Renovate or replace? : Consequential Replacement LCA framework for buildings

Is it more environmentally friendly to replace an existing building with a new one or to renovate the existing property? This paper addresses how to frame and evaluate this question. Although several previous studies exist, their methods lack a harmonised set of practice. A new framework is introduced that adopts the concept of consequential replacement framework (CRF) for life cycle assessment (LCA) which had previously been applied to vehicles. The application of the CRF to buildings is demonstrated with case studies on school buildings in Finland. Three alternative cases are examined: the refurbishment of a 1950s school; extending it with an annex; and demolition and replacement with a new concrete or timber building. As the European environmental impact regulation of buildings pertains to CO2 emissions, the paper also focuses on CO2. The case studies demonstrate that refurbishment in Finland is a more climate-friendly alternative to demolition and new build. The studied new buildings’ better energy efficiency is set off for decades by the carbon spike caused by the embodied CO2 in their materials. The CRF is shown to be a methodologically sound, easily approachable framework for evaluating immediate environmental consequences of decision-makers’ retention or replacement choices, suitable to different contexts. Policy relevance As the global CO2 budget is running out, the need to combat the escalation of the climate emergency is imminent. Decades-long payback times for embodied CO2 investments in new replacement buildings, as in the paper’s case studies, are not helpful in this effort. The introduced framework helps to uncover the climate change mitigation potential in building preservation, which is presently poorly understood and considered in policymaking. The new framework provides a useful decision support tool and evidence for both policymakers and planners. Current policy initiatives in Europe focus on CO2 regulation for new build and renovation. However, replacement situations are not yet regulated. In contexts where renovation clearly proves to be more climate friendly (as validated by this method), policymakers should recognise the greenhouse gas-mitigation potential in building retention and create policies to encourage renovation over new build.publishedVersionPeer reviewe

Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI). Tutkimushankkeen johdanto- ja yhteenvetoraportti.

Tässä COMBI-tutkimushankkeen johdanto- ja yhteenvetoraportissa esitetään vuosina 2015—2018 toteutetun tutkimushankkeen keskeiset suositukset ja johtopäätökset. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa julkisten palvelurakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien energiatehokkuutta turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa on tarkasteltu sekä uudis- että korjausrakentamista.Tutkittuja aihepiirejä on hankkeessa ollut suuri määrä. Arkkitehtuurin osalta on tarkasteltu palvelurakennusten arkkitehtisuunnittelun kehittämistä energiatehokkuuden ja tilasuunnittelun näkökulmista sekä ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden huomioon ottamista arkkitehtisuunnittelussa. Rakenteiden osalta on tutkittu niiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa ja määritetty kosteusteknisiä materiaaliominaisuuksia. Kenttätutkimuksissa on tarkasteltu sisäilman olosuhteita 24 palvelurakennuksessa Tampereen ja ympäristökuntien sekä Helsingin alueella. Myös palvelurakennusten laskennallista ja toteutunutta energiankulutusta on tutkittu Tampereen, Helsingin ja Oulun kohteista. Taloteknisten järjestelmien osalta on tarkasteltu niiden kustannusoptimaalisuutta, uusiutuvan energian etätuotantoa, taloautomaatiojärjestelmien toimintaa, aurinkosuojausta ja valaistusta. Rakennusprosessin osalta näkökulmina ovat olleet päätöksenteon prosessit, talotekniikan käytännön toteutus, rakennuksen toimivuuden varmistus sekä olosuhteiden ja energiankulutuksen seuranta. Lisäksi on kehitetty työkaluja rakennushankkeen taloudellisuustarkasteluihin.Tämän johdanto- ja yhteenvetoraportin liitteenä on hankkeen tulosten pohjalta koottu COMBI 8 suosituslista, jossa esitettyjen toimenpiteiden katsotaan laajasti edesauttavan julkisten palvelurakennusten toimivuutta ja energiatehokkuutta. Raportin liitteenä on myös 45 kpl lyhyitä tuloskortteja sekä niihin liittyvät esitysaineistot, joiden tarkoituksena on helpottaa hankkeessa kerätyn tiedon leviämistä. Hankkeen alkuperäisjulkaisut on listattu tämän raportin liitteenä olevassa julkaisuluettelossa.Keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että hyvä energiatehokkuus on ainoastaan yksi laadukkaan rakentamisen monista ominaisuuksista. Laadukas rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja oikeaaikaista asioiden tarkastelua sekä ehjän ketjun rakentamista suunnittelusta toteutukseen ja käyttöön. Tässä onnistumisen edellytyksenä ovat rakennushankkeessa ja sen jälkeen rakennuksen parissa toimivien henkilöiden hyvä ammattitaito ja yhteistyö sekä riittävät resurssit. COMBI-hankkeen tulosten tavoitteena on antaa eri osapuolille tietoa ja työkaluja turvallisen, taloudellisen ja energiatehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi

