Virtual reality in destination branding

Abstract. Businesses might gain a competitive advantage by offering virtual tourism as it is still a novel phenomenon. Experiencing virtual reality, the user engages with the virtual content more in comparison with 2D media such as texts and pictures. The immersive aspect of virtual reality increases user engagement in the virtual environment. Therefore, the virtual experience raises higher interest towards the content. As virtual content engages the users more, it could be utilized for destination branding purposes. Destination marketers could offer virtual content in the form of virtual tourism in order to productize the intangible aspect of traveling. Virtual tourism could be also considered as a sample tool for marketing to experience a destination before potential travel. The existing research covers mainly studies about virtual reality, virtual tourism and destination branding without combining these aspects. Therefore, this study focuses on researching the combination of these aspects. The purpose of the study is to define the uses of virtual reality in destination branding and the means of it. Also, the meaning of virtual tourism for destination brands is considered. To understand the researched phenomena even further, a theoretical framework will be provided to clarify the most essential theoretical (secondary data) aspects of the study. The theoretical framework will be later completed with empirical findings (primary data) to provide a whole diagram to support the examined phenomenon. The chosen research method for the study is a qualitative approach to collect empirical data in support of related literature. Semi-structured interviews were selected for the qualitative research method. The criteria for selecting suitable interviewees were to select organizations that operate in the tourism field and implement destination branding. The interviews were performed with both public and private organizations. Also, the abductive aspect was applied as collected empirical data had a dialogue throughout the research with selected literature. The collected data was transcribed by the researcher and thematic analysis was applied to notice frequencies within the data. However, also infrequencies are presented. The study results indicated that the operations regarding virtual reality varied in both public and private organizations. While public organizations provided virtual content among their other marketing operations, private organizations offered virtual content as their main purpose for their businesses. However, the joint consensus among the interviewees was to bring tourists on the spot to destinations. As by offering virtual content their ultimate purpose was marketing the destination. However, the study indicates that virtual tourism can be used for three purposes; (1) as a sample tool, (2) as a product, and (3) as an on-site added-value experience. The mentioned purposes jointly attract tourists to destinations in their various ways yet constantly aiming for destination branding

Automatic detection of early repolarization in ECG signal

Abstract. The early repolarization is one form of heart’s electrical disorder. The scope of this thesis is to develop an algorithm, which detects the marks of the early repolarization from the electrocardiography data. The definition of the early repolarization was fine-tuned in 2015 and the updated definition is used in this thesis. The implementation of the algorithm is done with Matlab. The theory part of this work includes description of the heart’s structure, physiology and review of the most common heart diseases. The heart’s electrical functionality is explained in more detail and the principle of the electrocardiography is viewed, including the main precepts of the analysis of electrocardiography data. The definition of the early repolarization is presented in detail and the significance of this phenomenon is evaluated based on the research data. This work also includes short survey of some of the existing methods for detecting the early repolarization from the electrocardiography data. Thesis includes also the description of the algorithm developed in this work and the analysis of the results. The performance of the algorithm is evaluated with manually classified ECG test set. The sensitivity of the algorithm is 94.0% and the specificity is 92.2%. The correlation to mortality was also studied for few different versions of the algorithm with the Health 2000 data. The correlation to mortality is found with two algorithm versions. The algorithm version with slightly relaxed early repolarization definition shows increased risk for all-cause-mortality in inferior leads, when the slur detection is deactivated. The algorithm version with precise thresholds of the early repolarization definition shows increased risk for all-cause-mortality and for cardiac death in inferior leads, when the slur detection is deactivated.Tiivistelmä. Tämä diplomityö käsittelee sydämen sähköisen toiminnan häiriötilaa, jota kutsutaan aikaiseksi repolarisaatioksi. Työn tavoitteena on kehittää algoritmi havaitsemaan aikaisen repolarisaation merkit sydämen elektrokardiografia mittausdatasta. Tämä työ perustuu vuonna 2015 tarkennettuun aikaisen repolarisaation määritelmään. Työssä kehitetty algoritmi on toteutettu Matlabilla. Diplomityön teoriaosuudessa käydään läpi sydämen rakennetta, fysiologiaa ja yleisimpiä sydänsairauksia. Työssä tutustutaan tarkemmin sydämen sähköiseen toimintaan, elektrokardiografian tuottamaan dataan ja siihen, miten tätä dataa voidaan tulkita. Aikainen repolarisaatio käsitellään omana osionaan, jossa käydään läpi sen tarkka määritelmä, arvioidaan tutkimuksiin pohjautuen ilmiön merkitsevyyttä sekä esitellään muutamia olemassa olevia menetelmiä aikaisen repolarisaation havaitsemiseen elektrokardiografia datasta. Työ sisältää myös kehitetyn algoritmin esittelyn ja tulosten analysointia. Algoritmin suorituskyky todettiin testisetillä, joka sisältää manuaalisesti luokiteltuja elektrokardiografia signaaleita. Algoritmin sensitiivisyys on 94,0% ja spesifisyys 92,2%. Tämän lisäksi ajettiin testejä kuolleisuus korrelaation selvittämiseksi muutamalla algoritmin variaatiolla Terveys 2000 datalle. Korrelaatio kuolleisuuteen löytyi kahdella algoritmivariaatiolla. Algoritmiversio hieman väljennetyillä aikaisen repolarisaation kynnysarvoilla ennustaa kohonnutta riskiä kokonaiskuolleisuuteen inferiorisissa signaaleissa, slur-tunnistuksen ollessa pois käytöstä. Algoritmiversio aikaisen repolarisaation määritelmän mukaisilla tarkoilla kynnysarvoilla ennustaa kohonnutta riskiä sekä kokonaiskuolleisuuteen että sydänperäiseen kuolemaan inferiorisissa signaaleissa, slur-tunnistuksen ollessa pois käytöstä

Barriers to digitalisation in Finnish SMEs

Abstract. The purpose of this work is to look for the barriers to digitalization in SMEs. The work is carried out as a literature survey. The situation in Finland is also discussed separately. SMEs play an important role in the development of industry 4.0 smart production chains and product lifecycle management. SMEs face a wide range of challenges in developing digitalization. Due to their smaller size, their resources are lower, and it is more difficult to hire experts. SMEs often do not have the direct contact to end customers but act as suppliers. That makes them more difficult to get real- time information enough to their development work. Their financial resources are lower than those of larger companies. Venture capitalists favor start-ups, and especially in Finland does not have a culture of financing later-stage production companies. Because most technical solutions are designed to meet the needs of large companies, in SMEs this means demanding deployment. To take full advantage of Industry 4.0, it would be important for larger companies to take better account of the situation of SMEs when developing their own business. This is because it is indeed the only opportunity to develop complete production chains, manage the life cycle of the product and take environmental issues fully into account. It is important to train specialists, but even more important to educate the senior management and boards of SMEs. When decision-makers see the potential of digitalization in their own business, digitalization will become an integral part of business.Digitalisaation esteet suomalaisissa PK-yrityksissä. Tiivistelmä. Tämän työn tarkoituksena on etsiä digitalisaation esteitä pk-yrityksissä. Työ toteutetaan kirjallisuusselvityksenä. Suomen tilanne käsitellään erikseen. Pk-yrityksillä on tärkeä rooli teollisuus 4.0 älykkäiden tuotantoketjujen ja tuotteiden elinkaarihallinnan kehittämisessä. Pk-yritykset kohtaavat monenlaisia haasteita digitalisaation kehittämisessä. Pienen kokonsa vuoksi niiden resurssit ovat pienemmät ja asiantuntijoiden palkkaaminen on vaikeampaa. Pk-yrityksillä ei useinkaan ole suoraa yhteyttä loppuasiakkaisiin, vaan ne toimivat tavarantoimittajina. Tämä tekee heille vaikeammaksi saada tarpeeksi reaaliaikaista tietoa kehitystyöhönsä. Niiden taloudelliset resurssit ovat pienemmät kuin suurempien yritysten. Pääomasijoittajat suosivat startupyrityksiä, eikä varsinkaan Suomessa ole kulttuuria myöhemmän vaiheen tuotannollisten yritysten rahoittamiseen. Koska suurin osa teknisistä ratkaisuista on suunniteltu vastaamaan suurten yritysten tarpeita, tämä tarkoittaa pk-yrityksissä vaativaa ja kallista käyttöönottoa. Teollisuus 4.0:n täysimääräisen hyödyn saamiseksi suurempien yritysten olisi tärkeää ottaa paremmin huomioon PK-yritysten tilanne kehittäessään omaa liiketoimintaansa. Tämä johtuu siitä, että se on ainoa mahdollisuus kehittää kokonaisia tuotantoketjuja, hallita tuotteen elinkaarta ja ottaa ympäristöasiat täysin huomioon. On tärkeää kouluttaa asiantuntijoita, mutta vielä tärkeämpää on kouluttaa PK-yritysten ylintä johtoa ja hallituksia. Kun päättäjät näkevät digitalisaation mahdollisuudet omassa liiketoiminnassaan, digitalisaatiosta tulee kiinteä osa liiketoimintaa

Development project at Swegon Ilto Oy for the production of sheet metal parts using the Scrum reference framework

Abstract. At the end of 2022, we investigated the possibility of manufacturing sheet metal products for our own production at the Kaarina factory in Swegon ILTO Oy. The goal was to design a unit that, when completed in 2–3 years, would be at the forefront of development, both in terms of machines and equipment, and their control. All sheet metal parts are currently procured as subcontracts, and some are transported to the factory even at long distances. The goal was to create a preliminary plan for future production units together with industry players. In this project, you were allowed to dream about the possibilities of future technology; however, the selected technologies will be in use in the next few years. The project was implemented with selected partners. The idea was developed to such an extent that budget offers could be requested from partners, and thus, completed results can be used as a basis for an investment decision. In this research, I aimed to investigate the suitability of agile project management for the implementation of this industrial production development project as a case study. To manage the project, I used the Scrum framework to make a large development project easier to manage when we start with the basics and progress in sprints to an increasingly advanced entity. First, we learned about agile project management in general. During the project, the research focused on determining the benefits and challenges of using Scrum in this hardware project. The project progressed as planned and was completed on schedule. With the help of the Scrum framework, we were able to combine the knowledge of the company and expertise of our partners into clear conclusions. In particular, daily meetings steered the project forward efficiently and in the correct direction. Agile project management improved the flow of information and transfer of knowledge from an experienced person to a team member who joined the company. The month-long sprints divided and organized the project in such a way that there was no idle time or unnecessary work phases during the project. These research results were achieved in our own operating environment in one project; therefore, I cannot generalize them. However, the results were so interesting that we decided to continue Scrum use in the future. Encouraged by this, the Scrum reference framework can be applied to the development of a product development project model in the future.Kehitysprojekti Swegon Ilto Oy:llä tulevaisuuden ohutlevyosien valmistukseen Scrum viitekehystä hyödyntämällä . Tiivistelmä. Loppuvuoden 2022 aikana olemme selvittäneet mahdollisuuksia valmistaa ohutlevytuotteita omassa tuotannossamme nykyisellä Swegon Ilto Oy:n Kaarinan tehtaalla. Tavoitteena on suunnitella yksikkö, joka valmistuessaan 2–3 vuoden kuluttua olisi kehityksen kärjessä sekä koneiden ja laitteiden että niiden ohjauksen osalta. Kaikki ohutlevyosat hankitaan tällä hetkellä alihankintana ja osa niistä kuljetetaan tehtaalle pitkienkin matkojen takaa. Tavoitteena on luoda tulevalle tuotantoyksikölle alustava suunnitelma yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tässä projektissa oli lupa unelmoida tulevaisuuden tekniikan mahdollisuuksista, kuitenkin niin, että valitut tekniikat olisivat käytössä lähivuosina. Projekti toteutetaan yhdessä valittujen yhteistyökumppanien kanssa. Ideaa kehitetään niin pitkälle, että yhteistyökumppaneilta voidaan pyytää budjettitarjouksia ja näin valmiita töitä voidaan käyttää investointipäätöksen perustana. Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään ketterän projektinhallinnan soveltuvuutta tämän teollisen tuotannon kehittämisprojektin toteuttamiseen tapaustutkimuksena. Projektin johtamisessa käytin Scrum viitekehystä suuren kehitysprojektin hallinnan helpottamiseksi, kun aloitetaan perusasioista ja edetään sprinteissä yhä edistyneempään kokonaisuuteen. Aluksi tutustuimme ketterään projektijohtamiseen yleisesti. Projektin aikana tutkimuksen tavoitteena oli löytää etuja ja haasteita Scrum viitekehyksen käytöstä tässä projektissa. Projekti eteni suunnitellusti ja valmistui aikataulussa. Scrum-viitekehyksen avulla kykenimme yhdistämään yrityksessä olevan tiedon ja yhteistyökumppaneiden osaamisen selkeiksi johtopäätöksiksi. Erityisesti päivittäispalaverit ohjasivat projektia tehokkaasti eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Ketterä projektinhallinta paransi tiedon kulkua ja osaamisen siirtämistä kokeneelta henkilöltä vasta yritykseen tulleelle tiimiläiselle. Kuukauden mittaiset sprintit jaksottivat ja ryhdistivät projektia niin, että projektin ajalle ei tullut tyhjäkäyntiä, eikä turhia työvaiheita. Nämä tutkimustulokset saavutettiin omassa toimintaympäristössämme yhdessä projektissa, joten en voi yleistää niitä. Tulokset olivat kuitenkin niin mielenkiintoisia, että olemme päättäneet jatkaa Scrumin käyttöä myös jatkossa. Tämän kannustamana Scrum-viitekehystä tullaan soveltamaan jatkossa tuotekehitysprojektimallin kehittämiseen

