Collaboration and Research Practice in Intelligence

Close, intensive research collaboration between universities, companies, and the public sector can open up new and different opportunities for qualitative research, and provide analytic and empirical insights that otherwise might be difficult to obtain. The aim of this paper is to explore collaboration as a means of doing research with the intelligence community. Experiences from a research project concerning dilemmas the practitioners face in their organization within the Swedish Armed Forces, serve as a starting point for this reflective discussion. It is argued here that collaboration is suitable when change is required. The mutual learning between the actors feeds into change processes. However, such collaboration raises fundamental ethical issues that are complex and highlight various academic, institutional, and personal perspectives. Collaborations should not be a set of “how-to” recipes, but rather a research activity that can have substantial rewards for researchers and practitioners alike

Rajaturvallisuuden kehittyminen Euroopan unionissa kylmän sodan jälkeen

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää rajaturvallisuuden kehittymistä kylmän sodan jälkeen Euroopan unionissa. Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan rajavalvonnan kehittymistä kylmän sodan aikaisesta rajojen suojelusta kohti rajaturvallisuutta, sekä Euroopan unionin jäsenmaiden yhdennetyn rajavalvonnan kehitystä.Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu keskeisistä Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvistä asiakirjoista. Erityisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät ovat tämän tutkimuksen kannalta oleellisia, sillä Eurooppa-neuvoston tehtävänä on antaa yleiset poliittiset suuntaviivat unionin kehitykselle. Tutkimusaiheesta on hankittu myös tietoa haastattelemalla Euroopan unionissa eri tehtävissä toimineita tai edelleen toimivia Rajavartiolaitoksen virkamiehiä.Kylmän sodan päätyttyä perinteisen sotilaallisen uhkakuvan rinnalle nousi vähitellen uusia uhkia, jotka ovat entistä monimuotoisempia, näkymättömämpiä ja arvaamattomampia, kuten järjestäytynyt rikollisuus, laiton maahanmuutto, terrorismi ja ihmiskauppa. Turvallisuusympäristön muutoksen seurauksena sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen yhteys on hämärtynyt. Tutkimuksessa rajaturvallisuutta jäsennetään Kööpenhaminan koulukunnan laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen kautta. Turvallisuuden sotilaallisen ulottuvuuden heikentyminen ja toimintaympäristön muutos näkyi rajoissa ja niiden valvonnassa, sillä kylmän sodan jälkeen sotilaallisen uhkan torjumisen sijaan huomio rajavalvonnassa siirtyi henkilöiden liikkuvuuden tarkkailemiseen ja rikollisuuden torjumiseen rajanylitysten määrän kasvaessa. Tämän kehityksen seurauksena rajavalvonnan määritelmä muuttui rajojen suojelusta kohti laajempaa rajaturvallisuuden käsitettä, joka on sidottu Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden kontekstiin.Euroopan unionin yksi keskeisimpiä periaatteita on vapaa liikkuvuus, joka on edellyttänyt sisärajatarkastusten poistamista ja sujuvampaa rajaliikennettä, mutta osaltaan myös keinoja turvata kansalaisia sen kielteisiltä seurauksilta. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa tasapainoilua turvallisuuden sekä oikeuden ja vapauden välillä. Euroopan unionin jäsenmaiden yhdentyvä rajavalvonta on ollut yksi oikeus- ja sisäasioiden nopeimmin kehittyvistä osa-alueista 1990-luvun lopulta lähtien, sillä sisärajatarkastusten poistuttua ulkorajan merkitys on vastaavasti korostunut. Rajaturvallisuuden merkitystä Euroopan unionissa selittävät rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja terrorismin muodostamien uhkien kasvu, Schengen-järjestelmän integroiminen osaksi Euroopan unionia vuonna 1999 sekä Euroopan unionin laajentuminen.Suurin muutos rajoissa ja niiden valvonnassa liittyy sotilaallisen ulottuvuuden heikentymiseen kylmän sodan jälkeen. Uudet uhkat vaativat yhteisiä toimia jäsenmailta myös unionin alueen ulkopuolella. Valtioiden rajat eivät ole kuitenkaan Euroopan integraation myötä kadonneet tai menettäneet merkitystään, mutta kylmän sodan jälkeen rajoista on tullut moniulotteisempia ja niiden valvonta ulottuu yhä kauemmaksi fyysisestä rajasta.

Christianity and politics

The editorial presents the conference "Religion and Politics" arranged by the Centre for the Study of Christian Cultures at the University of Turku in November 2018. Articles 3-7 of the current issue are based on papers presented at the conference.</p

Christianity and politics

The editorial presents the conference "Religion and Politics" arranged by the Centre for the Study of Christian Cultures at the University of Turku in November 2018. Articles 3-7 of the current issue are based on papers presented at the conference.publishedVersionPeer reviewe

Is there a need for neoadjuvant short-course radiotherapy in T3 rectal cancer with positive lymph node involvement? A single-center retrospective cohort study

Background Neoadjuvant short-course radiotherapy is used to reduce local recurrences in stage III rectal cancer. Radiotherapy is not harmless, and meticulous total mesorectal excision surgery alone has been reported to result in low local recurrence rate in favorable stage III tumors. The aim was to evaluate the effect of short-course (5 x 5 Gy) radiotherapy on the local recurrence risk in patients with pT3N1-2 rectal cancer. Materials and methods This was a retrospective study with 151 consecutive pT3N1-2M0 rectal cancer patients operated on at Helsinki University Hospital, Helsinki, Finland, during January 2005 to June 2014. Short-course radiotherapy was given to 94 patients, and 57 patients were operated on without neoadjuvant radiotherapy. The main outcome measurement was the effect of radiotherapy on local recurrence. Also, the risk factors for local recurrence were analyzed. Results Local recurrence occurred in a total 17 of 151 (11.3%) patients, 8 of 57 (14.0%) in surgery only group compared with 9 of 94 (9.6%) in radiotherapy plus surgery group (p = 0.44). In univariate Cox regression analysis, the risk factors for local recurrence were tumor location under 6 cm from the anal verge (p = 0.01), involved lateral margin (p <0.001), tumor perforation (p <0.001), and mucinous histology (p = 0.006). In multivariate analysis, risk factors were tumor location under 6 cm from anal verge (p = 0.03) and involved lateral margin (p = 0.002). Conclusion Neoadjuvant short-course radiotherapy did not affect the local recurrence risk of pT3N1-2M0 rectal cancer. Further studies with larger patient number are needed to evaluate the role of short-course radiotherapy in different T3 subgroups (3a-c) as well as in N1 and N2 cancers in separate.Peer reviewe

Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä

Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä –tutkimusprojekti toteutettiin Työsuojelurahaston, Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteishankkeena vuosina 2014–2016. Tutkimuksessa tarkasteltiin oikeushenkilön rangaistusvastuun lainsäädäntöhistorian lisäksi vuosina 2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomittuja yhteisösakkotuomiota. Tässä raportissa kuvataan oikeushenkilön rangaistusvastuun lainsäädännöllinen syntyprosessi, siihen vaikuttaneet yhteiskunnalliset ja oikeudelliset tekijät, sekä lainsäädäntöön vaikuttaneet toimijat ja heidän argumenttinsa. Tämän lisäksi raportoimme, miten oikeushenkilön rangaistusvastuu on pantu täytäntöön ja minkä tasoisia yhteisösakot työturvallisuusrikoksissa ovat. Raportti esittelee tutkimustulosten pohjalta tehtyjä kehittämisehdotuksia niin työpaikoille kuin viranomaisille ja lainsäätäjille