Kohdunkaulan sulkemisen vaikutus siemennyksen jälkeisen tulehdusreaktion voimakkuuteen tammalla

Siemennys aiheuttaa normaaleille tammoille nopeasti ohimenevän fysiologisen tulehdusreaktion. Joillakin tammoilla fysiologinen tulehdusreaktio jää persistoivaksi, itsepintaiseksi. Näillä tammoilla on useimmiten puutteita kohdun mekaanisessa puhdistautumisessa, jolloin kohdunkaulan avautuminen tai kohdun myometriumin supistukset jäävät puutteellisiksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia kohdun tulehdusreaktioon tai tamman tiinehtymiseen on sillä, että kohdunkaulan kautta tapahtuvaa puhdistautumista vaikeutetaan keinotekoisesti. Työn kokeellinen osuus tehtiin Ypäjällä kesällä 2007. Kokeessa käytettiin 29 genitaalisesti normaalia tammaa. Tammat jaettiin neljään ryhmään ja niitä seurattiin viiden kiimakierron ajan. Ensimmäisessä, kolmannessa ja viidennessä kiimassa kultakin tammalta otettiin kohtubiopsia ja kohtutupponäyte. Toinen ja viides kiima olivat käsittelykiimoja. Käsittelyssä A kohdunkaula suljettiin 25 tunnin ajaksi kohtukatetrin avulla. Käsittelyssä B kohdunkaula suljettiin kuudeksi tunniksi, jonka jälkeen kohtunestettä laskettiin ulos ja katetri suljettiin uudelleen 19 tunnin ajaksi. Käsittelyssä C tammat vain siemennettiin ja kohdun annettiin tyhjentyä vapaasti (kontrollikäsittely). 25 tuntia siemennyksestä käsittelyissä A ja B kohtunestettä laskettiin ulos katetrin kautta ja kohtu huuhdeltiin, käsittelyssä C kohtunestettä kerättiin tamponiin ja kohtu huuhdeltiin. Kohtuneste viljeltiin ja siitä laskettiin polymorfonukleaariset leukosyytit. Lisäksi kohtuun kertyvän nesteen määrää seurattiin ultraäänitutkimuksilla. Tutkimus suoritettiin cross-over-kokeena, jossa ryhmät 1 ja 2 sekä 3 ja 4 toimivat toisilleen kontrolleina kiimoissa 2 ja 4. Toisessa kiimassa neutrofiilien konsentraatio oli suurin käsittelyn A (katetri 25 tuntia) saaneiden tammojen kohtunesteissä. Neljännessä kiimassa oli samoin, mutta neutrofiilikonsentraatiot olivat huomattavasti korkeammat kuin toisessa kiimassa. Kohdun nestekertymät olivat toisessa kiimassa suurimmat käsittelyn A (katetri 25 tuntia) saaneilla tammoilla. Näiden tammojen nestekertymät olivat suurimpia myös neljännessä kiimassa kontrollikäsittelyn (käsittely C) jälkeen. Neutrofiilikonsentraatiolla tai kohdun nestekertymillä ei tässä tutkimuksessa havaittu yhteyttä tiinehtymiseen. Kaikkien tammojen yhteenlasketut tiineysprosentit olivat 48 toisessa kiimassa ja 16 neljännessä kiimassa. Tutkimus osoitti, että puutteellisella kohdunkaulan kautta tapahtuvalla puhdistautumisella on suuri vaikutus tulehdusreaktion voimakkuuteen ja kestoon. Lisäksi kokeessa havaittiin, että kaikki kohdunkaulan kautta tapahtuvat käsittelyt vaikuttivat tulehdusreaktioon, eikä kaksi kiimakiertoa riittänyt palauttamaan kohdun toimintaa normaaliksi

Kokemuksen feministinen filosofia

Kirja-arvio: Johanna Oksala, Feminist Experiences. Foucauldian and Phenomenological Investigations, Northwestern University Press. Studies in Phenomenology and Existential Philosophy, Evanston Illinois, 2016, 189 sivua

Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta

NEWS-pisteytys yhtenäistää ja systematisoi peruselintoimintojen arviointia. Se kannattaa ottaa kattavasti käyttöön ensihoidon alkuarviosta aina kotiutuspäätökseen saakka

Verkkomyynnin kehittäminen luovien alojen osuuskunnalle

Tämän opinnäytetyön aiheena oli ymmärtää kuluttajan asiakaskäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, ostoprosessia sekä monikanavaisen verkkokaupan mahdollisia vaikutuksia ostoprosessiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli luovien alojen osuuskunta. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajan asiakaskäyttäytymiseen ja toisena tavoitteena oli selvittää kuluttajan verkko-ostoprosessia. Saatujen tulosten avulla tälle osuuskunnalle voidaan tulevaisuudessa rakentaa houkutteleva verkkokauppa, johon asiakkaat löytävät. Lisäksi tulokset auttavat osuuskuntaa saavuttamaan riittävä tunnettuus kuluttajien keskuudessa lukuisten muiden verkkokauppojen rinnalla. Lisäksi toimiva verkkokauppa lisää tulevaisuudessa tämän osuuskunnan vetovoimaa uusien jäsenten näkökulmasta ja näin se voi kasvaa ja kehittyä sekä saada yhä paremmin pienten toimijoiden tuotteita ja palveluita kuluttajien saataville. Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin, millainen monikanavainen verkkokauppa on, mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajan asiakaskäyttäytymiseen sekä kuvattiin kuluttajan ostoprosessi. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua asiakaskäyttäytymisen ja ostoprosessin ymmärtämiseen ja benchmarkingia verkkokauppojen monikanavaisuuden mahdollisuuksien kartoittamiseen. Tutkimuksen perusteella tärkeimpiä ostoihin vaikuttavia tekijöitä olivat sosiaaliset yhteisöt ja kuluttajien arvot; kestävyys, pitkäikäisyys, laatu ja kotimaisuus. Ostokset tehtiin ensisijaisesti verkossa, jos se vain oli mahdollista. Tutkimuksessa selvisi myös, että ennen ostosten tekemistä etsittiin tietoa laajasti verkosta monipuolisia tiedonhakukanavia käyttäen. Tutkimus lisäsi ymmärrystä nykyaikaisesta verkkokauppaostosten tekemisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä monikanavaisuuden tärkeydestä. Tuloksissa korostui monipuolinen tiedonhaku ostoksesta, asioinnin helppous ja sosiaalisen median kanavien vaikutus verkkokauppaostosten tekemiseen. Osuuskunnan verkkokauppaa rakentaessa on tulosten perusteella kiinnitettävä huomioita ehjään monikanavaiseen palvelukokemukseen, kohderyhmän ja potentiaalisten asiakkaiden määrittämiseen sekä kuluttajan ostamisen jälkeisen käyttäytymisen aktivointiin tarjoamalla esimerkiksi jonkinlaista kannustinta palautteen tai muun arvion antamiseen

