Valuuttamarkkinoiden mikrorakenneteoria - Teorian soveltuvuus valuuttakurssien selittämiseen

Valuuttakurssi mielletään yhdeksi maailmatalouden tärkeimmistä hinnoista sen vaikuttaessa kauppaan ja yhteisöihin ympäri maailmaa. Tärkeys näkyy myös valuuttamarkkinoiden koon kautta päivittäisen kaupankäyntivolyymin ollessa huomattavasti muita markkinoita suurempi. Kuitenkin valuuttakurssien käyttäytymisestä osataan sanoa vähän, vaikka valuuttakursseihin keskittyvän taloustieteen tutkimustoiminta on menneinä vuosikymmeninä ollut aktiivista. Valuuttakursseihin liittyvän talousteorian on sanottu olevan kriisissä niin kutsuttujen perinteisten valuuttakurssimallien epäonnistuessa selittämään valuuttakursseja lyhyellä aikavälillä. Mittapuuksi onkin noussut yksinkertainen satunnaiskulkuun perustuva malli, johon valuuttakurssimallien suorituskykyä verrataan. Tutkielmassa tarkastellaan valuuttakursseihin ja valuuttamarkkinoihin liittyvää mikrorakenneteoriaa. Mikrorakenneteoria on aiheena suhteellisen uusi ja ensimmäiset sitä käsittelevät tutkimukset ovat 1980-luvulta. Mikrorakennelähestymistavassa käsitellään mikrotalouden prosessia, jonka perusteella hinnat määräytyvät markkinoilla. Lisäksi mikrorakenteen avulla voidaan kuvata muun muassa markkinarakennetta ja niillä toimivien osapuolten käyttäytymistä. Tärkeä mikrorakenneteorian luoma käsite on tilausvirta, joka kuvaa assetin hinnanmuutoksia. Tutkielmassa luodaan katsaus uusimpiin mikrorakenneteoriaan pohjautuviin tutkimuksiin. Tavoitteena on selvittää, pystytäänkö tilausvirtaa hyödyntämään selitettäessä lyhyen aikavälin valuuttakursseja. Tutkielmassa tarkastellaan vuosina 2005–2008 tehtyjä valuuttamarkkinoita koskevia mikrorakennetutkimuksia. Mikrorakenneteorian käsittelyn pohjalta muodostetaan tutkimusten vertailukriteerejä. Näiden pohjalta tärkeäksi havainnoksi uusimmista mikrorakenneteorian tutkimuksista nousee tilausvirran vakiintunut rooli. Toinen havainto on mikrorakenneteoriaan pohjautuvan valuuttakurssimallin puuttuminen. Tilausvirtaa ei kyetä hyödyntämään tässä tarkoituksessa ja satunnaiskulkumalli säilyy edelleenkin parhaimpana ennusteena tulevaisuuden valuuttakurssista.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Ilmastokriisi sukupolvikokemuksena?

Perjantaina 27.9.2019 miljoonat huolestuneet kansalaiset ympäri maailmaa kokoontuivat ilmastolakkoon vaatiakseen poliittisilta päätöksentekijöiltä käytännön tekoja ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Ilmastolakon eturintamassa kulkivat koululaiset ja opiskelijat. Kenties tästä johtuen ilmastolakkolaisten viesti ei vaikuta suuntautuvan ainoastaan vallassa olevalle eliitille, vaan laajemmin niille vanhemmille sukupolville, joiden tarpeiden sekä kulutustottumusten pohjalle nykyinen fossiilitalous on järjestelmänä rakentunut. Kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta vaikuttaakin nousseen keskeiseksi ristiriitaulottuvuudeksi ilmastolakkoa koskevassa julkisessa keskustelussa, vaikka kysymys ilmastokriisin torjumiseen liittyvästä taakanjaosta ja vastuunkannosta onkin eittämättä monisyisempi

