Missä on lähin ruoka? Maantieteellisiä näkökulmia saavutettavuudesta

Poster

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla (RuokaGIS) -hankkeen tavoitteena oli selvittää lähi- ja luomuruokaan liittyviä sijainti- ja saavutettavuustekijöitä Pohjois-Pohjanmaalla lähi- ja luomuruoan saatavuuden kehittämiseksi. Hanke oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Pohjois-Pohjamaan ELY-keskuksen rahoittama ja kestoltaan kaksivuotinen (1.10.2012–30.9.2014). Hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää lähi- ja luomuruoan saavutettavuuden alueellisia eroja 2) tarkastella mahdollista tarjontaylijäämää tai tyydyttymätöntä kysyntää lähi- ja luomuruoan suhteen ja tuottaa aiheesta helppolukuisia karttoja ja 3) tunnistaa aluetekijöitä lähi- ja luomuruoan tuotannon riittävyyden varmistamiseksi. Suomessa ei ole aikaisemmin toteutettu ruoan maantieteelliseen saavutettavuuteen liittyvää tarkastelua, vaikka korkeatasoiset ja kattavat paikkatietoaineistot alkutuotannosta, liikenneverkosta ja väestöstä mahdollistavat huomattavan tarkkojen saavutettavuusanalyysien tekemisen. Ruoan arvoketjusta paikkatietotarkasteluiden keskiöön valittiin kysely- ja haastatteluaineistojen pohjalta ruoan tuotannon ja kulutuksen alueellisten ulottuvuuksien esiin nostaminen tilastollisen kysynnän ja tarjonnan kannalta sekä saavutettavuustarkastelut pienten ja keskisuurten yritysten logistiikan edistämiseksi. Paikkatietoperusteista ja toimijalähtöistä tarkastelua tehtiin vuorovaikutuksessa ja hankkeen toteutuksessa yhdistettiin verkosto-, tuottaja- ja väestötietojen paikkatietotarkastelu kysely- ja haastattelututkimuksiin. Saavutettavuustarkastelut toteutettiin soveltamalla ja kehittämällä yleisesti käytettävissä olevia saavutettavuusmenetelmiä. Keskeisimmät aineistot olivat Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen (Tike) toimittamista tiedoista koottu tuottajakohtainen paikkatietokanta, Tilastokeskuksen väestöruututietoaineistot ja Liikenneviraston tieverkon paikkatietomalli (digiroad) sekä tuottajille, ammattikeittiöille, yrityksille ja ruokapiireille tehdyt kyselyt sekä niitä täydentävät haastattelut. Hankkeen keskeisinä tuloksina olivat toimijoiden näkemykset lähi- ja luomuruoan määrittelyistä, kilpailukyvystä, markkinoista, logistiikasta ja näiden kehittämisen tarpeista. Paikkatieto- ja saavutettavuustarkastelut osoittivat Pohjois-Pohjanmaan eteläosien vahvuudet alueen kaupunkikeskuksien kysynnän tyydyttämisessä. Saavutettavuustarkasteluiden perusteella Pohjois-Pohjanmaan eteläosat ja Oulun ympäristö ovat sijanniltaan suotuisia alueellisen keräilyverkoston solmukohdille, joita voidaan hyödyntää pienten toimijoiden logistiikan tehostamiseen. Tulosten perusteella suositellaan, että lähiruoka-alan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään etenkin logistiikan suhteen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja markkinoille pääsyn helpottamiseksi.This study is based on the “Accessibility of local and organic food in Northern Ostrobothnia (RuokaGIS)” project, which aim was to analyse local and organic food in geographic context and to develop their availability and access to markets at Northern Ostrobothnia. The project was funded by European Agricultural Fund for Rural Development and Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Northern Ostrobothnia. The project covered the period from 1. Oct. 2012 to 30. Sept. 2014. The project combines quantitative and qualitative approaches by applying geographic information system (GIS) based accessibility analyses and structured questionnaires and semi-structured interviews. The aim of the project was to 1) explore areal patterns of local on organic food accessibility, 2) visualise supply surplus and unsaturated demand and 3) recognise factors to develop local and organic food production in geographic context. Due to a long logistic chain of food markets, the emphasis of the project designed on the basis of survey results. Primary aspects were to analyse areal balance of statistical production and consumption at accurate scale and to develop logistics and networking of small and medium size companies in food sector by analysis of potential hub node locations. GIS based accessibility analyses and qualitative surveys were conducted interactively during the project with aim to generate novel approaches for analysing accessibility in the context of local and organic food markets and logistics. Key GIS data of the study covered farms with production attributes supplied by Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry, Statistics Finland’s grid cell data of population and Finnish Transport Agency’s digital model of road network. Questionnaires and supporting interviews covered agricultural producers, companies in processing and refining, institutional kitchens, public procurements and food circles. Main findings of the project consider local and organic food concept, competitiveness, markets, logistics and their development aspects. Accessibility analyses indicated that regions in the southern parts of Northern Ostrobothnia have a strong role in saturating areal demand, which emphasises to towns and city regions. Analysis of suitable hub locations for collecting local production refers that most suitable locations are in southern parts of Northern Ostrobothnia and also near Oulu. On the basis of results, cooperation and networking between actors, particularly in logistics, may benefit competitiveness of local food and increase its access to markets

Raskaudenaikaiset muutokset : Ohjausvideo tuleville vanhemmille

Opinnäytetyön aiheena ovat raskaudenaikaiset muutokset vanhemmissa terveyden edistämisen näkökulmasta. Opinnäytetyö koostuu sekä kirjallisesta työstä että videosta. Kirjallinen työ käsittelee tutkimushaun avulla kerättyä tietoa raskaudenaikaisista muutoksista ja oireista sekä niiden lievityskeinoista. Videolla esitellään lääkkeettömiä lievityskeinoja neljään yleiseen raskausoireeseen: pahoinvointiin ja oksenteluun, negatiivisiin tunteisiin, uupumukseen sekä miesten kokemiin raskausoireisiin. Video julkaistaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen Vauvasta kouluikään -verkkosivuilla. Työssä on käytetty toiminnallista tutkimusmenetelmää. Toiminnallisen opinnäytetyön lopputuloksena syntyy tuote, joka tässä työssä on video. Video perustuu tutkittuun tietoon, joten opinnäytetyön ensimmäinen työvaihe oli tutkimuksellinen tiedonhaku. Tiedonhaku tuotti 30 työhön sopivaa tutkimusta, joiden pohjalta opinnäytetyön tietoperusta rakennettiin. Seuraavassa vaiheessa tehtiin videon käsikirjoitus tiedonhaun pohjalta. Viimeisessä työvaiheessa kuvattiin sekä muokattiin opinnäytetyön tuloksena syntynyt video. Opinnäytetyön kirjallisessa osassa perustellaan työn tarpeellisuutta vanhempien tiedon tarpeeseen pohjautuen, kerrotaan miksi internet ja audiovisuaalinen materiaali ovat tehokkaita viestintäkeinoja raskausajan ohjauksessa sekä esitellään ensin laajemmin raskausajan muutoksia ja oireita sekä lopuksi tarkastellaan lähemmin neljää yleistä raskausajan muutosta. Näiden neljän raskausoireen tarkastelua jatketaan opinnäytetyön viisiminuuttisella videolla. Nykyaikana yhä useampi etsii terveystietoa internetistä. Opinnäytetyön on tarkoitus videon avulla tarjota luotettavaa tietoa sitä internetissä etsiville vanhemmille. Vanhempien lisäksi opinnäytetyötä voivat hyödyntää myös terveydenhuollon ammattilaiset. Työllä pyritään parantamaan raskaudenaikaisen ohjauksen saatavuutta sekä monipuolisuutta. Videolla on pyritty nykyaikaiseen, kohderyhmäänsä vetoavaan ohjaustyyliin. Raskaudenaikaisessa ohjauksessa on kuitenkin vielä monia alitutkittuja aihealueita, sillä esimerkiksi yksiselitteistä tutkimustietoa siitä, mikä toimii raskaudenaikaisessa ohjauksessa, on rajallisesti. Myös tässä työssä esitellyt miesten raskausoireet sekä raskausajan meditaatioharjoitukset vaativat lisätutkimuksia.This thesis focuses on the changes in parents during pregnancy from the health promotion point of view. The thesis consists of a literary part and a video. The literary part is about changes and symptoms brought by pregnancy and ways to relieve them. Data presented in the literary part is collected using analyzation of scientific researches. The video focuses on ways to relief four common pregnancy symptoms: nausea and vomiting, negative feelings, fatigue and symptoms affecting men during pregnancy. The video is published on a Vauvasta kouluikään -website which is a collaboration website by Helsinki Metropolia University of Applied Sciences and National institute for Health and Welfare. This thesis is produced by using a functional research method. The final result of a functional thesis is a product – in this case a video. The video is based on a scientific knowledge so the first work phase of the thesis was the analyzation of scientific studies. The analyzation resulted in 30 studies suitable for the thesis. These researches were used to create the thesis' knowledge ensemble. The next phase was the production of a script based on the research. The last phase consisted of the filming and editing of the video. The written part introduces the rationale of the thesis: the parents' need of information and the effectiveness of Internet and audiovisual material in antenatal education. The rationale is followed by an overview of pregnancy symptoms and changes focusing especially on four common pregnancy related changes. The topic of these four changes continues on the five-minute video. The amount of people searching health information on the Internet is ever growing. The thesis provides reliable information for upcoming parents on the Internet through the video. The thesis can also be utilized by healthcare professionals. The thesis strives to improve the health education of pregnant parents with a versatile and easily available guidance. The aim of the video was to create an educational video with a modern twist which would appeal to its target audience of new parents. Antenatal guidance is however still an under studied field and further research about the most efficient education method, men's pregnancy symptoms and meditation during pregnancy is needed

