Geographies of wellbeing and development : Empirical analyses on the relationship between objective and subjective measures of wellbeing in Europe

This thesis investigates the cross-sectional association between different quantifiable societal dimensions that indicate spatially varying levels of wellbeing and development. The analysis is grounded in human geography but applies an explicitly interdisciplinary focus, combining theories and measures from economic geography, cultural studies, spatial economics, sociology and social psychology. In the empirical analyses, geographically referenced European Social Survey (ESS) data containing measures of subjective wellbeing (SWB) and human values were analysed together with objective indicators of economic performance on national and subnational scales. First, Paper I demonstrated that levels of ‘social trust’ and ‘social contact and support’, which indicate social wellbeing, and a sense of ‘competence and meaning’, which denotes personal wellbeing, are significant positive correlates with regional GDP after controlling for regional economic indicators and the spatial effects embedded in the data. Second, Paper II utilized the Human Values Scale in the ESS and studied the association between certain values and the level of economic performance. The paper demonstrated that the aggregate level of the value ‘self-direction’, which indicates independent thought, action and creativity, is a strong predictor of regional GDP. Paper II also addressed the question of rescaling and used welfare regimes as a relevant socio-historic framework of analysis. Paper III focused on the contextual effects of living in ‘Metropolitan Finland’. The results showed that the negative effect on life satisfaction of residing in the capital region of Finland is first compositional, as the population in ‘Metropolitan Finland’ is composed of individuals who appreciate the values of ‘power’ and ‘achievement’, which are themselves associated with lower life satisfaction. However, it is also contextual, as residing in the capital region moderates the positive wellbeing effect of socially focused values such as ‘benevolence’ and ‘conformity’. Finally, Paper IV added vertical detail to the intercept heterogeneity approach and asked whether changes in macroeconomic conditions, in the context of Ireland and its recent economic recession, are experienced differently in different socio-economic categories, i.e. classes. The results show that the effects of the economic crisis were not experienced equally within the population; rather, the lower strata (the lowest income quartile, manual workers and those with the lowest levels of education) were the most affected. Both the framework and results of this thesis offer new interdisciplinary insights into the geographies of subjective wellbeing and human values, a disciplinary interface that has largely remained unexplored. The results of this thesis are also relevant for regional policy-making that addresses spatial justice, territorial inequalities and uneven development. Furthermore, the findings concerning the negative wellbeing effect of metropolitan context merit attention in policies on ‘urban growth’, as they question the underlying values of such policies and their effectiveness for promoting wellbeing. Finally, the finding that macroeconomic changes have different wellbeing effects in different socio-economic layers resonates with the concept of ‘inclusive growth’, which involves promoting the distribution of opportunities and wellbeing to all segments of the population.Subjektiivisen eli koetun hyvinvoinnin mittaaminen on vakiintunut osaksi empiiristä hyvinvointitutkimusta ja koetun hyvinvoinnin mittareita hyödynnetään laajalti tieteenalakohtaisten tutkimuskysymysten empiirisessä tarkastelussa. Analysoidessaan erilaisten hyvinvointi- ja kehittyneisyysmittareiden alueellista yhteisvaihtelua tämä tutkimus sijoittuu osaksi tätä sosiaalitieteissä yleistynyttä suuntausta. Tutkimus hyödyntää erilaisia käsitteitä ja koetun hyvinvoinnin mittareita psykologiasta, sosiaalipsykologiasta sekä taloustieteestä mutta sen lähestymistapa on ensisijaisesti maantieteellinen. Empiirisesti tutkimus rakentuu subjektiivista eli koettua hyvinvointia mittaavan European Social Survey (ESS) kyselyaineiston sekä erilaisia objektiivisia taloudellisia indikaattoreita keräävän EUROSTAT:in tietokantojen varaan. Maantieteellinen näkökulma koettua hyvinvointia mittaavan kyselyaineiston tarkasteluun keskittyy joko väestön keskiarvoihin perustuvien alueellisten tasojen vertailuun, mahdollisten kontekstualisten vaikutusten analysointiin tai kysymykseen koetun hyvinvoinnin alueellisesta dynamiikasta (maantieteellinen keskittyminen tai klusteroituminen) eri aluetasoilla. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin tässä väitöskirjatyössä neljässä erillisessä tutkimuksessa ja empiirisessä analyysissä. Ensimmäinen tutkimus käsitteli erilaisten sosiaalisten ja inhimillisten hyvinvointimittareiden yhteyttä alueen taloudelliseen tuottavuuteen (BKT) 24 eurooppalaisen maan osalta. Tutkimuksen mukaan sosiaalisella luottamuksella, kontakteilla ja tuella on regressionanalyysissä yhteys alueen taloudelliseen tuottavuuteen ja tämä yhteys on riippumaton erilaisista objektiivisista talousindikaattoreista ja alueiden tilallisesta autokorrelaatiosta. Inhimillisten hyvinvoinnin mittareiden osalta kompetenssin ja toimijuuden kokemuksella on vastaavanlainen yhteys taloudelliseen tuottavuuteen. Toinen tutkimus käsitteli erilaisten arvoulottuvuuksien yhteyttä taloudelliseen tuottavuuteen ja tulosten mukaan itseohjautuvuuden kokemisella on tähän positiivinen ja itsenäinen vaikutus, joka kuitenkin vaihtelee maantieteellisesti painottuen erityisesti Itä-Eurooppaan. Kolmas tutkimus pyrki erittelemään niin sanottua aluevaikutusta hyvinvoinnin kokemisessa keskittyen Suomeen ja erityisesti ”metropolikontekstiin” (Helsinki-Uusimaa), jossa keskimääräinen elämään tyytyväisyys koetaan kehittyneille maille tyypillisesti muuta maata alhaisempana. Kysymystä lähestyttiin alueellisen ”arvodissonanssi” käsitteen kautta olettaen että yksilön ja alueen välisellä arvo-orientaatio eroilla on negatiivinen vaikutus yksilön elämään tyytyväisyyteen. Tulosten mukaan metropolikontekstissa (Helsinki-Uusimaa) arvostetaan keskimääräistä enemmän suoriutumis- ja valta-arvoja, joilla on yksilötasolla negatiivinen yhteys elämään tyytyväisyyteen. Tämän lisäksi metropolikontekstilla on moderoiva vaikutus sosiaalisen arvofokuksen ja elämään tyytyväisyyden välisessä yhteydessä. Neljäs analyysi tarkasteli lyhyen aikavälin makrotaloudellisten muutosten vaikutusta elämään tyytyväisyyden sosioekonomiseen kerrostuneisuuteen. Tätä kysymystä tarkasteltiin kansallisessa kontekstissa keskittyen vuonna 2008 alkaneeseen taloudelliseen lamaan Irlannissa. Tulokset osoittavat että talouskriisillä on elämään tyytyväisyyden kerrostuneisuutta syventävä ja monisyistävä vaikutus siten että talouskriisin negatiivinen vaikutus elämään tyytyväisyyteen keskittyi alimpiin sosioekonomisiin luokkiin ja erityisesti alimpaan tulokvartaaliin. Tutkimusten tuloksilla sekä väitöskirjassa esitellyillä lähestymistavoilla koetun hyvinvoinnin maantieteelliseen tarkasteluun on yhteys useisiin keskeisiin yhteiskuntapolitiikan ja aluesuunnittelun kysymyksiin. Esimerkiksi alueellisen oikeudenmukaisuuden, kestävän kasvun ja sosiaalisen sekä alueellisen koheesion kannalta keskeistä on se miten makrotaloudelliset muutokset koetaan eri sosioekonomisissa ryhmissä eri aluetasoilla