Muuttuva yliopisto

Ensimmäisen avoimesti digitaalisena julkaistun Politiikka-lehden pääkirjoituksemme teemana oli muutos julkaisutoiminnassa. Tähän toiseen numeroon tuntui luonnolliselta niin ikään kirjoittaa muutoksesta. Muutos ottaa monia muotoja, mikä on jo työnkin puolesta meille politologeille tuttua. Vaalikevät 2019 toi mukanaan muutoksia myös Suomen hallituskokoonpanoon sekä europarlamenttiin. Vaikka poliittiset muutokset saattavat vaikuttaa myös politogin omaan elämään – esimerkiksi korkeakoulupolitiikan kautta – poliittinen muutos on tutkimuskohteemme. Tähän muutokseen pyrimme säilyttämään analyyttisen otteen ja kriittisen etäisyyden. Ohjenuora koskee myös tilanteita, joissa organisaatiot ja muut työskentelyyn vaikuttavat rakenteet muuttuvat tutkijan ympärillä. Näin on käynyt myös uutta tamperelaista korkeakoulukonsernia perustettaessa, jonka puitteissa tämäkin toimituskunta arkeaan elää. Niin ikään jotkut tutkijat ovat paikantaneet merkittävän murroskohdan suomalaisessa yliopistokentässä vuoden 2010 yliopistolain muutoksen yhteyteen (ks. Välimaa 2012). Murrosta on lähestytty myös niin muuttuneen akateemisen ammattieetoksen (Kallio ym. 2016) kuin akateemisen ammattijohtajuudenkin näkökulmasta (Kohtamäki 2019)

Uusi toimitus, uusi julkaisutapa

Harvemmin tuntuu että vanha sanonta ”uusi vuosi, uudet kujeet” osuu näin kohdalleen. Tämän numeron myötä Politiikka siirtyy avoimen digitaalisen julkaisun aikakauteen. Rinnalla ei enää julkaista perinteistä paperilehteä. Jatkossa lehteä voi lukea kokonaisuudessaan tai vaikkapa artikkeli kerrallaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämän Journal.fi -portaalin kautta (https://journal.fi/politiikka). Politiika-lehden tiedot kirjoittajaohjeineen löytyvät myös sujuvasti samasta osoitteesta. Uudella toimituskunnalla on ilo edistää tässä suhteessa politiikan tutkimuksen avointa tiedejulkaisemista. Avoimen julkaisun tarkoitus on tuoda tieteellistä tutkimustietoa yhä laajemmin ja aiempaa alemmalla kynnyksellä moninaisten yleisöjen saataville säilyttäen samalla tieteelliselle julkaisuprosessille ominaiset piirteet kuten anonymiteettiin perustuvan laadukkaan vertaisarviointikäytännön. Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on luonnollisesti vain yksi osa avoimen tieteen toimintakulttuurin kokonaisuutta (ks. Rosti ym. 2019). Avoimesti saatavilla oleva vertaisarvioitu tutkimustieto johtopäätöksineen ja argumentteineen kuitenkin korostuu aikakautena, jolle ovat tyypillisiä niin kutsutun totuuden jälkeisen politiikan patologiset piirteet (ks. esim. Hyvönen 2018). Tieteen ja tutkimuksen tulosten avoin saatavuus on jo itsessään muistutus totuudellisuuden merkityksestä julkisen keskustelun keskeisenä ankkurina

