Sairausvakuutuksen matkakorvaukset liittyvät etenkin erikoissairaanhoitoon : Rekisteritutkimus vuonna 2012 tehdyistä matkoista

Kela maksaa sairaanhoitolain (1224/2004) perusteella korvauksia sairauteen ja raskauteen liittyvien matkojen – esimerkiksi sairaalaan, terveyskeskukseen, yksityiseen terveydenhuollon yksikköön – kustannuksista. Korvauksia maksetaan vastaavasti myös Kelan kuntoutukseen liittyvien matkojen kustannuksista. Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2012 tehtyjen sairausvakuutuksen korvaamien matkojen ja maksettujen matkakorvausten kohdentumista matkan syyn tai matkakohteen mukaan. Korvauksia ei ole aiemmin tarkasteltu hoitopaikoittain tai sairauksittain, sillä Kelaan ei kerry näistä asioista tietoa korvauksia maksettaessa. Tutkimusaineistona käytettiin laajaa rekisteriaineistoa, jossa Kelan matkakorvausrekisteritietoihin yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisterin tietoja toteutuneista sairaalahoidon (ml. terveyskeskusten vuodeosastohoito) hoitojaksoista ja poliklinikkakäynneistä. Lisäksi aineisto sisältää tiedot toteutuneesta Kelan kuntoutuksesta. Aineisto sisälsi tiedot kaikista vuonna 2012 tehdyistä sairausvakuutuksen korvaamista matkoista. Vuonna 2012 tehdyistä 5,8 miljoonasta matkasta maksettiin noin 700 000 henkilölle sairausvakuutuksen korvauksia yhteensä 292 miljoonaa euroa. Tulosten mukaan kaksi kolmasosaa (67 %) maksetuista matkakorvauksista liittyi erikoissairaanhoitoon. Kaikista matkakorvauksista 38 % liittyi johonkin viiteen yliopistosairaalaan tehtyyn matkaan. Lukumääräisesti eniten matkoja liittyi Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan tehtyihin käynteihin, ja nämä matkat muodostivat noin 11 % matkakorvauksista. Sairauksittain tarkasteltuna eniten matkakorvauksia liittyi kasvaimiin, kuten syöpätauteihin. Kelan kuntoutukseen liittyvien matkojen osuus vuoden 2012 matkakorvauksista oli noin 10 %. Valtaosa Kelan kuntoutuksen matkakorvauksista liittyi vaikeavammaisten kuntoutuksena annettavaan fysioterapiaan. Muiden matkojen, kuten terveyskeskuskäynteihin tai sairausvakuutuksen korvaamaan yksityiseen sairaanhoitoon suuntautuneiden matkojen, osuus matkakorvauksista oli 23 %

Hemodialyysikäynteihin liittyvät sairausvakuutuksen matkakorvaukset 13 miljoonaa euroa vuonna 2012

Tässä tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti tiettyyn sairauteen tai hoitomuotoon liittyviä sairausvakuutuksen matkakorvauksia. Tarkastelukohteena olivat sairaalassa annettuun eli ns. keskushemodialysiin liittyvistä potilaiden matkoista maksetut sairausvakuutuksen matkakorvaukset vuonna 2012. Hemodialyysihoito eli ns. keinomunuaishoito on elintärkeä hoitomuoto, johon liittyy tyypillisesti 3 käyntikertaa viikossa, joten matkoja on paljon. Suomessa hemodialyysihoidot annetaan lähinnä sairaaloissa. Tutkimusaineistona käytettiin Kelan rekisteritietoja vuonna 2012 tehdyistä matkoista maksetuista matkakorvauksista yhdistettynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisterin tietoihin erikoissairaanhoidon käytöstä. Tulosten mukaan sairausvakuutuksen matkakorvaukset vuonna 2012 tehdyistä hemodialyysikäynneistä olivat 13 miljoonaa euroa. Matkat oli tehty pääasiassa taksilla tai invataksilla. Valtaosa hemodialyysimatkoista korvauksia saaneista oli saavuttanut sairausvakuutuksen matkakorvausten vuosittaisen omavastuun. Osa hemodialyysikäynneistä oli kuitenkin tapahtunut ilman sairausvakuutuksen matkakorvauksia, eli täysin potilaan omalla kustannuksella. Eniten korvauksia maksettiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa annettuun hemodialyysiin liittyen. Siellä myös hemodialyysikäyntimäärä oli kaikkein suurin, noin kaksinkertainen seuraavaksi eniten käyntejä toteuttaneeseen hoitopaikkaan verrattuna ja yli kymmenkertainen pienimpiin hoitopaikkoihin verrattuna. Yksittäinen dialyysimatka oli keskimääräisesti kallein Lapissa asuvilla

Loadings of dissolved organic matter and nutrients from the Neva River into the Gulf of Finland – Biogeochemical composition and spatial distribution within the salinity gradient

We studied the loadings of dissolved organic matter (DOM) and nutrients from the Neva River into the Eastern Gulf of Finland, as well as their distribution within the salinity gradient. Concentrations of dissolved organic carbon (DOC) ranged from 390 to 840 μM, and were related to absorption of colored DOM (CDOM) at 350 nm, aCDOM(350), ranging from 2.70 to 17.8 m-1. With increasing salinity both DOC and aCDOM decreased, whereas the slope of aCDOM spectra, SCDOM(300-700), ranging from 14.3 to 21.2 μm-1, increased with salinity