SUBJECTIVE WELLBEING AND HAPPINESS INSIDE A CITY REGION : URBAN VILLAGES AND GATED COMMUNITIES

Non peer reviewe

Territorial Cohesion of What and Why? : The Challenge of Spatial Justice for EU’s Cohesion Policy

Over the past two decades, both academics and policy makers have discussed the meaning of territorial cohesion in the context of the European Union (EU). This debate on the meaning and content of territorial cohesion is becoming increasingly important in a Europe that is facing multiple crises. This article contributes to the literature on EU’s territorial cohesion policies by tracing the ways in which territorial cohesion has been defined, framed and justified as an EU policy. We analyse public speeches made by the acting commissioners for Regional Policy and inquire into the Cohesion Reports from 2004 to 2017 produced by the European Commission. In particular, we interrogate both the meaning of the concept of territorial cohesion and the justifications for pursuing territorial cohesion. We conclude with some critical remarks on the relevance of economic production-based definitions and justifications for territorial cohesion policies. Accordingly, we argue that treating macroeconomic production as an indicator of territorial cohesion harmfully consolidates a narrow understanding of societal wellbeing and development and imposes on all regions a one-dimensional economic scale to indicate their level of development.Peer reviewe

Onnellisten kylät : Vertaileva tapaustutkimus Kumpulan ja Sundsbergin asukkaiden subjektiivisesta hyvinvoinnista sekä onnellisuuden rakentumisesta