Game-over..? -näytelmä : Raportti musiikin säveltämisestä puhenäytelmään

Tässä opinnäytetyössä esitellään tekijän toteuttamaa produktiota, jossa hän suunnitteli näytelmän ja sävelsi siihen sopivaa musiikkia. Produktio toteutettiin yhteistyössä Kuopion kansalaisopiston nuorten Dramatokka-näytelmäkurssin kanssa. Näyttelijät olivat iältään 13–17 -vuotiaita. Työskentelyvaihe ajoittui lukuvuodelle 2013– 2014. Näytelmä esitettiin Kuopion Kulttuuri-Areenalla 27.4.2014. Opinnäyteproduktion lähtökohtana oli yhdistää kaksi taiteenlajia, musiikki ja puhenäytelmä, yhdeksi taiteelliseksi kokonaisuudeksi. Musiikin tarkoituksena oli tukea, rikastuttaa ja elävöittää puhenäytelmän tunnelmaa. Tekijä oli vastuussa produktion suunnittelusta, sävellyksistä, äänitteistä ja markkinoinnista. Päävastuu näytelmän ohjaamisesta oli Kuopion kansalaisopiston ilmaisutaidon opettaja Sari Siltavuorella. Näytelmän alkuperäinen käsikirjoitus oli tekijän kirjoittama, jota ohjaaja sekä näyttelijät muokkasivat kiinnostavuuden vuoksi ja käytännön syistä. Sävellykset tuotettiin Sibelius- ja Logic-ohjelmistoja hyödyntäen. Musiikki esitettiin näytelmän aikana äänitteeltä ja kosketinsoittimella improvisoiden. Kirjallisessa raportissa esitellään musiikin monipuolisia mahdollisuuksia puhenäytelmässä, produktion suunnittelu-, työskentely-, ja toteutusvaiheita sekä pohditaan produktion onnistumista.This thesis presents the author's production, in which she designed the drama and composed suitable music to go with it. The production was made in cooperation with the Kuopio Community College ́s Dramatokka-actors. Actors were from 13 to 17 years old. Working stage was in 2013-2014. The drama was presented in Kuopio Culture Arena 27.04.2014. The starting point of the thesis work was to combine the two fields of art, music and drama, as an artistic whole. The music was designed to support, enrich and enliven the atmosphere of the drama. The author was responsible for designing the production, compositions, sound recordings and marketing. The primary responsibility for directing the drama was Kuopio Community College teacher Sari Siltavuori. The author made the drama ́s original script, which the director and actors the adapted to fit the interest of and for practical reasons. Compositions were made using by Sibelius- and Logic software. Music was recorded and then played during the performance. At the same time the author was improvising and making sound effects with a keyboard instrument. This report presents a wide range of musical possibilities in drama, productions planning, working and implementation phases, as well as reflection on the success of this production