Priority setting of ICU resources in an influenza pandemic: a qualitative study of the Canadian public's perspectives

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Pandemic influenza may exacerbate existing scarcity of life-saving medical resources. As a result, decision-makers may be faced with making tough choices about who will receive care and who will have to wait or go without. Although previous studies have explored ethical issues in priority setting from the perspective of clinicians and policymakers, there has been little investigation into how the public views priority setting during a pandemic influenza, in particular related to intensive care resources.</p> <p>Methods</p> <p>To bridge this gap, we conducted three public town hall meetings across Canada to explore Canadian's perspectives on this ethical challenge. Town hall discussions group discussions were digitally recorded, transcribed, and analyzed using thematic analysis.</p> <p>Results</p> <p>Six interrelated themes emerged from the town hall discussions related to: ethical and empirical starting points for deliberation; criteria for setting priorities; pre-crisis planning; in-crisis decision-making; the need for public deliberation and input; and participants' deliberative struggle with the ethical issues.</p> <p>Conclusions</p> <p>Our findings underscore the importance of public consultation in pandemic planning for sustaining public trust in a public health emergency. Participants appreciated the empirical and ethical uncertainty of decision-making in an influenza pandemic and demonstrated nuanced ethical reasoning about priority setting of intensive care resources in an influenza pandemic. Policymakers may benefit from a better understanding the public's empirical and ethical 'starting points' in developing effective pandemic plans.</p

Emergence of unusual human rotavirus strains in Salento, Italy, during 2006–2007

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>In recent years, rotavirus genotyping by RT-PCR has provided valuable information about the diversity of rotaviruses (RV) circulating throughout the world.</p> <p>The purpose of the present study was to monitor the prevalence of the different G and P genotypes of rotaviruses circulating in Salento and detect any uncommon or novel types.</p> <p>Methods</p> <p>During the period from January 2006 to December 2007, a total of 243 rotavirus positive stool samples were collected from children with diarrhoea admitted to four Hospitals in the province of Lecce (Copertino, Galatina, Gallipoli and Tricase).</p> <p>All the specimens were tested for RV by real time PCR and genotyped for VP7 (G-type) and VP4 (P-type) gene by reverse transcription (RT) and multiplex PCR using different type specific primers.</p> <p>Results</p> <p>In course of this study we identified 4 common G&P combinations viz. G2P[8], G1P[8], G2P[4] and G9P[8] amongst 59.8% of the typeable rotavirus positives.</p> <p>Rotavirus G2P[8] was recognized as the most widespread genotype during the sentinel-based survey in Salento.</p> <p>The detection of other novel and unusual strains, such as G2P[10], G4P[10], G8P[4], G9P[11] and G10P[8] is noteworthy.</p> <p>Furthermore, a significant number of mixed infections were observed during the survey period but G3P[8] rotaviruses were not detected.</p> <p>Conclusion</p> <p>This study highlights the genetic diversity among rotaviruses isolated from children in Salento and the emergence of some novel strains. Therefore, it is highly essential to continuously monitor for these strains so as to assess the impact of vaccines on RV strains circulating in Salento and understand the effect of strain variation on efficacy of presently available vaccines.</p

Copernicus Ocean State Report, issue 6

The 6th issue of the Copernicus OSR incorporates a large range of topics for the blue, white and green ocean for all European regional seas, and the global ocean over 1993–2020 with a special focus on 2020

Characteristics of the spring/summer production in the Mecklenburg Bight (Baltic Sea) as revealed by long-term pCO2 data

Automated CO2 partial pressure, pCO2, measurements were performed on a cargo ship that commutes between the Gulf of Finland and the Mecklenburg Bight in the southwest of the Baltic Sea. The data from 2004 to 2014 along a sub-transect in the Mecklenburg Bight are used to analyze the timing and intensity of the net community production (NCP). The start of the spring bloom, identified by the first continuous drop of the pCO2 below the atmospheric level, spanned from mid-February to mid-March. Converting the pCO2 decrease during spring to changes in the total CO2 concentration and taking into account air-sea gas exchange, the spring NCP was determined. The NCP increased by about 80% during 2004–2014, the mean amounted to 40 μmol L−1. In two years a distinct second pCO2 minimum in mid-summer succeeded the minimum in spring. This was attributed to production fuelled by nitrogen fixation since the nitrate concentrations were virtually zero and since the atmospheric deposition could not satisfy the NCP nitrogen demand. Furthermore, investigations of the plankton composition revealed a cyanobacteria biomass peak in the year with the highest mid-summer NCP. Based on the calculation of the mid-summer NCP in the two particular years and on the C/N ratio of particulate organic matter, the corresponding nitrogen fixation activity was calculated. These values and the analysis of the relationship between the integrated NCP and temperature indicated that the nitrogen fixation activity in the Mecklenburg Bight was by a factor 3–4 lower than in the central Baltic Sea