Architecture's influence on energy efficiency for a detached Saunaranta House with 47 variations

The Master Thesis studies architectural design among the new-build and its opportunities to influence the energy efficiency of a small detached house. In this study energy efficiency is defined as Energy Efficiency -value (ET-value) based on energy calculations for Energy Performance Certificate. Energy efficiency is calculated as defined in Part D5 in the National Building Code of Finland. ET-value is calculated by dividing the energy demand of the building per annum by the total floor area (kWh/ total m2/year). The thesis is based on a case study of a small detached house in Nokia, the Saunaranta House. The main construction material of the house is timber. In the Master Thesis the features of the Saunaranta House are divided in several variables. There are three options for each variable and they have been divided in four groups; comparisons A, B, C and D. In comparison A the impact of architectural variables have been compared with the energy efficiency of the house. Comparison B concentrates on the impact of the accommodation schedule, comparison C studies the impact of the structure and in comparison D the effect of ventilation and heating has been looked at. By changing one variable at the time this resulted to 45 different variations for the Saunaranta House. The energy efficiency was calculated for each of the variations as ET-value. ‘Lamit.fi Energiajunior 7.1.’ software was used in the energy efficiency calculations. The ET-value of each variation were compared with the ET-value of the Saunaranta House. In this way it was possible to determine the impact on various features of the building for its energy efficiency. The comparison study shows that the main areas that affect on the calculated energy efficiency of the house (the ET-value) are the U-values of the structures and the size of the building. The annual efficiency of the Heat Recovery System influences in large part on the energy efficiency as well. The sizes of windows effect on several ways; on one hand they increase the convection loss from the building but on the other hand they also generate passive solar energy in to the building. Large windows increase the heat gain in summer time and as a result create a need for cooling. Reducing the size of the windows has the largest effect, in this case negative, on the architecture. Heat distribution method also has an effect due to its thermal loss. Additionally the arrangement of the floors, air volume and air tightness have got a large impact as well. Two variations are presented as an example where the features of the comparison have liberally been combined. ET-value was calculated in the example for variation E, where the options with best energy efficiency have been used. There is also an architectural design prepared for variation A+E. This option is a variation where architectural qualities have been taken into account in addition to energy efficiency. Window sizes were used as a base in option A+E and the aim was to try to compromise on their extent as little as possible. By improving other features and minimising the need for cooling it was however possible to achieve a design that complies with Finnish Passive House standards.Diplomityö käsittelee uudisrakentamisen liittyvää arkkitehtisuunnittelua ja sen vaikutusmahdollisuuksia pientalon energiatehokkuuteen. Energiatehokkuutta määrittelee tässä työssä rakennuksen energiatodistus-laskennan avulla saatu ET-luku. ET-luku saadaan jakamalla rakennuksen vuosittain tarvitsema energiamäärä bruttoneliömetriä kohden. Energia-tehokkuus lasketaan Suomen Rakentamismääräys-kokoelman osan D5 mukaan. Tarkastelun kohteena Talo Saunaranta, pääosin puurakenteinen pientalo Nokialla. Diplomityössä Talo Saunarannan ominaisuudet on jaettu osiin eli muuttujiksi. Kustakin muuttujasta on 3 vaihtoehtoa. Muuttujat on jaettu neljään ryhmään, vertailuihin A, B, C ja D. Vertailussa A on selvitetty arkkitehtonisten muuttujien vaikutusta pientalon energiatehokkuuteen. Vertailussa B on tutkittu tilaohjelman, vertailussa C rakenteiden ja vertailussa D ilmanvaihdon ja lämmityksen vaikutusta pientalon energiatehokkuuteen. Muuttamalla yhtä vaihtoehtoa kerrallaan on Talo Saunarannasta saatu 45 variaatiota. Kullekin variaatiolle on laskettu energiatehokkuus, ET-luku. Laskennassa on käytetty Lamit.fi:n Energiajunior 7.1 laskentatyökalua. Variaatioiden ET-lukuja on verrattu Talo Saunarannan ET-lukuun. Näin on selvitetty eri ominaisuuksien vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen. Tämän vertailun perusteella pientalon laskennalliseen energiankulutukseen, ET-lukuun, vaikuttavat useat seikat. Merkittävimmin siihen vaikuttavat rakenteiden U-arvot, rakennuksen koko sekä LTO:n vuosihyötysuhde. Ikkunoilla on kolmenlaisia, osittain toisiaan kumoavia, vaikutuksia rakennuksen energiatehokkuuteen. Ikkunoiden johtumishäviöt ovat ulkoseinää suuremmat heikompien U-arvojen ansiosta. Toisaalta niiden kautta saadaan merkittävä osa rakennukseen passiivisesta lämpöenergiasta. Kun rakennuksen lämpökuormat ylittävät lämpöhäviöt syntyy jäähdytystarvetta, joka taas heikentää rakennuksen energiatehokkuutta. Ikkunoiden koon pienentäminen vaikuttaa rakennuksen arkkitehtuuriin ja tilan tuntuun eniten, tässä tapauksessa heikentävästi. Lämmönjakotavalla on merkitystä energiatehokkuudelle niiden luovutushäviöiden vuoksi. Myös kerrosten sijoittelu, ilmatilavuus ja rakenteiden tiiviys vaikuttavat osaltaan merkittävästi. Esimerkkinä on esitetty kaksi variaatiota joissa vertailun ominaisuuksia on yhdistelty vapaasti. Esimerkissä on laskettu ET-luku vaihtoehdolle E, jossa on käytetty tämän vertailun energiatehokkuuksiltaan parhaita vaihtoehtoja. Esimerkkinä on esitetty suunnitelma variaatiosta A+E, jossa energiatehokkuuden lisäksi on huomioitu myös arkkitehtoniset ominaisuudet. Suunnitelmassa lähtö-kohtana on pidetty ikkunoiden kokoa, josta on pyritty tinkimään mahdollisimman vähän. Muita ominaisuuksia parantamalla sekä jäähdytystarvetta minimoimalla on kuitenkin saavutettu suunnitelma joka vastaa energiatehokkuudeltaan Suomalaista passiivitalotasoa. /Kir1