Suositeltavat käytänteet CV-katetrin laittoon

Projektiraportti on osa hoitotyön kehittämishanketta, jossa ovat mukana Laurea- ammattikorkeakoulu ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Naistenklinikka. Projektiraportti perustuu Laurean ja HYKS-naistentautien ja synnytysten vastuualueen 2009- 2012 kehittämishankkeeseen. Hanke on pilottihanke jo vuodesta 2004 olemassa olleelle hankkeelle. Näyttöön perustuvassa kehittämishankkeessa oppimalla yhteistyön tavoitteena on yhteistoiminnallisesti kehittää hoitotyön laatua. Tämän projektiraportin tarkoituksena on kehittää keskuslaskimo- eli CV- (Central Venous) katetripotilaan hoitotyön laatua kliiniseen ja tutkittuun tietoon sekä laatuohjeisiin perustuvalla työtavalla. Työelämälähtöisen projektiraportin tavoitteena on luoda suositeltavat käytänteet CV- katetrin laittoon HUS:n Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolle. Toimimalla yhteisten ja hyväksi todettujen selkeiden ohjeiden mukaisesti pystytään hoitotyötä kehittämään ja minimoimaan toimenpiteistä syntyviä komplikaatiota. Suositeltavien käytänteiden tarkoituksena on yhdistää eri käytäntöjä ja selkeyttää hoitotyötä cv-katetri potilaita hoidettaessa. Keskuslaskimokatetrin avulla voidaan toteuttaa suonensisäistä neste- ja lääkehoitoa sekä mitata keskuslaskimopainetta. Katetrin tarpeen arvioi yleensä anestesialääkäri. Keskuslaskimokatetrin laiton tyypillisiä aiheita ovat yli kolme vuorokautta kestävä nestehoito- tai parenteraalinen ravitsemus, sentraalinen laskimopaineen mittaus, perifeeristen laskimoiden vaikea kanylointi, perifeerisiä suonia ärsyttävien lääkkeiden tai infuusionesteiden käyttö ja massiiviset nesteensiirrot. Keskuslaskimokatetrointiin liittyy aina komplikaatioriski. Tyypillisimpiä komplikaatioita ovat infektiot ja katetrin tukkeutuminen. Keskuslaskimokatetri infektiot pidentävät sairaalahoitoa, lisäävät kustannuksia aiheuttavat kärsimystä potilaalle sekä lisäävät kuolleisuutta. Toimenpiteen aikana esiintyviä komplikaatioita ovat muun muassa ilmaembolia, valtimopunktio, rytmihäiriöt, ilmarinta ja paineilmarinta. Potilaan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista tulee huolehtia kokonaisvaltaisesti, havaittuihin muutoksiin tulee puuttua heti ja mahdolliset muutosten syyt selvittää ennen kuin toimenpidettä voidaan jatkaa. Projektiraportti sisältää suositeltavat käytänteet keskuslaskimokatetrin laittoon seuraavista aiheista: potilasturvallisuus, sairaanhoitajan toimenkuva keskuslaskimokatetrin turvallisessa hoidossa, potilaan psyykkinen hyvinvointi toimenpiteen aikana, potilasohjaus sekä aseptiikka. Projektiraportti sisältää myös kuvia aiheeseen liittyen.Recommended practices for assistance in Central Venous catheterisation This project report is part of a nursing development project, which involves Laurea University of Applied Sciences and Women’s Hospital in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). The project report is based on the development project between Laurea University of Applied Sciences and the Department of Obstetrics and Gynecology of Helsinki University Central Hospital (HUCH) during the years 2009 - 2012. The project is a pilot project for the project that exists since 2004. The aim of the development project is to improve the quality of nursing care through evidence based learning. This project report aims to develop the quality of the nursing care concerning patients with Central Venous catheters based on clinical research and practices. This project report assigned by working life aims to create the recommended practices for the Central Venous catheterisation in the Department of Surgery and Anesthesia of Women’s Hospital (HUS). Nursing care can be developed and complications minimised using common and approved clear instructions. The aim of the recommended practices is to combine the different practices and to clarify the nursing care with Central Venous Catheter patients. Central Venous Catheter can be used in administering intravenous fluids, medication and Central Venous Pressure (CVP). An anaesthetist usually evaluates the need for using Central Venous catheter. The typical causes for the Central Venous catheterisation are more than three-day permanence fluid therapy or parenteral nutrition, Central Venous pressure measurement, difficulties in finding peripheral blood vessels, infusion or pharmaceuticals which may irritate peripheral blood vessels and the massive infusions of fluid transfer. There is always a risk of complications in the Central Venous catheterisation. The most typical complications are infection and catheter occlusion. The Central Venous catheter infections prolong hospitalisation, increasing the cost, causing suffering to the patient and increase mortality. During the procedure, occurring complications include air thrombosis, arterial, cardiac arrhythmias, pneumothorax, and the pressure pneumothorax. Patient safety and welfare will be taken care of as a whole, the observed changes should be intervened in as soon as possible and the reasons found out before the measure can be continued. The project report includes recommended practices for the Central Venous catheterisation at the following topics: managing with patient safety, nurse job description concerning a safe Central Venous catheter care, the patient's psychological well-being during the operation, patient education and aseptic techniques. The project report includes also photos concerning the topic

TYÖHYVINVOINTIA JALKOJEN OMAHOIDON KAUTTA

TIIVISTELMÄ Ilkka, Susanna ja Tirkkonen, Minna. Työhyvinvointia jalkojen omahoidon kautta. Kevät 2017. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Sairaanhoitaja (AMK). Työn tarkoituksena on kuvata jalkaongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa ja niiden vaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistöön ja sitä kautta yksilöiden työhyvin-vointiin, toiminnallisin menetelmin. Menetelmäksi valittiin toiminnallinen opin-näytetyö, joka toteutettiin Attendon hoivapalveluyksikkö Jaspiksessa. Työhyvinvointi nähdään myös yksilön itsehoitona, ei ainoastaan toisen osa-puolen luomana rakenteellisena käsitteenä. Vallitsevien tuki- ja liikuntaelinongelmien tarkastelun lisäksi asiaa on syytä tarkastella myös yksilön omahoidon ja omahoidon vaikuttavuuden kautta. Toisaalta työssä haetaan keinoja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien vähentämiseksi, sekä sitä kautta työhyvinvoinnin parantamiseksi, että tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähenemisen myötä sairaus-poissaolojen vähentämiseksi. Tutkimuksemme tulosten perusteella hoitohenkilökunta oli muuttanut omia itsehoitokäytänteitään muun muassa rasvaamalla jalkapohjiaan ja kiinnittämällä huomiota sukka ja kenkävalintaan, saamansa uuden tiedon pohjalta. Voitaneen todeta, että tämän kaltaisella toiminnalla on mahdollista luoda pohjaa jalkojen omahoidolle sekä viedä lyhyelläkin interventiolla jalkojen omahoidon tietoutta eteenpäin. Vaikka opinnäytetyömme oli suunnattu hoitohenkilökunnan omahoitoa tukemaan, toiminnallisen tuokion myötä hoitajille oli syntynyt uskallusta viedä jalkojen hyvinvointiosaamistaan myös asukkaidensa hyväksi. Suomesta puuttuu jalkojen omahoidon kulttuuri ja jalkaterveyden tietoutta tuli-sikin viedä koko kansan tietoisuuteen, tavalla tai toisella. Tutkimustuloksemme ovat hyvin samansuuntaiset, kuin Hoitotiede- lehdessä 1/2017 julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkijoina olivat Stolt, Suhonen, Flink, Katajisto ja Leino-Kilpi. Tutkimuksensa pohjalta Stolt ym. (2017) ehdottavat, että työterveyshuollon tulisi ottaa asiasta enemmän vastuuta, koska jalkavaivoja olisi mahdollista ennaltaehkäistä esimerkiksi kirjallisilla potilasohjeilla ja koulutusinterventioilla. Avainsanat: jalkaterveys, työhyvinvointi, omahoito, tuki- ja liikuntaelinsairaudetABSTRACT Ilkka, Susanna and Tirkkonen, Minna. Support for Employees’ Welfare by Means of Self-care of Feet, spring 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree nurse. The purpose of this thesis is to describe the problems of the feet in the Finnish society, and how these problems affect the whole musculoskeletal system and person’s wellbeing at work. The ways to reduce the musculoskeletal system problems are sought out at work, which improves well-being at work and reduce the amount of sick leaves. This thesis is a functional study. The study was carried out in Attendo´s care services unit Jaspis. The data were analysed with by qualitative descriptive analysis methods. The results of the study suggest that the new information given to health care workers made them change their ways to look after their feet. It is notable that this kind of intervention, a short functional training session, made it possible for the health care workers to develop knowledge of self-care of their feet. To conclude, it was found that Finland lacks a culture of self-care of feet. The awareness of foot health should be improved nationally. The findings in this study are similar to the study by Stolt, Suhonen, Flink, Katajisto and Leino-Kilpi published in Journal of Hoitotiede number 1/2017. Feet health can be improved by leaflets for education and educational interventions. Keywords: foot health, welfare at work, self-care, musculoskeletal disease

