Teknologiavälitteinen viestintäosaaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteutussuunnitelmissa

Refereed article We work in various social and virtual spaces where digital communication skills are needed. At universities of applied sciences, these new skills should be taken into account to ensure that our students acquire the skills needed in working life. The aim of this study was to answer the following question: Are digital communication skills mentioned in the course descriptions? The data was collected from the course descriptions of the Degree Programmes in Entrepreneurship and Business. The method adapted was content analysis. The data was analysed on the basis of the digital competencies framework. Three themes can be identified: sharing information and content, interacting through technologies and collaborating through digital channels. Communication competencies related to engaging in online citizenship, netiquette and managing digital identity cannot be identified in any of the course descriptions. Digital communication skills are not included in 80 per cent of the course descriptions.Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen -koulutusohjelman (YAMK) opintojaksojen toteutussuunnitelmien työelämäläheisyyttä teknologianvälitteisen viestintäosaamisen näkökulmasta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli, miten teknologiavälitteinen viestintäosaaminen otetaan huomioon opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Asiantuntijoiden toimintaympäristöjen kansainvälistyessä myös viestintä ja siihen liittyvä kansainvälisyyden ulottuvuus korostuvat. Tulevaisuudessa tarvitaan asiantuntijoita, joiden ammatilliseen osaamiseen kuuluu myös viestintäosaaminen teknologian välityksellä kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Tutkimuksen aineiston muodostivat yhdeksän eri ammattikorkeakoulun toteutussuunnitelmat. Menetelmänä käytettiin temaattista sisällönanalyysiä toisaalta teorialähtöisesti Ferrarin (2013) viitekehyksen pohjalta ja toisaalta aineistolähtöisesti. Aineistossa havaittiin kolme keskeistä teemaa, jotka kuvaavat miten viestintäosaaminen ilmenee: tietojen ja sisällön jakaminen, vuorovaikutus teknologioiden avulla sekä yhteistyö digitaalisissa kanavissa. Teknologiavälitteisen viestintäosaamisen osa-alueista verkkoetiketin ymmärtäminen ja soveltaminen, oman digitaalisen identiteetin hallinta ja osallistuminen digitaalisena kansalaisena jäävät kokonaan huomiotta ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteutussuunnitelmissa. Myöskään vaatimukset viestintäosaamisesta kansainvälisessä ympäristössä ja verkostoissa eivät ilmene aineistossa lähes lainkaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä erityisesti tukemaan opettajien yhteistyötä ja tulkintaa ammatillisesta viestintäosaamisesta

Viestintää teknologian välityksellä asiantuntijaverkostoissa

Työelämän toimintaympäristöjen muutokset haastavat asiantuntijoiden viestintäosaamisen. Verkostomainen kansainvälinen toiminta ja digitaalisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on selkeytettävä, miten teknologian välityksellä viestitään ja millaista osaamista teknologiavälitteinen viestintä vaatii. Teknologiavälitteistä viestintäosaamista lähestytään tässä tutkimuksessa digitaalisen osaamisen viitekehyksen avulla huomioiden myös viestintään liittyvät eettiset tekijät (Ferrari 2013). Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä viestintäkanavia viestintään käytetään? Mitä osaamista näillä viestiminen vaatii? Mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita työelämässä tulisi kehittää? Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=98). Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyössä yksikään teknologivälitteisen viestinnän osa-alueista ei yllä edellytetylle osaamistasolle. Osaamiskuilu ei ole kuitenkaan suuri, mutta tulosten mukaan uhkakuvana on sen suureneminen etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa vuorovaikutus eri kulttuurien välillä ja verkostomaisuus lisääntyvät. Asiantuntijoilta edellytetään entistä enemmän viestintäosaamista ja ennen kaikkea eettisen toiminnan ymmärtämistä teknologian välityksellä viestittäessä.Työelämän toimintaympäristöjen muutokset haastavat asiantuntijoiden viestintäosaamisen. Verkostomainen kansainvälinen toiminta ja digitaalisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on selkeytettävä, miten teknologian välityksellä viestitään ja millaista osaamista teknologiavälitteinen viestintä vaatii. Teknologiavälitteistä viestintäosaamista lähestytään tässä tutkimuksessa digitaalisen osaamisen viitekehyksen avulla huomioiden myös viestintään liittyvät eettiset tekijät (Ferrari 2013). Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä viestintäkanavia viestintään käytetään? Mitä osaamista näillä viestiminen vaatii? Mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita työelämässä tulisi kehittää? Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=98). Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyössä yksikään teknologivälitteisen viestinnän osa-alueista ei yllä edellytetylle osaamistasolle. Osaamiskuilu ei ole kuitenkaan suuri, mutta tulosten mukaan uhkakuvana on sen suureneminen etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa vuorovaikutus eri kulttuurien välillä ja verkostomaisuus lisääntyvät. Asiantuntijoilta edellytetään entistä enemmän viestintäosaamista ja ennen kaikkea eettisen toiminnan ymmärtämistä teknologian välityksellä viestittäessä