The aim of this masters thesis was to examine subjective wellbeing and personal happiness. Empirical study of happiness is part of broader wellbeing research and is based on an idea that the best experts of personal wellbeing are the individuals themselves. In addition to perceptions of personal happiness, the aim was also to acquire knowledge about personal values and components personal happiness is based on. In this study, moving into certain community and the characteristics of neigbourhood contributing happiness, were defined to represent these values. The object was, through comparative case-study, to obtain knowledge about subjective wellbeing of the individuals in two different residential areas inside metropolitan area of Helsinki. In comparative case study the intention usually is that the examined units represent spesific 'cases' from something broader and therefore the results can be somehow generalized. Consequently the chosen cases in this study were selected due to their image of 'urban village' and thus the juxtapositioning was constructed between secluded post-suburban village and more heterogeneous urban village better attached to existing urban structure. The research questions were formed as follows: Are there any differences between the areas regarding the components personal happiness is based on? Are there any differences between the areas regarding the level of residents subjective wellbeing? Based on the residents assessments, what are the most important characteristics of neighbourhood contributing personal happiness? The data used in order to gain answers to these questions was obtained from internet-based survey questionnaire. Based on the data residents of post-suburban village Sundsberg seem to share highly family oriented set of values and actualizing these values is ensured with high income, wealth and secure work situation. Instead in Kumpula the components of happiness seem place more towards learning and personal development, interesting leisure and hobbies and specially having an influence regarding communal decisions. Concerning subjective wellbeing of residents there can be seen some differences as well. Personal life is experienced a bit more happier in Sundsberg than in Kumpula. People are more satisfied with their personal health and job satisfaction in Sundsberg and additionally feelings of loneliness, inadequancy and frustration are bit more common in Kumpula. Regarding the characteristics of neighbourhood contributing happiness data suggests that key characteristics of area are peacefulness and safely, good location and connections and proximity of parks and recreational areas. These characteristics were considered highly significant in both areas but they were experienced to actualize better in Kumpula. In addition to these components the residents in Kumpula were overall more satisfied with various characteristics contributing happiness in their residential area. Besides these attributes mentioned above residents in Kumpula emphasize also some 'softer' elements connecting into social, functional and communal side of area. From Sundsberg point of view residential area best contributing happiness is child friendly and safe community based on likeminded people who share the same socio-economical situation. The results of this study can be linked back into the society and metropolitan area, which they were chosen from as a cases to be studied. The results can thereby be seen as an example of differentation of conditions of personal happiness between certain population segments. It is possible to detect an spatial dimension to this process as well and thereby the results suggests that regional segmentation affects between high-ranking residential areas as well. Thereby the results of this research contributes to the debate on innovative, diverse and dynamic urban area and as well cohesion of metropolitan area and the society in whole.Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa ihmisten subjektiivista hyvinvointia sekä onnellisuuden kokemista. Empiriinen onnellisuustutkimus perustuu hyvinvointitutkimuksen sisällä siihen oletukseen että hyvinvointinsa parhaita asiantuntijoita ovat ihmiset itse. Pelkkien subjektiivisten onnellisuusarvioiden lisäksi työssä pyrittiin saamaan tietoa niistä arvoista ja osatekijöistä joihin onnellisuuden kokeminen pohjautuu. Yhdeksi arvomaailmaa kuvaavaksi osatekijäksi määriteltiin tässä työssä ihmisten omassa asumisessaan tekemät sijaintivalinnat sekä käsitykset onnellisuutta rakentavan asuinalueen ominaisuuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vertailevan tapaustutkimuksen kautta ihmisten subjektiivisia tulkintoja omasta hyvinvoinnistaan kahdella eri pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla asuinalueella. Tapaustutkimuksen tavoitteena on yleensä se, että tarkasteltavat yksiköt ovat 'tapauksia' jostakin ja niistä voidaan sen perusteella sanoa myös jotain yleistä. Tarkasteltavat alueet valittiin niiden edustaman 'kylä' -imagon perusteella siten, että vastakkain asettuvat jälkiesikaupungillista elämänmuotoa edustava uusiokylä, sekä heterogeenisempi ja kaupunkirakenteessa kiinni oleva urbaanimpi kylä. Tutkimuksessa pyrittiin hakemaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko alueiden välillä eroa koettujen onnellisuutta rakentavien osatekijöiden suhteen? Onko alueiden välillä eroja asukkaiden subjektiivisen hyvinvoinnin osalta? Mitkä ovat asukkaiden mielestä onnellisuutta rakentavat asuinalueen ominaisuudet ja miten ne alueilla toteutuvat? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kvantitatiivisella analyysillä aineistosta, joka kerättiin alueiden asukkailta internet-pohjaisella survey-lomakkeella. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että jälkiesikaupungillisen Sundsbergin arvomaailmassa korostuu vahvasti perhekeskeisyys, jonka aineelliset edellytykset pyritään turvaamaan korkeilla tuloilla, varakkuudella sekä varmalla työpaikalla. Kumpulalaisen onnen osatekijöiksi koetaan enemmän uuden oppiminen, itsensä kehittäminen, mielenkiintoinen vapaa-aika sekä harrastukset ja erityisesti yhteiskunnallinen osallistuminen sekä mahdollisuus vaikuttaa. Myös subjektiivisen hyvinvoinnin osalta alueiden välillä oli havaittavissa eroavaisuuksia. Oma elämä koetaan Sundbergissä keskimäärin hiukan onnellisemmaksi kuin Kumpulassa. Oma terveydentila sekä työn mielekkyys koetaan Sundsbergissä Kumpulaa paremmaksi ja tämän lisäksi Kumpulassa koetaan jonkin verran enemmän turhautuneisuuden, riittämättömyyden sekä yksinäisyyden tunnetta. Onnellisuutta rakentavien asuinalueen ominaisuuksien osalta näyttäisi siltä, että keskeisimmät hyvinvointia ruokkivat tekijät ovat alueen rauhallisuus ja turvallisuus, toimivat liikenneyhteydet, keskeinen sijainti sekä viheralueiden ja puistojen läheisyys. Nämä tekijät koettiin erityisen merkittäviksi molemmilla alueilla, mutta niiden koettiin toteutuvan Kumpulassa Sundsbergiä paremmin. Kumpulalaiset ovat näiden tekijöiden lisäksi myös laajemmin sundsbergiläisiä tyytyväisempiä oman asuinalueensa onnellisuutta rakentaviin ominaisuuksiin. Kumpulassa tärkeiksi ominaisuuksiksi nousee edellä mainittujen lisäksi myös monia alueen sosiaaliseen, toiminnalliseen ja yhteisölliseen puoleen liittyviä 'pehmeitä' tekijöitä. Sundbergiläisten kannalta onnellisuutta rakentava asuinalue on lapsiperheystävällinen ja turvallinen saman sosioekonomisen aseman omaavistasamanhenkisistä ihmisistä koostuva yhteisö. Tutkimuksen tulokset voidaan kytkeä takaisin siihen yhteiskuntaan ja kaupunkialueeseen, josta ne irrotettiin tutkittaviksi tapauksiksi. Tulokset voidaan nähdä esimerkkinä väestöryhmien välisestä onnellisuuden ehtojen eritymisestä. Tähän kehitykseen voidaan myös tunnistaa alueellinen ulottuvuus, jossa laajempaan elämänorientaatioon kytkeytyvää alueellista eriytymistä tapahtuu myös arvostettujen asuinalueiden välillä. Siten tulokset linkittyvät myös siihen keskusteluun mitä käydään innovatiivisesta, monimuotoisesta ja dynaamisesta kaupunkialueesta sekä yhteiskunnallisesta ja kaupunkialueen sisäisestä koheesiosta