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan varfariinihoidon ohjaus : kuvalliset potilasohjausmateriaalit ja diaesitys Neuronin kuntoutusosaston hoitajille

Tiivistelmä Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronille. Opinnäytetyönä tehtiin diaesitys ja kuvalliset potilasohjausmateriaalit varfariinihoidon ohjauksesta. Diaesitys tuotettiin hoitajien käyttöön luentomateriaaliksi ja kuvat tarkoitettiin tukemaan heidän antamaansa ohjausta varfariinista aivoverenkiertohäiriöpotilaille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä varfariinihoidosta ajantasainen diaesitys ja kuvalliset materiaalit tukemaan hoitajien antamaa potilasohjausta. Diaesityksen tarkoitus oli myös tukea sairaanhoitajien pitämiä luentoja varfariinista. Kuvallisen materiaalin tarkoitus oli havainnollistaa potilasohjausta. Tuotoksen tavoitteena oli näin ollen helpottaa hoitajien antamaa potilasohjausta ja parantaa asiakkaan hoidonohjauksen ymmärtämistä. Tuotos toteutettiin pohjautuen ajantasaiseen näyttöön perustuvaan teoria- ja tutkimustietoon aivoverenkiertohäiriöistä, varfariinista ja potilasohjauksesta. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja sen hoitoon kuluu vuosittain yli miljardi euroa. Vuoteen 2015 mennessä sairastuneita arvioitiin olleen noin 100 000. Aivoverenkiertohäiriöt tuovat mukanaan monenlaisia kielellisiä häiriöitä, joissa puheen tuottaminen, kirjoittaminen tai ymmärtäminen on vaikeutunut. Varfariini on verenhyytymiseen vaikuttava lääke ja sen käyttö Suomessa yleistyy entisestään väestön ikääntyessä. Oikeaoppiseen varfariinihoidon toteuttamiseen vaikuttavat monet asiat, kuten elämäntavat ja muiden lääkkeiden tai luontaistuotteiden samanaikainen käyttö. Opinnäytetyössä käsiteltiin potilasohjausta ja sen roolia hyvän hoidon toteuttamisessa. Esiin nostettiin huomioitavia asioita, kuten potilaan taustat, empaattisuus, tilan antaminen ja potilaan kuuntelu. Lisäksi opinnäytetyössä esiteltiin ohjauksen erilaisia tyylejä ja kuvallisen potilasohjauksen mahdollisuutta sanallisen tukena, mikäli potilaalla on esimerkiksi vaikeus ymmärtää puhetta.Abstract This thesis was carried out as a development work for The Finnish brain research and rehabilitation center Neuron. As an output there is a slideshow and pictorial patient education materials for patients with warfarin treatment. The slideshow can be used by nurses as a lecture material and the pictorial material support the guidance the nurses give about warfarin to the patients with cerebrovascular disorder. The aim of this development work was to improve Neuron’s clients’ patient education about warfarin treatment and to ease the nurses’ work. The output of this thesis was based on the latest information from medical studies about cerebrovascular disorder, warfarin and patient guidance. Cerebrovascular disorders are the third common cause of death in Finland and over a billion euros is used for the treatment of cerebrovascular disorders. By the year 2015 there were approximately 100 000 patients with cerebrovascular disorders. With cerebrovascular disorders come also many dis-orders that may cause difficulties in speaking, writing or understanding of spoken language. Warfarin impacts the coagulation of blood and its use in Finland gets more common as the people ages. The way of living and the use of other medicine or natural products at the same time with warfarin have impact on the right way of executing warfarin treatment. Patient education plays a significant role in executing good treatment. While guiding the patient, the nurse must consider the patient’s background, must have empathy and give space to the patient, listen to him/her. There are different styles in patient education that can be used, and pictorial material can be used as a support for the verbal guidance. The pictorial material is good when the patient has for example difficulties in understanding the spoken language