Parents’ perspectives on ICT and how practices related to ICT are present in the classroom

Abstract. Since the beginning of the 21st century, rapid changes in technology have taken place, such as the emergence of smart phones and other handheld devices while social media, apps and other software products have become more common and a part of our daily lives. Education is also subject to change, as many countries have recently revised their curriculum to facilitate the fast-paced development. This has led to updating learning objectives and methods to meet the standards and challenges of the modern, digitalized world. Finland likewise implemented a fresh core curriculum in the autumn of 2016, which included the new concept of transversal competences. These transversal competences are skills or abilities, which are to be taught throughout all school subjects, information and communication technology being one of these competences. Technology in education has attracted considerable attention, both scholarly and popular. However, most studies in the field of ICT related to education and school practices have only focused on teachers, students and policymakers, instead of parents. Therefore, this thesis discusses primary school (1st–6th grade) parents’ perspectives considering information and communication technology (ICT). The present study aims to explore how parents define ICT and what practices they have experienced being used at their children’s school. This study uses a qualitative approach. The data was collected with an open-ended questionnaire, which was sent to selected schools in the Oulu region, and resulted in 20 responses. The data was analyzed using thematic analysis. The findings show that parents define ICT mainly as practices, skills, competences and using digital tools as well as digital literacy, digital fluency and communication, including some 21st century skills. The results indicate that parents are generally positive towards the use of ICT in the school and believe the significance of ICT skills will increase in the future, with some exceptions. The experienced school practices related to ICT varied: some parents claimed that there is little to no ICT in lessons, while others mentioned emerging technological practices or the use of online environments, games, computers and other devices as well as word processing programs for learning. The research results represent a further step towards understanding parents, how ICT is represented in schools and developing ways of collaboration between parents and teachers to help students learn digital skills.Tiivistelmä. Jo 2000-luvun alusta on tapahtunut nopeita teknologisia muutoksia. Esimerkiksi älypuhelimet ja muut mobiililaitteet sekä sosiaalinen media, sovellukset ja muut tietokoneohjelmistot ovat tulleet luontevaksi osaksi meidän jokapäiväistä elämäämme. Koulutus on myös murroksessa, sillä monet maat ovat uudistaneet opetussuunnitelmiaan vastatakseen kiihtyvään kehitykseen. Sen vuoksi opetustavoitteita ja -menetelmiä on päivitetty vastaamaan nykyisen, digitalisoituneen maailman standardeja ja sen mukanaan tuomia haasteita. Suomessa on myös otettu käyttöön uudistettu opetussuunnitelma syksyllä 2016, jossa esiteltiin laaja-alaisen osaamisen alueet. Laaja-alainen osaaminen kattaa taitoja, joita tulisi opetella kaikissa eri oppiaineissa, ja näistä tieto- ja viestintäteknologia on yksi näistä laaja-alaisen osaamisen alueista. Teknologia opetuksessa ja kasvatuksessa on saanut paljon huomiota osakseen, sekä tieteellisissä että yhteiskunnallisissa yhteisöissä. Siitä huolimatta, monet opetusteknologiaan ja sen käyttöön liittyvät tutkimukset ovat keskittyneet opettajiin, oppilaisiin ja päättäjiin, eivätkä juurikaan ole tutkineet vanhempia. Näin ollen tämä pro gradu -tutkielma syventyy alakoulun(1.–6.-luokkalaisten) vanhempien käsityksiin tieto- ja viestintäteknologiasta (tvt). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten vanhemmat määrittelevät tvt:n ja mistä tvt:hen liittyvistä opetuskäytänteistä he ovat tietoisia tai mitä niistä he ovat kokeneet lapsensa koulussa. Tässä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin avoimen sähköisen kyselynlomakkeen kautta, joka lähetettiin valittuihin kouluihin Oulun seudulla. Kyselylomakkeeseen tuli 20 vastausta. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin temaattista analysointia. Tutkimustulokset osoittavat, että vanhemmat määrittelevät tvt:n pääsääntöisesti käytäntöinä, taitoina, kompetensseina, digitaalisten työkalujen käyttämisenä sekä digilukutaitona, viestimisenä ja lisäksi 2000-luvun taitoina. Lisäksi, tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmat suhtautuvat enimmäkseen myönteisesti tvt:n käyttöön opetuksessa ja lisäksi uskovat tvt-taitojen merkityksen kasvavan entuudestaan tulevaisuudessa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vanhempien kuvailemissa opetuskäytänteissä oli eroja: osa vanhemmista koki, että tvt:tä oli opetuksessa vähän tai ei ollenkaan, kun taas toiset mainitsivat vasta yleistymässä olevia teknologisia käytänteitä tai virtuaalisten oppimisympäristöjen, tietokoneiden ja muiden laitteiden sekä pelien ja erinäisten ohjelmien hyödyntämisestä opetuksessa. Kaiken kaikkiaan tutkimus lisäsi tietoa ja ymmärrystä vanhempien näkökulmista tvt:hen, esitti kuinka tieto- ja viestintäteknologia on käytössä kouluissa ja ehdotti kuinka tulevaisuudessa voitaisiin kehittää tapoja tiivistää vanhempien ja opettajien välistä yhteistyötä, jotta oppilaat oppisivat hyödyntää entistä paremmin tieto- ja viestintäteknologiaa

Correlation between histology and quantitative MRI relaxation parameters in articular cartilage

Abstract. Osteoarthritis (OA) is the most common joint disease in the world. In osteoarthritis, articular cartilage experiences degeneration, which causes pain, disability and inflammation, among other symptoms in the joint. The diagnosis of osteoarthritis is made at a very late stage, as many symptoms and morphological changes in radiological images do not appear until the degeneration of the articular cartilage is advanced. Hence, new diagnosis methods for early OA diagnostics are welcome. One potential method for early OA diagnosis is quantitative MRI (qMRI). In OA, articular cartilage experiences histological changes; changes in collagen content, proteoglycan content, water content, and collagen orientation. At early OA, these changes are very slight. However, qMRI is a potential method to detect these changes. In qMRI quantitative relaxation parameters, such as T1, T1rho, and T2 can be determined, which correlate with the histology of the cartilage. When histological changes leading to osteoarthritis are known, relaxation parameters may be a potential biomarker for early OA diagnosis

Update on Canine Idiopathic Pulmonary Fibrosis in West Highland White Terriers

Canine idiopathic pulmonary fibrosis (CIPF) is a chronic, progressive, interstitial lung disease (ILD) affecting older West Highland white terriers (WHWTs). According to one classification, CIPF is a familial fibrotic ILD in the group of idiopathic interstitial pneumonias. Etiology is unknown but likely arises from interplay between genetic and environmental factors. CIPF shares features with human idiopathic pulmonary fibrosis and human nonspecific interstitial pneumonia. This article describes clinical signs, findings in physical examination, arterial oxygenation, diagnostic imaging, bronchoscopy, bronchoalveolar lavage, histopathology, disease course, and outcome of WHWTs with CIPF; compares canine and human diseases; summarizes biomarker research; and gives an overview of potential treatment.Peer reviewe

Asymmetrical Flow Field-Flow Fractionation on Virus and Virus-Like Particle Applications

Asymmetrical flow field-flow fractionation (AF4) separates sample components based on their sizes in the absence of a stationary phase. It is well suited for high molecular weight samples such as virus-sized particles. The AF4 experiment can potentially separate molecules within a broad size range (~103−109 Da; particle diameter from 2 nm to 0.5−1 μm). When coupled to light scattering detectors, it enables rapid assays on the size, size distribution, degradation, and aggregation of the studied particle populations. Thus, it can be used to study the quality of purified viruses and virus-like particles. In addition to being an advanced analytical characterization technique, AF4 can be used in a semi-preparative mode. Here, we summarize and provide examples on the steps that need optimization for obtaining good separation with the focus on virus-sized particles