Socioeconomic geography of climate change views in Europe

Climate change views have their socioeconomic foundations but also specific geographies. In merging these perspectives, this analysis uses ESS Round 8 data from 23 European countries to examine whether climate change scepticism and concern, pro-environmental personal norm and a willingness to engage in energy-saving behaviour exhibit, first, urban-rural and/or regional differences, and second, if these attitudes can be explained at individual level by socioeconomic position and wellbeing resources. We find that climate change scepticism and concern do exhibit urban-rural differences, where living in a country village is associated with greater climate scepticism and lower concern compared to living in a big city. Also, higher climate change concern and pro-environmental norms are associated with living in a region with constant population growth. These geographical differences are independent of individual-level socioeconomic attributes as well as one's political orientation. Additionally, the results show that both climate change attitudes and reporting energysaving behaviour are strongly stratified by level of education and reveal that those in lower income deciles feel less pro-environmental norm but nonetheless report greater engagement with energy-saving behaviour. In sum, the results highlight that climate change mitigation is not a uniform project either spatially or within certain socioeconomic strata. Hence, our results suggest that socioeconomic disadvantage (belonging to the lowest education and income levels) and spatial marginalisation (living in more rural surroundings and declining regions) should be better acknowledged when reworking climate change and environmental policies in the EU.Peer reviewe

Socio-economic stratification of life satisfaction in Ireland during an economic recession : a repeated cross-sectional study using European Social Survey

Peer reviewe

Koetun hyvinvoinnin tarkastelu osana maantieteellistä sekä aluetieteellistä tutkimusperinnettä

Non peer reviewe