Pohjois-Pohjanmaan ruokapiirit lähi- ja luomuruoan hankintakanavana

Tarkastelen tutkielmassani ruokapiirien käyttöä lähi- ja luomuruoan hankinnassa. Tutkimuksen kohteena ovat pohjois-pohjanmaalaiset ruokapiirit. Käytössäni on ruokapiireiltä kerätty kysely- ja haastatteluaineisto. Kartoitan aineiston pohjalta ruokapiirien toimintamalleja, niiden esiintymistä ja toimintaan osallistumista tutkimusalueella. Haastatteluaineistolla pyrin vastaamaan keskeiseen tutkimuskysymykseeni, eli miksi ruokapiiritoimintaan osallistutaan. Toiminnan taustalla olevia syitä erittelemällä etsin niitä arvoja, joita ruokapiiritoiminta palvelee. Ruokapiiriläisten käsityksiä lähi- ja luomuruoasta selvitän sekä haastattelu- että kyselyaineistoa hyödyntäen. Käytän kyselyaineiston analyysissä yksinkertaisia tilastollisia testejä kuten Kruskal-Wallisin yksisuuntaista varianssianalyysiä ja ristiintaulukointia. Haastatteluaineistoa tarkastelen pääasiassa aineistolähtöisesti teemoittelemalla. Vien haastatteluaineiston analyysiä pidemmälle käsittelemällä teemoittelun tuloksia teorialähtöisesti Shalom Schwartzin (1992) arvotypologian pohjalta. Pohjois-pohjanmaalaista ruokapiiritoimintaa luonnehtii aineistoni perusteella moninaisuus. Eri ruokapiireillä on erilaisia käytäntöjä aina piirin muodosta lähtien. Jäsenten osallistuminen toimintaan vaihtelee myös piireittäin ja henkilöittäin. Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuosina toiminut täysin vapaamuotoisten, talkooperiaatteella toimivien ruokapiirien lisäksi pitkälle järjestäytyneitä, yhdistysmuotoisia ruokapiirejä. Ruokapiiriaktiivit arvostavat ruokapiireissä hankintakanavan järkevyyttä, haitallisten ympäristövaikutusten verrattaista vähäisyyttä, ruoan alkuperän ja muiden tietojen selvitettävyyttä, hankintaketjun suoruutta ja lyhyyttä sekä tuottajien tukemisen mahdollisuutta. Osassa ruokapiireistä myös sosiaalisuudella ja yhteisöllisyydellä on tärkeä sija. Ruoan hinnan merkitys jää melko vähäiseksi. Erot lähi- ja luomuruoan välillä koetaan selkeiksi. Lähiruokaa määritellään mielellään etäisyyksillä, mutta sopivasta kilometrimäärästä ei ole yksimielisyyttä. Lähiruokaan liitetään myös jakeluketjun väliportaiden vähäinen määrä. Luomuruoan eri ominaisuuksiin suhtaudutaan lähiruokaan ja suomalaiseen ruokaan verrattuna myönteisimmin. Lähi- ja luomuruoan käytön syyt ovat samankaltaisia kuin ruokapiiritoimintaan osallistumisen syyt. Ruokapiiritoimintaan osallistumisen sekä lähi- ja luomuruoan käytön syissä on tulkintani mukaan edustettuna seitsemän kymmenestä Schwartzin arvotypologian mukaisesta arvotyypistä. Nämä arvotyypit ovat itseohjautuvuus, virikkeisyys, hedonismi, suoriutuminen, universalismi, turvallisuus ja hyväntahtoisuus. Arvotyypit palvelevat sekä henkilökohtaisia että kollektiivisia etuja. Arvopohjan monipuolisuus yhdistettynä ruokapiiriläisten tyytyväisyyteen ruoanhankintakanavan suhteen antaa viitteitä siitä, että Pohjois-Pohjanmaalla on tilausta vaihtoehtoiselle, suoremmalle ja yhteisöllisemmälle lähi- ja luomuruoan hankintaketjulle, jossa tuottajat ja kuluttajat kohtaavat

