Teknologiatupa ostoskeskuksessa - kulttuuritoiminta asuinaluetyönä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu tutkielma "Teknologiatupa ostoskeskuksessa - kulttuuritoiminta asuinaluetyönä" käsittelee Kontulan ostoskeskukselle Euroopan Unionin Urban II kaupunkiohjelman tuella perustettua avointa Internetpistettä, Kontupistettä. Pisteen suunnittelusta ja toteuttamisesta on vastannut Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Ilmaisen Internetyhteyden lisäksi pisteen toiminnassa on panostettu sähköisten kulttuurisisältöjen tekemiseen. Tutkimus liittyy länsimaisissa kaupungeissa yleistyneeseen kaupunkialueiden kohentamiseen kulttuuritoiminnalla. Kulttuuritoiminnan sosiaalisista vaikutuksista on toistaiseksi hyvin vähän kriittisen tarkastelun kestävää näyttöä. Tämän tutkielman tarkoitus on ollut tarjota yksi vastaus alueellisen kulttuuritoiminnan sosiaaliseen merkitykseen. Tutkielman toinen keskeinen teema on suomalainen tietoyhteiskunta ja Internetin merkitys kulttuuritoiminnan areenana. Kulttuuritoiminnan sosiaalisten vaikutusten mittaamiseen ei ole olemassa indikaattoreita. Tässä tutkimuksessa sosiaalista merkitystä on tarkasteltu kolmen alakysymyksen kautta, jotka ovat: miten Kontulan sosioekonominen eriytyminen vaikuttaa Kontulaan toiminnallisena ympäristönä, tukeeko alueellinen kulttuuritoiminta aktiivista osallisuutta ja keiden kannalta, sekä mikä on kulttuuritoiminnan vaikutus tilaan liittyviin mielikuviin. Keskeisiä teoreettisia lähteitä tutkielmassa ovat olleet Pierre Bourdieu, Manuel Castells, Rob Shields ja Sharon Zukin. Tutkielman aineistona on käytetty asiantuntijahaastatteluita, Kontupisteeseen liittyviä asiakirjoja, Kontupisteen Internetsivustoa sekä havainnointia Kontupisteessä. Aineistoon on suhtauduttu faktanäkökulman mukaisesti kuvauksina todellisista tapahtumista. Aineisto on analysoitu abduktivistisen vihjepäättelymetodin mukaisesti suhtautumalla havaintoihin vihjeinä niiden ulkopuolisista ilmiöistä. Työn keskeisinä tuloksina ilmeni seuraavaa: huono-osaisena pidettyä ja sosioekonomisesti jossain määrin eriytynyttä Kontulaa ei voi Kontupisteen saavuttaman vastaanoton perusteella pitää kokonaisuudessa syrjäytyneenä alueena, mutta alueella on havaittavissa merkkejä, jotka viittaavat kehkeytyvään marginalisaatioon. Kulttuuritoiminnan toivotaan ehkäisevän marginalisaatiokehitystä vaikuttamalla alueen imagoon. Tämän tutkielman perusteella ei kuitenkaan vaikuta perustellulta pitää yksittäisen kulttuurihankkeen vaikutusta alueen imagoon kovin merkittävänä. Kulttuurisen kohentamisen voikin osittain nähdä länsimaisen kulttuuripolitiikan suuntausten seuraamisena. Tämä ei kuitenkaan tee kulttuuritoiminnasta merkityksetöntä asuinalueiden sosiaalisessa kohentamisessa. Kulttuurihankkeiden keskeisen merkitys vaikuttaa olevan siinä, että se vaikuttaa tukevan asukkaiden osallistumista heidän henkilökohtaisesti merkityksellisiksi kokemissa prosesseihin. Tämän lisäksi kulttuuriharrastuspisteen perustaminen lähiöostoskeskukselle voi nähdä edustavan asuinympäristön kohennusta ja uutta tapaa ajatella ostoskeskuksia lähiötiloina

TKI-AINEISTOJEN AVARUUS — 3AMKIN AINEISTONHALLINNAN KÄYTÄNNÖT JA OSAAMINEN

Tiedontuotannon vastuullisuuden lisääminen on tällä hetkellä yksi eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan keskeisiä pyrkimyksiä. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että tutkimuksessa kerättävien aineistojen hallintaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Monet rahoittajat edellyttävätkin hankehakemuksilta tutkimusaineiston tallentamista, jatkokäyttöä ja mahdollista jakamista pohtivaa aineistonhallintasuunnitelmaa. Ammattikorkeakouluissa aineistojen tallentamisen, jakamisen ja hyödyntämisen käytännöt ovat vasta kehittymässä

Tieto tutkijan työpöydälle! Raportti elektronisten aineistojen käytöstä tutkimustyössä

”Tieto tutkijan työpöydälle” -raportti käsittelee e-julkaisujen käyttöä tutkimustyössä. Raportti perustuu Kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) syksyllä 2011 toteuttamaan samannimiseen suomalaisten yliopistojen, FinELib-konsortioon kuuluvien tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden tutkijoille suunnattuun kyselyyn. Raportti valmistui 29.2.2012 ja se julkaistiin 16.3.2012

