TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTON VAIKUTUS

Tässä tutkielmassa tutkitaan kuinka toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut yrityksen tulokseen ja suorituskykyyn suomalaisissa yrityksissä 1999-2015. Tavoitteena on testata empiirisesti aiheuttaako toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto merkittäviä säästöjä, yrityk-sen toiminnan tehokkuuden parannuksia ja muutoksia yrityksen kannattavuudessa. Toiminnanohjaus- eli ERP-järjestelmät integroivat yrityksen eri toimintoja esimerkiksi logistiikkaa, tuotantoa, kirjanpitoa, varastointia ja laskutusta yhteen järjestelmään ja näin ollen tehostavat yrityksen toimintaa useiden eri järjestelmien käytön sijaan. Onkin tärkeää selvittää kuinka toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto on vaikuttanut yritysten kannattavuuteen ja voidaanko investointi nähdä tuottavana. Aikaisempien tutkimusten perusteella tulokset ovat ristiriitaisia; tutkimukset osoittavat, että vaikka ERP- järjestelmien käyttöönotto tutkitusti vaikuttaa ei-rahamääräisiin mittareihin, vaikutusta rahamääräisiin mittareihin ei aina pystytä todistamaan. Yritysten kannalta mielenkiintoista onkin ovatko kalliit ERP-järjestelmät, sekä niiden implementointiprosessit todella kannattavia investointeja. Tutkimuksen empiirisessä osiossa selvitettiin toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönoton vaiku-tuksia suorituskykyyn suomalaisissa yhtiöissä, jotka ovat implementoineet toiminnanohjausjärjestelmän vuosina 1999-2015. Aineistona on käytetty julkisuudessa ilmoitettuja järjestelmähank-keita sekä tilinpäätöstietoja implementointiprosessin jälkeisiltä sekä edeltäviltä vuosilta. Suorituskyvyn muutosta on seurattu vertailemalla suorituskyvyn ja kannattavuuden muutosta implementoinnin jälkeen. Tutkimus on suoritettu määrällisenä tutkimuksena ja tilastollisina menetelminä on käytetty toistomittausten varianssianalyysiä sekä t-testiä parivertailulle. Tutkimuksessa havaittiin, että näyttäisi siltä, ettei toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta kohdeyhtiöiden rahamääräiseen suorituskykyyn.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Multidisciplinary Scientific Cruises for Environmental Characterization in the Santos Basin – Methods and Sampling Design

The Santos Basin (SB) is the main petroliferous basin in the Brazilian continental margin and one of the most studied marine areas in Brazil. However, historical data suggest that new efforts should be carried out to acquire quantitative biological data, especially in the deep sea, to establish the baseline of essential ocean variables in different ecosystems for future monitoring programs. The Brazilian energy company Petrobras planned and executed 24 oceanographic cruises over a period of 2 years to assess the benthic (SANSED cruise) and pelagic (SANAGU cruise) systems of the SB (356 days at sea in 2019 and 2021/2022). These efforts were part of the Santos Project, which comprised a comprehensive environmental study aimed at investigating benthic and pelagic variables to characterize ecology, biogeochemistry, thermohaline properties of water masses, and ocean circulation patterns, geomorphology, and sedimentology, as well as organic and inorganic chemistry. Here we present the detailed sampling designs and the field methods employed on board, during the SB scientific cruises. All sampling protocols were based on standardized approaches. For the benthos analyses, triplicate sediment samples were performed using a GOMEX-type box corer (0.25 m²) or a large modified Van Veen grab (0.75 m²) at 100 stations ranging from 25 to 2400 m depth. At each station, 25 geochemical and physico-chemical parameters were analyzed in addition to micro-, meio-, and macrofauna and living foraminifera samples. For the pelagic system, 60 stations were selected to investigate the plankton community, ranging in size from pico- to macroplankton, through vertical, horizontal, and oblique net hauls (20, 200, and 500 μm mesh size), as well as 25 biogeochemical parameters collected with an aid of a CTD-rosette sampler. Part of this scientific information also serves the Regional Environmental Characterization Project (PCR-BS) in support of Petrobras’ Santos Basin drilling licensing process led by the Brazilian Environmental Agency – IBAMA. This project contributes to the sustainable development of the SB, in line with the guidelines of the United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development

Brazilian Flora 2020: Leveraging the power of a collaborative scientific network

International audienceThe shortage of reliable primary taxonomic data limits the description of biological taxa and the understanding of biodiversity patterns and processes, complicating biogeographical, ecological, and evolutionary studies. This deficit creates a significant taxonomic impediment to biodiversity research and conservation planning. The taxonomic impediment and the biodiversity crisis are widely recognized, highlighting the urgent need for reliable taxonomic data. Over the past decade, numerous countries worldwide have devoted considerable effort to Target 1 of the Global Strategy for Plant Conservation (GSPC), which called for the preparation of a working list of all known plant species by 2010 and an online world Flora by 2020. Brazil is a megadiverse country, home to more of the world's known plant species than any other country. Despite that, Flora Brasiliensis, concluded in 1906, was the last comprehensive treatment of the Brazilian flora. The lack of accurate estimates of the number of species of algae, fungi, and plants occurring in Brazil contributes to the prevailing taxonomic impediment and delays progress towards the GSPC targets. Over the past 12 years, a legion of taxonomists motivated to meet Target 1 of the GSPC, worked together to gather and integrate knowledge on the algal, plant, and fungal diversity of Brazil. Overall, a team of about 980 taxonomists joined efforts in a highly collaborative project that used cybertaxonomy to prepare an updated Flora of Brazil, showing the power of scientific collaboration to reach ambitious goals. This paper presents an overview of the Brazilian Flora 2020 and provides taxonomic and spatial updates on the algae, fungi, and plants found in one of the world's most biodiverse countries. We further identify collection gaps and summarize future goals that extend beyond 2020. Our results show that Brazil is home to 46,975 native species of algae, fungi, and plants, of which 19,669 are endemic to the country. The data compiled to date suggests that the Atlantic Rainforest might be the most diverse Brazilian domain for all plant groups except gymnosperms, which are most diverse in the Amazon. However, scientific knowledge of Brazilian diversity is still unequally distributed, with the Atlantic Rainforest and the Cerrado being the most intensively sampled and studied biomes in the country. In times of “scientific reductionism”, with botanical and mycological sciences suffering pervasive depreciation in recent decades, the first online Flora of Brazil 2020 significantly enhanced the quality and quantity of taxonomic data available for algae, fungi, and plants from Brazil. This project also made all the information freely available online, providing a firm foundation for future research and for the management, conservation, and sustainable use of the Brazilian funga and flora