Visuaalien käyttö musiikkiesityksen tehokeinona

Tässä opinnäytetyössä käsitellään visuaalimateriaalin luomisprosessia artistin esityksen tueksi. Visuaalisten maailmojen luominen musiikkiesityksien yhteyteen on kehittynyt ja yleistynyt 2010-luvun jälkeen nopeaa tahtia. Visuaalien toistoon liittyvien teknologioiden kuten led-paneelien ja projisoinnin kehittyminen on kiihdyttänyt ilmiötä. Monet suomalaisetkin artistit ovat alkaneet ilmaista itseään visuaalimateriaalin muodossa, ja hintakilpailu mahdollistaa yhä useammalle mahdollisuuden tähän. Toiminnallisesti visuaalien luomisprosessia käsitellään alkuperäisestä ideasta lopulliseen tuotteeseen asti. Käsiteltäviä työvaiheita ovat ennakkotyössä käsikuvaus ja tuotannolliset vaiheet, materiaalin kuvaus sekä aineiston jälkikäsittely. Lopussa pohditaan teknisiä vaihtoehtoja työssä syntyneiden visuaalien toistamiseen erilaisten teknologioiden avulla. Työssä paneudutaan myös ympäristön vaikutukseen katsojan kokemuksessa esiintymistilanteessa. Tietopohjaa käsitellään brändin näkökulmasta. Käytännön työvaiheiden vierellä käsitellään olennaisia elementtejä visuaaleissa, jotka luovat pohjan tuotettavalle materiaalille. Nämä elementit jaetaan työssä väriin, typografiaan sekä symboleihin, joita materiaalissa nähdään varsinaisen artistista kuvatun materiaalin lisäksi. Materiaali on tuotettu niin, että se ei kilpaile huomiosta esiintymisen kanssa vaan rakentaa yhtenäistä kokonaisuutta. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi valmista visuaalimateriaalia artistin käyttöön lavaesiintymisen tueksi

Naiserityisyys päihdepalveluissa

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata, miten naiserityisyys on huomioitu Stop Huumeille ry:n palveluissa ja yleisellä tasolla muissa päihdepalveluissa naiskävijöiden sekä vertaistyöntekijöiden kokemana. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa päihdepalveluiden kehittämisessä vielä enemmän naiserityisyyttä huomioivaksi. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja haastateltavat koostuivat Stop Huumeille Ry:n toimintaan osallistuvista kävijöistä sekä vertaistyöntekijästä. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Haastattelut äänitettiin ja jälkikäteen litteroitiin. Aineiston analyysissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tuloksista nousi esille kävijöiden tyytyväisyys Stop Huumeille Ry:n toimintaan ja siihen, miten naiset otetaan jokapäiväisessä toiminnassa huomioon. Haastateltavat olivat tyytyväisiä naisille suunnattuihin ryhmiin ja iltoihin, sekä yleiseen ilmapiiriin. Kehittämiskohteiksi nousivat naisille kohdennetun toiminnan ja ryhmien lisääminen sekä näiden toimintojen mainostaminen, jotta ne saavuttaisivat enemmän naisia. Päihdepalveluihin toivottiin enemmän traumatyöskentelyä sekä naisille kohdennettuja vertaistukiryhmiä. Lisäksi esille nousi ideoita erilaisista matalan kynnyksen paikoista, jotka ovat kohdennettuja ainoastaan naisille