A Novel Tool to Mitigate By-Catch Mortality of Baltic Seals in Coastal Fyke Net Fishery

Developing methods to reduce the incidental catch of non-target species is important, as by-catch mortality poses threats especially to large aquatic predators. We examined the effectiveness of a novel device, a "seal sock", in mitigating the by-catch mortality of seals in coastal fyke net fisheries in the Baltic Sea. The seal sock developed and tested in this study was a cylindrical net attached to the fyke net, allowing the seals access to the surface to breathe while trapped inside fishing gear. The number of dead and live seals caught in fyke nets without a seal sock (years 2008-2010) and with a sock (years 2011-2013) was recorded. The seals caught in fyke nets were mainly juveniles. Of ringed seals (Phoca hispida botnica) both sexes were equally represented, while of grey seals (Halichoerus grypus) the ratio was biased (71%) towards males. All the by-caught seals were dead in the fyke nets without a seal sock, whereas 70% of ringed seals and 11% of grey seals survived when the seal sock was used. The seal sock proved to be effective in reducing the by-catch mortality of ringed seals, but did not perform as well with grey seals.201

Norppien GPS-seuranta Perämerellä: Liikkumistietoa kannanhoidon tueksi

Ammattikalastajat ovat arvioineet norpan aiheuttamien saalisvahinkojen nousseen merkittävästi Perämerellä. Norppa-kalastus-ongelman laajuuden ja mahdollisten lieventämiskeinojen arviointia vaikeuttaa tiedonpuute, koska aiempi tuntemus hyljevahingoista ja niiltä suojautumisesta koskee pääosin hallia ja ponttonirysiä. Norppien liikkumisesta ja elinympäristönkäytöstä on myös hyvin vähän tietoa Itämereltä. Tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa norppien ja kalastuksen välisestä vuorovaikutuksesta tutkimalla norppien liikkumista ja elinympäristön valintaa satelliittiseurannalla. Lisäksi kehitettiin norppien elävänäpyyntiä rysistä ns. hyljesukan avulla. Sukka asennettiin kalapesään ja sen tarkoituksena oli mahdollistaa rysään jääneen hylkeen hengissä säilyminen. Hyljesukan toimivuutta testattiin vertaamalla vannerysistä saatujen hylkeiden selviytymistä rysissä ilman sukkaa (vuosina 2008–2010, 77 hyljettä) ja kun sukka oli käytössä (2011–2013, 58 hyljettä). Satelliittiseurantaa varten norppia pyydystettiin hyljesukalla varustettujen rysien (elo-marraskuussa) lisäksi kelluvilla hyljeverkoilla (loka-marraskuussa) vuosina 2011–2014. Samalla selvitettiin rysiin jääneiden hylkeiden ikä- ja sukupuolirakennetta. Tarpeeksi suurikokoisille norpille (≥ 40 kg) kiinnitettiin GPS/GSM-laite, joka kerää tietoa liikkumisesta, makuullaolosta ja sukelluksista. Saadun aineiston perusteella määritettiin yksilöiden elinpiirien ja ydinalueiden laajuudet. Ydinalue kuvaa elinpiirin aktiivisimmin käytettyä aluetta. Hyljesukka paransi norppien selviytymistä, mutta ei hallien. Valtaosa (70 %) norpista säilyi hengissä hyljesukallisissa rysissä, halleista vain runsaat 10 %. Norpat, jotka eivät löytäneet sukkaan, olivat pääasiassa kuutteja. Rysistä saadut norpat olivat pääasiassa nuoria (94 %), ja uroksia sekä naaraita oli lähes yhtä paljon. Rysista saaduista halleista sen sijaan kolmannes oli aikuisia ja valtaosa (73 %) oli uroksia. Rysillä satelliittiseurantaan saadut norpat (N=10) olivat kaikki nuoria, mutta verkoilla pyydetyistä (N=20) valtaosa (75 %) oli aikuisia. Seuratut norpat liikkuivat laajoilla alueilla; niiden keskimääräiset (± keskihajonta) elinpiirit olivat 8 292 ± 5 088 km2:n ja ydinalueet 1 038 ± 935 km2:n laajuisia. Liikkumisessa näkyi kolme selkeää alueellista keskittymää: yksi Tornion edustalla, yksi Simon edustalla ja yksi pohjoisella Selkämerellä Ruotsin rannikolla. Norpat liikkuivat aiemmin oletettua laajemmilla alueilla. Niiden elinpiirit olivat samaa suuruusluokkaa kuin hallilla Itämerellä ja norpilla Jäämerellä. Vannerysistä pyydystetyillä norpilla ei havaittu yhtä voimakasta avovesiaikaista saalistuspaikkauskollisuutta kuin ponttonirysistä pyydystetyillä halleilla on aiemmin havaittu. Yhtään merkityistä norpista ei myöskään tavattu pyydyksissä uudelleen. Norppien poistopyynti vannerysistä ei vaikuta tämän tutkimuksen tulosten valossa tehokkaalta keinolta hylje-kalastuskonfliktin lieventämiseen, koska viitteitä samoilla pyydyksillä vierailuun erikoistuneista ongelmayksilöistä ei havaittu. Tämä on tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja ja samalla selkeä ero vastaavalla menetelmällä toteutettuun hallitutkimukseen, jossa havaittiin halliurosten erikoistuvan rysillä käyntiin. Hyljesukka osoittautui toimivaksi menetelmäksi norppien elävänäpyynnissä, muttei toiminut yhtä hyvin halleilla. Sukan avulla on mahdollista pienentää norppien jäämistä sivusaaliiksi ja kehittää kalastusta Euroopan Unionin kestävän kalastuksen tavoitteiden mukaisesti.201