It is okay to be shy : a study of how teachers work with shy children in preschool.

Bakgrund: Studien bygger på pedagogers arbete med blyga barn i förskolans verksamhet. Under vår utbildning till förskollärare har vi saknat att ta del av området men även för att fördjupa oss hur tidigare forskning beskriver arbetet kring blyga barn. Skolverket (2016 s 12) menar att barnen ska "utveckla sin förmåga att uttrycka sina tankar och åsikter och därmed få möjlighet att påverka sin situation". Tystlåtna barn har lättare för att försvinna i mängden och därmed funderar vi på om blyga barn får en chans till att leva upp till läroplansmålet eller förblir osynliga. Syfte: Vårt syfte är att få en bredare förståelse för hur pedagoger arbetar med blyga barn i förskolan. Metod: Fem verksamma pedagoger intervjuades i fyra olika förskolor. Vi kontaktade varje förskolechef via telefon där vi kort beskrev vår studie. Varje intervju spelades in för att i efterhand transkriberas från tal till skrift, detta för att underlätta vår analysprocess. Vi granskade, jämförde och letade sedan efter likheter och skillnader mellan intervjuerna. Resultat: Det visade sig att blyghet är ett vanligt förekommande fenomen i förskolan och att det är pedagogens viktiga roll att ständigt bemöta och stötta blyga barn. Det framgår hur pedagoger upptäcker blyga barn samt hur de arbetar genom flera olika sätt för att stötta dessa barn

500 Cities Project : local data for better health, 2016 : Thousand Oaks, CA

The 500 Cities Project \u2013 Better Health Through Local Data \u2013 is a collaboration between the Robert Wood Johnson Foundation, the CDC Foundation, and the Centers for Disease Control and Prevention (CDC). The purpose of the project is to provide high quality small area estimates for behavioral risk factors that influence health status; for health outcomes; and the use of clinical preventive services. These estimates can be used to identify emerging health problems and to inform development and implementation of effective, targeted public health prevention activities.The CDC Behavioral Risk Factor Surveillance System 2015, 2016 data. The Census Bureau 2010 census population data, American Community Survey 2011-2015 and 2012-2016 estimates. Esri ArcGIS Online basemaps.2018601

Instruction card file for energy efficient architectural design

publishedVersio

Assisted living for the elderlyOn the efficiency and functionality of spatial solutions

publishedVersio