What’s to hide and why? Data sharing as responsible research ethics

Open science has arguably been the buzzword of science policies of the early 21st century. At first, it was understood mainly as an attempt to convert the logic of scientific results, that is publishing so that articles locked behind paywalls are accessible to everyone. Although open access publishing is not yet an accomplished goal, significant advances have been made. The open science movement has spread, and the demand for openness has broadened to comprise the entire research process, including sharing, opening, archiving and reuse of data, and during the 2010s, data sharing has become an established practice. In this article, we will discuss ethical questions in regard to research data. We introduce the Responsible Research and Innovation (RRI) framework and explore research, development and innovation (RDI) practices and competence at Laurea within this framework

La paradoja político-ambiental ecuatoriana : The Ecuadorian Politico-Environmental Paradox

Ecuador en tiempos del gobierno de Rafael Correa constituye un caso perfecto de la paradoja político-ambiental, que trata de conflictos en los cuales todos los actores – autoridades del Estado y opositores ecologistas e indígenas – se auto-identifican como los verdaderos defensores del ambiente y las condiciones humanas. Por un lado, Ecuador tiene la Constitución más progresista del mundo en cuanto a la protección de la naturaleza y entre las más radicales en el reconocimiento de los derechos de los pueblos étnicamente definidos. Por otro lado, la economía desarrollista basada en extractivismo se ha mantenido durante el período y el gobierno argumenta que los ingresos derivados del extractivismo son utilizados para el bien común (bienestar social). Basándose en varios años de trabajo etnográfico en Ecuador, la lectura crítica de publicaciones temáticas y el análisis de discursos públicos, documentos políticos y datos recogidos a través de observación participativa, el artículo identifica y problematiza las narrativas dominantes entre los diferentes actores de los escenarios discursivos contenciosos, y también analiza cómo las autoridades estatales y sus opositores buscan posicionarse hacia el otro en relación al extractivismo y a las preocupaciones ecológicas. ¿Cómo se perciben, definen y expresan las políticas ambientales (progresistas) y las preocupaciones ecológicas por parte de los diferentes actores?Ecuador in times of the Rafael Correa government constitutes a perfect example of the politico-environmental paradox, which deals with conflicts in which all involved actors –State authorities as well as ecologist and Indigenous opposition - claim to represent the true vanguard concerning safeguarding of the environment and human conditions. On the one hand, Ecuador presents the most progressive Constitution in the world regarding the protection of nature and it also incorporates far-reaching recognition of Indigenous peoples. On the other hand, the developmentalist economy based on extractivism has continued during the period and the government argues that the revenues of extractive industries benefit the common good (welfare reforms). Based on several years of ethnographic fieldwork in Ecuador, combined with critical reading of previous literature and analysis of public discourses, political documents and material obtained through participatory observation, this article identifies and problematizes the dominant narratives among the actors of the contentious discursive scenarios. It also analyzes how State authorities and their adversaries aim at positioning themselves towards the other in relation to extractivism and ecological concerns. How are (progressive) environmental politics and ecological concerns perceived, defined and expressed by different actors?Rights of Nature – Nature of Rights. Neo-Constitutionalism and Ethno-Ecologist Resistance in Bolivia and Ecuador. Funded by the Swedish Research Council Formas (2013-2016)

Tee julkaisu, jolla on tarkoitus

Yksi hankkeen keskeinen tehtävä on levittää tietoa tuloksista siten, että tulokset ovat muiden hyödynnettävissä ja jalostettavissa. Hankkeiden on useintarkoitus puhutella erilaisiakohderyhmiä, kuten ammattilaisia, päättäjiä ja sidosryhmiä. Heidän näkökulmansa hankkeen sisältöihin voivat poiketa toisistaan paljonkin. Siten sama julkaisu toimii harvoin kaikille. Tässä artikkelissa esittelemme ideoita monipuolisen hankejulkaisemisen tueksi

Avoin julkaiseminen vaikuttavuuden mahdollistajana

Laurean arvot vaikuttavuus, avoimuus ja vastuullisuus muodostavat myös tutkimus- ja asiantuntijajulkaisemisen perustan. Julkaisemalla vastuullisesti laadittuja asiantuntemukseensa perustuvia artikkeleita, kehittämisraportteja, podcasteja, blogeja tai videoita asiantuntijat tekevät työtään näkyväksi ja tuovat osaamisensa yhteiskunnan hyödynnettäväksi. Julkaisuilla pystytään avaamaan ammattikorkeakoulujen toimintaa konkreettisesti ja jakamaan ajankohtaista tietoa yhteiskuntaan, ja ne ovat siten avainasemassa korkeakoulun vaikuttavuuden lisäämisessä. Vastuullinen julkaisutoiminta tukee korkeakoulun tavoitteita, jolloin julkaisuihin voivat luottaa niin yleisö kuin tutkimuksen kohteet ja yhteistyökumppanit. Laurean julkaisutoiminnassa vastuullisuus tarkoittaa muun muassa hyvän tieteellisen käytänteen noudattamista eli julkaisuissa tulee noudattaa rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta (Varantola ym. 2013). Lisäksi vastuullisuus kytkeytyy julkaisemiseen s siten, että tulosten saattaminen julkisesti hyödynnettäväksi on yksi EU:n vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kulmakivistä (Rask ym. 2019). Siten julkaiseminen itsessään on keskeinen osa yhteiskunnallisen vastuunsa kantavan korkeakoulun toimintaa