Language teachers' accounts of challenges in two European settings of integration training

This study investigates the work of second language teachers in two institutional settings responsible for integration training. By exploring teachers' accounts in Finland and Germany, we seek to deepen the understanding of the daily practice of second language education. Bridging conceptual and practical approaches, the aim is to contribute to the current discourse on the development of adult second language education in Europe. A phenomenographic analysis of semi-structured interviews reveals challenges that influence instruction from inside and outside institutional practice. Accounts in the Finnish setting depict issues in how language education, teachers' work, and adult education are perceived. Administration and language teachers disagree on what needs to be improved in a changing societal environment. Professional pride and appreciation are strongly demanded in a profession that is still being established, and challenges specific to adult education translate into priorities in delivering instruction. In the German setting, expressions culminate in prerequisites, and challenges lie in the way external factors influence course design and instruction. They also touch upon learning: methods, materials, and abilities. Feelings of inadequacy describe teachers' psychological working environment. A comparison concludes a need to defend contact teaching in Finland and to improve tracking of slower learners' progress in Germany

Opettaja työrauhan rakentajana luokkahuoneen vuorovaikutuksessa

Työrauhaongelmat ovat viimeaikoina herättäneet runsaasti peruskoulua koskevaa keskustelua. Vuorovaikutus työrauhan takaamiseksi kouluissa näyttää nousevan keskeiseksi opettajan asiantuntijuudessa. Tämän tutkimuksen1 tarkoituksena on ymmärtää työrauhan rakentumista opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on selvittää, millaisissa tilanteissa työrauha estyy ja millaisilla luokanhallintakeinoilla opettajat puuttuvat oppilaiden työrauhaa häiritsevään käyttäytymiseen. Neljää peruskoululuokkaa havainnoitiin yhden koulupäivän ajan, yhteensä viisitoista oppituntia. Aineistoanalyysinä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Oppilaiden työrauhaa häiritsevää käyttäytymistä esiintyi luokkahuoneessa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa suhteellisen usein, mutta häiriötilanteet olivat lieviä. Suurin osa häiriöistä oli verbaalisia, esimerkiksi viittaamatta vastaamista tai oppilaiden välistä keskustelua. Opettajat puuttuvat selvästi eniten yksittäisten poikaoppilaiden häiritsevään käytökseen luokassa. Opettajat rakensivat työrauhaa luokissa käyttäen monipuolisia, mutta suhteellisen reaktiivisia luokanhallintakeinoja häiriötilanteissa. Oppilaan nimellä kutsuminen, työrauhapyynnöt, viittominen ja suorat vetoomukset olivat opettajien useimmin käyttämät luokanhallintakeinot työrauhan takaamiseksi. Tutkimuksen mukaan lievät työrauhahäiriöt ovat jatkuvasti läsnä kouluarjessa. Lisätutkimusta vaatisi kuitenkin, miten opettaja saisi häiriötilanteiden toistuvuutta vähennettyä oppitunneilla. Vuorovaikutus on tärkeä osa opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittäminen tulisi huomioida vahvemmin myös opettajien koulutuksessa.</p

Opettaja työrauhan rakentajana luokkahuoneen vuorovaikutuksessa

Työrauhaongelmat ovat viimeaikoina herättäneet runsaasti peruskoulua koskevaa keskustelua. Vuorovaikutus työrauhan takaamiseksi kouluissa näyttää nousevan keskeiseksi opettajan asiantuntijuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää työrauhan rakentumista opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on selvittää, millaisissa tilanteissa työrauha estyy ja millaisilla luokanhallintakeinoilla opettajat puuttuvat oppilaiden työrauhaa häiritsevään käyttäytymiseen. Neljää peruskoululuokkaa havainnoitiin yhden koulupäivän ajan, yhteensä viisitoista oppituntia. Aineistoanalyysinä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Oppilaiden työrauhaa häiritsevää käyttäytymistä esiintyi luokkahuoneessa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa suhteellisen usein, mutta häiriötilanteet olivat lieviä. Suurin osa häiriöistä oli verbaalisia, esimerkiksi viittaamatta vastaamista tai oppilaiden välistä keskustelua. Opettajat puuttuvat selvästi eniten yksittäisten poikaoppilaiden häiritsevään käytökseen luokassa. Opettajat rakensivat työrauhaa luokissa käyttäen monipuolisia, mutta suhteellisen reaktiivisia luokanhallintakeinoja häiriötilanteissa. Oppilaan nimellä kutsuminen, työrauhapyynnöt, viittominen ja suorat vetoomukset olivat opettajien useimmin käyttämät luokanhallintakeinot työrauhan takaamiseksi. Tutkimuksen mukaan lievät työrauhahäiriöt ovat jatkuvasti läsnä kouluarjessa. Lisätutkimusta vaatisi kuitenkin, miten opettaja saisi häiriötilanteiden toistuvuutta vähennettyä oppitunneilla. Vuorovaikutus on tärkeä osa opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittäminen tulisi huomioida vahvemmin myös opettajien koulutuksessa

Conceptual change challenges in medicine during professional development

This study investigates professional development during medical studies from a conceptual change perspective. Medical students’ conceptual understanding and clinical reasoning concerning the central cardiovascular system were investigated during the first three years of study. Professional development was inspected from the perspectives of biomedical knowledge, clinical knowledge and skills needed to solve a patient case. Biomedical misconceptions regarding false beliefs and mental models were detected. Students with misconceptions were more likely to give lower level answers in clinical application tasks and to make inaccurate diagnoses compared to those students who had accurate conceptual understanding. Based on the results, pedagogical suggestions are discussed.This study investigates professional development during medical studies from a conceptual change perspective. Medical students’ conceptual understanding and clinical reasoning concerning the central cardiovascular system were investigated during the first three years of study. Professional development was inspected from the perspectives of biomedical knowledge, clinical knowledge and skills needed to solve a patient case. Biomedical misconceptions regarding false beliefs and mental models were detected. Students with misconceptions were more likely to give lower level answers in clinical application tasks and to make inaccurate diagnoses compared to those students who had accurate conceptual understanding. Based on the results, pedagogical suggestions are discussed.Peer reviewe

Media Choice in Multicultural Business Interactions

The aim of this study was to identify which media is chosen for Computed-mediated Communication (CMC) in multicultural business interactions when the main language of communication is English as a lingua franca. The second aim was to determine how the results of this study should be taken into consideration at Higher Educational Institutions (HEIs) in curriculum development. The analyses employed in this survey followed Media synchronicity theory (MST), originally proposed by Dennis/Valacich (1997) and later refined by Dennis et al. (2008). This study was conducted using a mixed method approach with data from a quantitative survey regarding media usage of 274 respondents and qualitative theme interviews of five working life representatives. The findings indicate that the choice of media varies between different countries and is dependent on the different capabilities and synchronicity of the media. The team structure, communication processes, choice of language, cultural diversity and ethical rules of the company play an important role in communication and are meaningful when choosing the media for communication. The main conclusion is that the ability to choose the media that is suitable for varying communicative situations in working life has become essential and therefore needs to be developed as part of curriculum development work at HEIs

Seeing beyond variables: applying a person-centered approach to identifying regulation strategy profiles among Finnish preclinical medical and dental students

Background: High-quality learning during medical school and beyond requires appropriate study strategies and taking responsibility for one’s studies, thus self-regulation of one’s learning. In contrast to traditional studies focusing on a variable-centered approach, a person-centered approach to regulation strategies was utilized.       Methods: The participants were 162 Finnish medical and dental students who answered the regulation scale of the Inventory of Learning Styles at three measurement points. First, the functionality of the scale was analyzed in Finnish medical education context. Latent profile analyses were used to examine regulation strategy profiles. Last, the connections of these profiles with the study success were investigated.Results: The analyses yielded a three-factor solution, which was reliable across time. Four profiles of regulation strategies were identified and they were found to be connected to study success: Students with the lowest self-regulation and increasing lack of regulation performed worse than the other groups.Conclusion: The use of a person-centered approach along with variable-centered approach increases understanding of the complex nature of learning in higher education. Person-centered approach could be used as a tool for supporting student learning and to help early diagnosing of learning difficulties, since it enables individualization of students with different regulation strategy profiles

Rehtorien toimijuus johtamisen tavoitteissa ja käytännöissä

Principals' agency in leadership goals and practice This interview study examines the leadership goals and practices embodied in principals' professional agency. The framework of the study consists of agency and broad-based pedagogical leadership. The analysis used data- and theory-based content analysis. Based on the data three leadership styles embodying agency were created: survival, construction and development leadership style. The study shows that in all leadership styles, agency does not manifest itself as broad-based pedagogical leadership. This is due to the concentration of the leadership style in the day-to-day management of maintaining school activities. However, the realization of broad-based pedagogical leadership requires management of the symbolic and cultural sphere as well. Examining agency as a part of broad-based pedagogical leadership shows that leadership must be constantly developed

Voices of student teachers' professional agency at the intersection of theory and practice

This study aims to outline different nuances of professional agency manifested among student teachers when research skills studies and teaching practice are integrated, and discuss its implications for bridging theory and practice in teacher education. Professional agency was examined as narrative practice in student teachers' texts (N = 79), in a sociocultural context of Finnish research-based class teacher education. The results from data-driven analysis revealed dynamics in the student teachers' voices: enthusiasm, uncertainty, rejection, and anticipation, which illustrate professional agency that is enacted, limited, opposing, and open. The study underlines the importance of carefully designed programmes and support for students to help them integrate theory and practice in teacher education by learning research skills.</p