OFF SEASON TRAINING PROGRAM WITH NOVICE SYNCHRONIZED SKATERS

Synchronized skating is the youngest figure skating discipline by having its first world championships held in 2000. In Finland synchronized skating has spread across the country and has great number of amateur teams. Competition program consists of basic required elements such as circle, block, intersection, wheel, move element and creative element. Choreography, music and theme has a big role in the sport. Skater needs to be able to keep up high level and demanding technical elements while performing difficult, even dance type of choreography and all in perfect unison with 15 other skaters. In this thesis the aim was to create a test battery that met the demands and requirements in advanced novice level synchronized skating. This thesis was made in co-operation with Turun Riennon Taitoluistelu skating club and their advanced novice team Filiae Aboenses. There was a need to test skaters' qualities to lower the risk of possible injuries that may occur due to the high amount of practice hours. Test moves were decided to be as sport specific as possible. Based on the test results feedback was given to both coaches and skaters. The findings on the test showed poor pelvic area control, hip – knee – and ankle alignment problems and lack of flexibility in posterior kinetic chain. Based on the results gotten from the test, off-season training program was created. The goal was to increase pelvic area control and add flexibility to posterior kinetic chain to meet sport requirements. The program was carried out during skaters’ individual summer training season. Training program needed to be planned carefully so that it could be done in home setting and without equipment. There is very little or no earlier knowledge or studies to show how to test synchronized skaters' qualities. There for this study, test battery and training program should help other professionals when working in this field

Omahoitajuus, kirjaaminen ja raportointi : psykiatrisen hoitotyön alueen hoitajien näkemyksiä

Selvityksen tarkoituksena oli psykiatrian alueen hoitohenkilökunnan käsitysten kuvaaminen omahoitajuudesta, kirjaamisesta ja raportoinnista. Tehty selvitystyö on ollut Pirkanmaan sairaanhoitajaopiskelijoiden (AMK) opintoihin kuuluva opinnäytetyö, joka toteutettiin yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoitotyön edustajien kanssa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineiston keruu tehtiin selvitystä varten laaditulla kyselylomakkeella. Aineisto (n=260) analysoitiin yksiulotteisilla jakaumilla, ristiintaulukoinnila ja sisällön erittelyllä. Tehdyn selvitystyön perusteella voidaan todeta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian alueen hoitohenkilökunnan kokevan yksilövastuisen hoitotyön ja omahoitajuuden toteutuvan pääsääntöisesti hyvin. Enemmistö kuitenkin kaipasi jotain muutosta omahoitajakäytäntöön. Kaikista vastaajista hieman yli puolet kaipasi enemmän aikaa potilaan kanssa. Nykyistä kirjaamisen laatua ei pidetty riittävän korkeana niin, että kirjallinen raportointi korvaisi suullisen. Tuloksista nousi esille hoitohenkilökunnan koulutuksen tarve nykyisin käytössä olevien tietojärjestelmien käyttöön. Hiljaiseen raportointikäytäntöön ei suhtauduttu myönteisesti. Hiljaiseen raportointiin liittyi paljon ennakkoluuloja ja myös virheellistä tietoa. Hiljaisesta raportoinnista tarvittaisiinkin lisäkoulutusta.The aim of the survey was to describe nurses’ conceptions on primary nursing, reporting and documentation in mental health nursing. This survey was done in co-operation with Pirkanmaa Hospital District. Data was gathered with a questionnaire developed for this purpose, altogether 260 nurses answered. Data was analyzed with quantitative methods: one-dimensional distributions, cross-tabulation and quantitative content analysis. According to results nurses think that primary nursing is working well in the mental health nursing. However most of the respondents wanted to have some changes in the practices, like more time with patients. Quality of written documentation wasn’t considered very high, this could also prevent a change to silent reporting. The need for education in IT was clearly established in the results. There were many contradictions and also false information about silent reporting. If silent reporting should be a reporting method in the future, more education is needed about the issue for nurses

Kokemuksen feministinen filosofia

Kirja-arvio: Johanna Oksala, Feminist Experiences. Foucauldian and Phenomenological Investigations, Northwestern University Press. Studies in Phenomenology and Existential Philosophy, Evanston Illinois, 2016, 189 sivua