikiön altistuminen tietyille kemiallisille aineille, kuten retinaalihapolle sekä äidin varhaisraskauden aikainen kuume. Perintötekijöihin liittyessään kyse voi olla yksittäisen geenin mutaatiosta, mendeliaalisesta periytyvyydestä tai erilaisiin syndroomiin liittyvistä halkioista. Huuli-suulakihalkioista noin 30 %:a ja suulakihalkioista noin 50 %:a ilmenee osana jotakin syndroomaa. Halkioihin liittyy usein hampaiston kehityksen ja puhkeamisen poikkeavuutta, jota ilmenee erityisesti yläkulmahampaan ja -lateraali-inkisiivin alueella johtuen alveoliluun halkioiden tyypillisestä sijainnista. Tutkielmassa on selvitetty muun muassa halkioiden vaikutuksia hampaiston ja purennan kehitykseen, halkioiden hoitoa sekä halkioiden psyykkisiä seurauksia. Tutkielmassa on myös käsitelty halkioiden luokittelua sekä hampaiston kehitystä yleisesti. Halkioiden hoidossa luusiirteet ovat keskeisessä osassa ja tutkielman yhtenä tavoitteena on ollut selvittää luusiirteiden vaikutuksia kulmahampaiden puhkeamiseen. Tutkielman perusteella ei syntynyt täysin yhdenmukaista käsitystä luusiirteiden vaikutuksista kulmahampaiden puhkeamiseen, mutta joka tapauksessa luusiirteiden asettamisen ajankohta näyttää olevan hyvin keskeinen kulmahampaiden spontaanin puhkeamisen kannalta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto on muodostunut pääasiassa Pubmed -tietokannassa vapaasti luettavissa olevista englanninkielisistä artikkeleista, joiden lisäksi on hyödynnetty kahta suomenkielistä aihetta käsittelevää teosta

Ymmärtää tän ilmaston merkitystä sekä ihmiskunnalle ja maapallolle ylipäätänsä - Käsityksiä alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista, esteistä ja edistäjistä

Ilmastokasvatus käsittelee ilmastonmuutoksen oppimista ja opetusta. Ilmastokasvatus korostaa ilmaston ja ilmastovastuullisuuden näkökulmia sekä muutoksen tarpeellisuutta. Ilmastokasvatuksessa ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tutkittua tietoa siitä, miten ilmastokasvatusta tulisi toteuttaa alakoulussa lasten kanssa. Pro gradu -tutkielmamme selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla, luokan- ja aineenopettajilla, ilmasto- ja ympäristökasvatuksen asiantuntijoilla sekä Suomen ilmastopaneelin jäsenillä on alakoulun ilmastokasvatuksesta. Tutkimme käsityksiä alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteiden, esteiden ja edistäjien näkökulmasta verraten tutkimustuloksia myös kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämalliin. Tutkimuksemme aineiston keräsimme kuudella ryhmähaastattelulla, joihin osallistui yhteensä 50 henkilöä. Analysoimme haastattelumme fenomenografisesti teoria- ja aineistolähtöisesti. Tutkimuksemme tuloksista muodostimme vertikaaliset kuvauskategoriat. Analyysimme tulokset osoittavat, että oppijoiden yhteisön käsitykset alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista, esteistä sekä edistäjistä ovat monitahoiset ja laajat. Alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteiksi koettiin 1) tiedolliset, 2) identiteettiin, maailmankuvaan, arvoihin ja asenteisiin, 3) toivoon ja muihin tunteisiin, 4) ajattelun taitoihin, 5) ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toiminnan, 6) osallisuuteen ja motivaatioon sekä 7) tulevaisuuskasvatukseen liittyvät tavoitteet. Alakoulun ilmastokasvatuksen esteiksi sekä edistäjiksi nimettiin oppilaaseen, opettajaan, yhteiskuntaan, ilmastokasvatusmateriaaliin ja -opetukseen sekä koulumaailmaan liittyviä tekijöitä. Käsitykset alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista ovat monelta osin yhtenevät kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin osa-alueiden kanssa. Alakoulun ilmastokasvatuksen esteet ja edistäjät osoittautuivat ilmastokasvatuksen polkupyörämallin raameja monisyisemmiksi

Longitudinal Associations of First-grade Teaching with Reading in Early Primary School

The present study examined the longitudinal associations between first-grade teaching practices and children's reading skills development from Grade 1 to Grade 3. Using the Early Childhood Classroom Observation Measure (ECCOM), the teaching practices of 32 Finnish teachers were observed in Grade 1. Students' (N = 359) word recognition and sentence reading skills were assessed yearly from Grade 1 to Grade 3. The person-oriented analysis identified three profiles of teaching practices in Grade 1: child-centred teaching style, teacher-directed teaching style, and a mixed child-centred and teacher-directed teaching style. Furthermore, the results showed that children whose Grade 1 teachers used the mixed child-centred and teacher-directed style showed faster reading skills development than those who were taught with the teacher-directed style. These findings provided evidence that teachers' use of both child-centred and teacher-directed practices in the first school year promotes the best development of children's reading skills in early school years.Peer reviewe

Eettisten dilemmojen yhteys työuupumukseen kaupunkiorganisaation henkilöstöllä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa työntekijöiden eettisten dilemmojen profiileja ja tutkia eroavatko työntekijät eri profiileissa työuupumuksen suhteen toisistaan. Kyselytutkimus kohdistui kaupunkiorganisaation henkilöstöön (n = 2470). Eettisiä dilemmoja tutkittiin kysymällä kuinka usein vastaaja koki 1) epätietoisuutta organisaationsa eettisistä toimintatavoista (A-tyypin dilemma) ja 2) arvoristiriitoja (B-tyypin dilemma). Työuupumusta tutkittiin 9-osioisella Bergen Burnout Indicator -kyselyllä. Latentin profiilianalyysin avulla löydettiin neljä dilemmojen yleisyyttä kuvaavaa profiilia: 1) A- ja B -tyypin dilemmoja kohdattiin harvoin; 2) A- ja B -tyypin dilemmoja kohdattiin viikoittain; 3) A-tyypin dilemmoja kohdattiin viikoittain ja B-tyypin dilemmoja harvoin; 4) A-tyypin dilemmoja kohdattiin kuukausittain ja B-tyypin dilemmoja harvoin. Toiseen profiiliin kuuluneet työntekijät raportoivat enemmän työuupumusta kuin muut työntekijät. Tulokset osoittivat, että toistuva epätietoisuus eettisistä toimintatavoista ja paine sääntöjen, normien tai omien arvojen vastaiseen toimintaan ovat työuupumuksen riskitekijöitä