Tieteen politisoitumisesta – ja katsaus kuluneeseen kahteen vuoteen

Tämän pääkirjoituksen ja numeron (4/2020) myötä päättyy allekirjoittaneiden kaksivuotinen kausi Politiikka-lehden konehuoneessa. Päätoimituskausi on tarjonnut valaisevan kuvan suomenkielisen politiikan tutkimuksen nykytilasta ja trendeistä. Palaamme joihinkin toimituskautemme keskeisiin tunnuslukuihin tekstin loppupuolella, mutta sanottakoon jo tässä yhteydessä muutama yleisempi huomio viimeisen kahden vuoden kokemuksistamme. Ensinnäkin olemme saaneet iloksemme huomata, että suomenkielinen politologinen julkaisutoiminta on edelleen suhteellisen aktiivista ja temaattisesti laaja-alaista. Vaikka yliopistojen rahoitusmallissa tapahtuneet muutokset vaikuttavatkin olevan yhteydessä julkaisutoiminnan vireyteen ja painotuksiin (ks. Seuri ja Vartiainen 2018, 114–115), lienee kotimaisen tiedetoimittamisen jouhevuudella (siedettävä julkaisuviive) sekä ylipäätään halulla osallistua suomenkieliseen ja suomalaista yhteiskuntaa koskevaan tieteenalakeskusteluun vähintään yhtä suuri merkitys. Olemme lisäksi pistäneet merkille saamiemme käsikirjoitusten painottumisen varsin tyypilliseen empiristiseen muottiin. Politiikan teoriaan ja käsitteelliseen kehittämiseen sekä oppi- ja aatehistoriaan painottuvat käsikirjoitusehdotukset ovat olleet edellisiin nähden selvästi vähemmistössä. Kolmannen huomion sekä tämän pääkirjoituksen varsinaisen teeman ammennamme tiede- ja yliopistopolitiikkaa käsittelevistä aikaisemmista pääkirjoituksistamme. Niissä olemme pohtineet tiedepolitiikan vaikutuksia tieteellisen julkaisutoiminnan luonteen muutokseen, yliopiston ja tutkijan muuttuvaa suhdetta, yliopistokritiikin ja kriittisen intellektuellismin alennustilaa sekä tutkijan yhteiskunnallisen aseman muutoksia. Yleisesti ottaen pääkirjoituksemme ovat resonoineet viime vuosina voimistuneen laajemman liikehdinnän ja keskustelun kanssa, jossa tieteen ja politiikan suhde on asetettu uudelleentarkastelun kohteeksi.&nbsp

Tutkija ja tiede suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2020

Pääkirjoituksen johtavana teemana on tieteen ja tutkijoiden asema vuoden 2020 alussa. Vuosina 2013, 2016 ja 2019 julkaistujen tiedebarometrien löydösten mukaan suomalaisten luotto tieteeseen on vankkaa. Kansalaisten tiedevastaisuudesta ei voi puhua, jos vuoden 2019 raportissa (Tiedebarometri 2019) seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoittaa seuraavansa tiedettä laajasti, niin luonnon, yhteiskunnan kuin taloudenkin osalta. On kuitenkin huomattava, että Tiedebarometri liikkuu abstraktilla tasolla: Vuoden 2019 raportin johdannossa todetaan, että ”tekstissä ei määritellä mitä tiede on tai mikä on tai ei ole tiedettä”. Näin ollen vastauksissa on tiettyä tulkinnallisuutta siitä, millainen mielikuva vastaajalla on ”tieteestä”. Tiedebarometrissa todettiin myös, että tiedepolitiikka kiinnosti vähiten, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että tiedettä arvostavat tuntevat kuitenkin kovin vähän tieteen sisäisiä mekanismeja (Tiedebarometri 2019, 13). Samaan aikaan avoimen tieteen julkaisukäytänteet tuovat tutkimustietoa entistä helpommin saataville. Avoimen tieteen (open access) laajempaa merkitystä suomenkielistä tutkimusta julkaisevien tieteellisten yhdistysten ja seurojen taloudelliselle kestävyydelle ei kuitenkaan ole ehditty tarkasti kartoittaa. Avoin julkaiseminen on ehdottomasti kannatettavaa, mutta sitä voidaan kehittää vain julkaisijoiden resurssien ja tieteellisten yhdistysten toimintalogiikan puitteissa. Kolmantena teemana pääkirjoituksessa käsitellään lyhyesti myös tiedolla johtamisen problematiikkaa

Chatbot for assessing system security with OpenAI GPT-3.5

Abstract. The use of artificial intelligence (AI) technology has grown rapidly in recent years, with advanced AI chatbots like ChatGPT becoming increasingly popular. This thesis explores the potential of utilizing the AI models underlying ChatGPT in assisting users to better understand and improve the cybersecurity of their systems. Specifically, our goal is to develop a chatbot that can analyze user’s system security, inform the user of any anomalies or potential threat vectors found from the log data generated by host-based intrusion detection systems (HIDS), and provide informative answers to any questions the user may have regarding cybersecurity and the security status of their system. To achieve this, we built a web application of a chatbot that uses GPT-3.5, a large natural language model developed by OpenAI, to analyze HIDS log data collected by Wazuh, a host-based intrusion detection system. Our web application provides users with a user-friendly interface to interact with the chatbot to analyze security logs, block IP addresses, and restart Wazuh agents on user’s devices when connected to the user’s Wazuh manager. The implementation and user testing of the chatbot showcase the potential of AI technology in cybersecurity, and the web application we built can be used as a prototype for further development. The use of GPT-3.5 has shown to be effective in handling natural language prompts and providing informative responses. By contributing to the development of conversational AI technology, this thesis provides insights into the potential of utilizing AI models for assessing system security

Improved stability of black silicon detectors using aluminum oxide surface passivation

Publisher Copyright: © 2021 ESA and CNESWe have studied how high-energy electron irradiation (12 MeV, total dose 66 krad(Si)) and long term humidity exposure (75%, 75 °C, 500 hours) influence the induced junction black silicon or planar photodiode characteristics. In our case, the induced junction is formed using n-type silicon and atomic-layer deposited aluminum oxide (Al2O3), which contains a large negative fixed charge. We compare the results with corresponding planar pn-junction detectors passivated with either with silicon dioxide (SiO2) or Al2O3. The results show that the induced junction detectors remain stable as their responsivity remains nearly unaffected during the electron beam irradiation. On the other hand, the SiO2 passivated counterparts that included conventional pn-junction degrade heavily, which is seen as strongly reduced UV response. Similarly, after humidity test the response of the induced junction detector remains unaffected, while the pn-junction detectors passivated with SiO2 degrade significantly, for instance, the response at 200 nm reduces to 50% from the original value. Interestingly, the pn-junction detectors passivated with Al2O3 exhibit no degradation of UV response, indicating that the surface passivation properties of Al2O3 are more stable than SiO2 under the studied conditions. This phenomenon is further confirmed with PC1D simulations suggesting that the UV degradation results from increased surface recombination velocity. To conclude, the results presented here suggest that black silicon photodiodes containing Al2O3-based induced junction are highly promising alternatives for applications that require the best performance and long-term stability under ionizing and humid conditions.Peer reviewe

Potilasrakenteen erojen huomioon ottaminen erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden rekisteritutkimuksessa

Jotta terveydenhuoltojärjestelmän voimavarat voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, tarvitaan päätöksenteon tueksi tietoa järjestelmän toimivuudesta ja hoitokäytäntöjen vaikuttavuudesta. Valtakunnallisella tasolla tämä tarkoittaa tyypillisesti hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden vertailua eri palveluntuottajien välillä käyttäen tietyn sairausryhmän potilaita koskevaa rekisteriaineistoa. Vertailtavien palveluntuottajien potilasrakenteet voivat olla hyvin erilaisia, mikä on otettava huomioon, jotta vertailujen perusteella voitaisiin sanoa jotain vaikuttavuudesta. Artikkelissa esitetään, kuinka vertailujen kannalta epäkiinnostavat potilasrakenteiden erot voidaan pyrkiä kontrolloimaan mallipohjaisella riskivakiointimenetelmällä ja millaisia seikkoja terveydenhuollon vaikuttavuusmittarien riskivakioinnissa tulisi ottaa huomioon, kun tietojen lähteenä ovat rekisteriaineistot. Esimerkkinä tarkastellaan, kuinka riskivakiointi vaikutti vuosien 2003–2004 aikana aivoinfarktiin sairastuneiden potilaiden vuoden kuolleisuuden arviointiin eri sairaaloissa. Jo yksinkertainen riskivakiointimalli toi merkittäviä eroja vaikuttavuusluvuista tehtäviin päätelmiin