Safety of alemtuzumab in a nationwide cohort of Finnish multiple sclerosis patients

Background Alemtuzumab is an effective disease-modifying therapy (DMT) for highly active multiple sclerosis (MS). However, safety concerns limit its use in clinical practice. Objectives To evaluate the safety of alemtuzumab in a nationwide cohort of Finnish MS patients. Methods In this retrospective case series study, we analyzed the data of all but two MS patients who had received alemtuzumab in Finland until 2019. Data were systematically collected from patient files. Results Altogether 121 patients were identified, most of whom had received previous DMTs (82.6%). Median follow-up time after treatment initiation was 30.3 months and exceeded 24 months in 78 patients. Infusion-associated reactions (IARs) were observed in 84.3%, 57.3%, and 57.1% of patients during alemtuzumab courses 1-3, respectively. Serious adverse events (SAEs) were observed in 32.2% of patients, serious IARs in 12.4% of patients, and SAEs other than IARs in 23.1% of patients. Autoimmune adverse events were observed in 30.6% of patients. One patient died of hemophagocytic lymphohistiocytosis, and one patient died of pneumonia. A previously unreported case of thrombotic thrombocytopenic purpura was documented. Conclusions SAEs were more frequent in the present cohort than in previous studies. Even though alemtuzumab is a highly effective therapy for MS, vigorous monitoring with a long enough follow-up time is advised.Peer reviewe

Mapping of QTL affecting incidence of blood and meat inclusions in egg layers

Peer reviewe

Childhood predictors of adult fatty liver. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Background & Aims: Fatty liver is a potentially preventable cause of serious liver diseases. This longitudinal study aimed to identify childhood risk factors of fatty liver in adulthood in a population-based group of Finnish adults. Methods: Study cohort included 2,042 individuals from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study aged 3-18 years at baseline in 1980. During the latest follow-up in 2011, the liver was scanned by ultrasound. In addition to physical and environmental factors related to fatty liver, we examined whether the genetic risk posed by a single nucleotide polymorphism in the patatin-like phospholipase domain-containing protein 3 gene (PNPLA3) (rs738409) strengthens prediction of adult fatty liver. Results: Independent childhood predictors of adult fatty liver were small for gestational age, (odds ratio = 1.71, 95% confidence interval = 1.07-2.72), variant in PNPLA3 (1.63, 1.29-2.07 per one risk allele), variant in the transmembrane 6 superfamily 2 gene (TM6SF2) (1.57, 1.08-2.30), BMI (1.30, 1.07-1.59 per standard deviation) and insulin (1.25, 1.05-1.49 per standard deviation). Childhood blood pressure, physical activity, C-reactive protein, smoking, serum lipid levels or parental lifestyle factors did not predict fatty liver. Risk assessment based on childhood age, sex, BMI, insulin levels, birth weight, TM6SF2 and PNPLA3 was superior in predicting fatty liver compared with the approach using only age, sex, BMI and insulin levels (C statistics, 0.725 vs. 0.749; p = 0.002). Conclusions: Childhood risk factors on the development of fatty liver were small for gestational age, high insulin and high BMI. Prediction of adult fatty liver was enhanced by taking into account genetic variants in PNPLA3 and TM6SF2 genes. Lay summary: The increase in pediatric obesity emphasizes the importance of identification of children and adolescents at high risk of fatty liver in adulthood. We used data from the longitudinal Cardiovascular Risk in Young Finns Study to examine the associations of childhood (3-18 years) risk variables with fatty liver assessed in adulthood at the age of 34-49 years. The findings suggest that a multifactorial approach with both lifestyle and genetic factors included would improve early identification of children with a high risk of adult fatty liver. (C) 2016 European Association for the Study of the Liver. Published by Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe