Huikarin polku - metsäluontoa ja metsänparannuksen tuloksia esittelevä retkeilyreitti Muhoksella

esit

Genomikeskus - tarpeeton viranomainen?

Suomeen suunnitellun genomikeskuksen kaltainen viranomainen olisi Euroopassa poikkeuksellinen. Väestön genomitiedon keskitetyn rekisteröinnin lähtökohdat ovat vanhentuneet

Genomikeskus - tarpeeton viranomainen?

Suomeen suunnitellun genomikeskuksen kaltainen viranomainen olisi Euroopassa poikkeuksellinen. Väestön genomitiedon keskitetyn rekisteröinnin lähtökohdat ovat vanhentuneet

Inhibition of Let-7 microRNA attenuates myocardial remodeling and improves cardiac function postinfarction in mice

Peer reviewe

Long-term health-related quality of life in persons diagnosed with an insulinoma in Finland 1980-2010

Objective Insulinomas are rare pancreatic neoplasms, which can usually be cured by surgery. As the diagnostic delay is often long and the prolonged hyperinsulinemia may have long-term effects on health and the quality of life, we studied the long-term health-related quality of life (HRQoL) in insulinoma patients. Design, patients and measurements The HRQoL of adults diagnosed with an insulinoma in Finland in 1980-2010 was studied with the 15D instrument, and the results were compared to those of an age- and gender-matched sample of the general population. The minimum clinically important difference in the total 15D score has been defined as +/- 0.015. The clinical characteristics, details of insulinoma diagnosis and treatment, and the current health status of the subjects were examined to specify the possible determinants of long-term HRQoL. Results Thirty-eight insulinoma patients participated in the HRQoL survey (response rate 75%). All had undergone surgery with a curative aim, a median of 13 (min 7, max 34) years before the survey. The insulinoma patients had a clinically importantly and statistically significantly better mean 15D score compared with the controls (0.930 +/- 0.072 vs 0.903 +/- 0.039, P = .046) and were significantly better off regarding mobility, usual activities and eating. Among the insulinoma patients, younger age at the time of survey, higher level of education and smaller number of chronic diseases were associated with better overall HRQoL. Conclusions In the long term, the overall HRQoL of insulinoma patients is slightly better than that of the general population.Peer reviewe

Characteristics and Outcomes of 79 Patients with an Insulinoma : A Nationwide Retrospective Study in Finland

Objective. Insulinomas are rare pancreatic tumours. Population-based data on their incidence, clinical picture, diagnosis, and treatment are almost nonexistent. The aim of this study was to clarify these aspects in a nationwide cohort of insulinoma patients diagnosed during three decades. Design and Methods. Retrospective analysis on all adult patients diagnosed with insulinoma in Finland during 1980-2010. Results. Seventy-nine patients were diagnosed with insulinoma over the research period. The median follow-up from diagnosis to last control visit was one (min 0, max 31) year. The incidence increased from 0.5/million/year in the 1980s to 0.9/million/year in the 2000s (p = 0 002). The median diagnostic delay was 13 months and did not change over the study period. The mean age at diagnosis was 52 (SD 16) years. The overall imaging sensitivity improved from 39% in the 1980s to 98% in the 2000s (p <0 001). Seventy- one (90%) of the patients underwent surgery with a curative aim, two (3%) had palliative surgery, and 6 (8%) were inoperable. There were no significant differences in the types of surgical procedures between the 1980s, 1990s, and 2000s; tumour enucleations comprised 43% of the operations, distal pancreatic resections 45%, and pancreaticoduodenectomies 12%, over the whole study period. Of the patients who underwent surgery with a curative aim, 89% had a full recovery. Postoperative complications occurred in half of the patients, but postoperative mortality was rare. Conclusions. The incidence of insulinomas has increased during the past three decades. Despite the improved diagnostic options, diagnostic delay has remained unchanged. To shorten the delay, clinicians should be informed and alert to consider the possibility of hypoglycemia and insulinoma, when symptomatic attacks are investigated in different sectors of the healthcare system. Developing the surgical treatment is another major target, in order to lower the overall complication rate, without compromising the high cure rate of insulinomas.Peer reviewe

Merimetson ja harmaahaikaran suorat kalatalousvahingot : määrän ja laadun arviointi Suomen merialueilla

Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lintujen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana suojeltujen lintukantojen vahvistumisen myötä. Vahinkojen kasvu on luonut tarpeen uudistaa lakia, jotta rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä ja korvata. Lain tavoitteena on kehittää ja selkeyttää rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisperusteita sekä luoda järjestelmä, joka kohtelee eri toimialoja ja vahingonkärsijöitä oikeudenmukaisesti. Uuden korvausjärjestelmän kehittämisen tueksi tarvitaan tutkimustietoa merimetsojen ja harmaahaikaroiden aiheuttamien vahinkojen määrästä ja laadusta koko Suomen rannikkoalueelta. Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti ympäristöministeriön toimeksiantona vuosina 2022–2023 yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkittiin merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen määrää ja laajuutta. Vesiviljelylaitoksilla tutkittiin myös harmaahaikaran vaikutuksia. Hankkeen toteuttamiseen osallistui joukko kaupallisia kalastajia ja vesiviljely-yrittäjiä. Hankkeessa selvitettiin lintujen aiheuttamia suoria vaikutuksia. Suorilla vaikutuksilla tarkoitetaan todennettuja vahinkoja pyydyksissä ja viljelylaitoksissa oleviin kaloihin. Hankkeen päätavoitteet olivat: 1) dokumentoida lintujen käyntimääriä pyydyksillä ja vesiviljelylaitoksilla sekä mahdollisuuksien mukaan tehdä arvio vahingoittuneiden tai poistettujen kalojen lukumääristä, 2) selvittää suojeltujen lintujen aiheuttamia esinevahinkoja ja lintujen torjumisesta aiheutuvia kustannuksia sekä 3) tutkia merimetsojen ravinnonhakumatkojen jakautumista eri puolille Suomen rannikkoa. Hankkeelle myönnettiin vajaan 1 M€ rahoitus, minkä lisäksi Luonnonvarakeskus osallistui hankkeen rahoittamiseen 0,25 M€ omarahoitusosuudella. Luonnonvarakeskus vastasi hankkeen taloushallinnosta ja -raportoinnista, viestinnästä sekä hankkeen toteuttamisesta. Tutkimuksen toteutukseen kytkeytyi useita epävarmuuksia. Merkittävimmät haasteet liittyivät tiukkaan aikatauluun, tekniikan toimivuuteen ja luotettavuuteen meriympäristössä, pirstoutuneet ja järjestäytymättömät maa- ja vesiomistussuhteet, merimetsojen käyttäytymiseen ja sen ennakoitavuuteen, tärkeimpien sidosryhmien sitoutumiseen hankkeeseen sekä tulosten yleiseen hyväksyttävyyteen. Merimetso on hyvin sopeutuva lintu, jonka käyttäytymistä on vaikea ennustaa. Sen käytös vaihtelee ajallisesti ja alueellisesti monen tekijän vaikutuksesta. Vahinkoa ei siis synny kaikkialla ja kaiken aikaa, vaan vahingon laatu ja määrä vaihtelevat alueittain, pyydystyypeittäin ja kalastettavan kohdelajin mukaan. Tutkimusta merimetsojen ja harmaahaikaroiden vaikutuksista vesiviljelylaitoksissa ja pyydyksissä oleviin kaloihin ei ollut Suomessa aikaisemmin tehty systemaattisesti ja maantieteellisesti kattavasti. Lukuisista haasteista huolimatta hanke onnistui saavuttamaan sille asetetut päätavoitteet. Merimetson osalta tutkimustulokset eivät viittaa merkittävään suoraan haittaan. Merimetsojen vaikutukset olivat vähäiset tai korkeintaan maltilliset lukuun ottamatta suojaamattomia vesiviljelyaltaita tai altaita, joissa suojaus oli pettänyt. Tutkimus osoitti myös, että avorysät ovat merimetsolle alttiita ja niissä merimetsot saattavat vähentää kalasaaliita tuntuvasti. Sen sijaan harmaahaikara saattaa tutkimuksen perusteella aiheuttaa merkittävää haittaa vesiviljelylaitoksilla ja maltilliset haitat ovat varsin yleisiä. Tulosten tulkinnassa on huomioitava tutkimuksen kehykset sekä otantaan liittyvät ajalliset ja alueelliset epävarmuudet. Toisin sanoen tässä hankkeessa keskityttiin suoriin vaikutuksiin, mutta erityisesti merimetsojen epäsuorat vaikutukset kaupalliseen kalastukseen ja vesiviljelyyn saattavat olla suoria vaikutuksia suuremmat. Koska epäsuorat vaikutukset jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, tämän hankkeen aineistojen pohjalta ei voida arvioida merimetsojen aiheuttamia taloudellisia kokonaisvaikutuksia ammattikalastukselle tai vesiviljelylle. Erityisesti merimetson käyttäytyminen on hyvin epäsäännöllistä ja jatkuvasti muuttuvaa. Täten merimetson paikkaan tai aikaan sidotut kokonaisvaikutukset saattavat vaihdella tavoilla, jotka voivat olla vaikeasti todennettavissa. Hankkeen toteutuksen kannalta tärkeä tavoite oli toteuttaa hanke kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa yhteistyössä siten, että paikallisosaaminen ja aluetieto tulivat parhaalla tavalla hyödynnetyksi ja siten, että merimetson vaikutukset eri alueilla saatiin dokumentoitua. Kiitämme kaikkia hankkeessa olevia viljelylaitoksia ja kaupallisia kalastajia ensiluokkaisesta yhteistyöstä. Toivomme yhteistyön jatkuvan myös tulevissa merimetsoa ja harmaahaikaraa koskevissa hankkeissa. Kiitämme lukuisia yksityisiä ja julkisia maa- ja vesialueiden omistajia tutkimusluvista. Haluamme kiittää myös hankkeen valvojia Hanne Lohilahtea ja Laura Monosta tuesta ja erinomaisesta ohjauksesta sekä hankkeen ohjausryhmää