Kundit kondikseen Sipoossa

Tässä opinnäytetyössä kohteena on yksilön terveyden edistäminen terveystarkastuksen keinoin. Terveydenedistämisen keinoja terveydenhuollossa ovat mm. terveystarkastukset ja ter-veysneuvonta. ”Kundit kondikseen” terveystarkastuksen tarkoituksena on sairauksien ennaltaehkäisy terveystarkastuksen avulla. Tarkoituksena on saada kiinni MBO riskitekijät, joten aluksi olemme esittäneet jokaisen riskitekijän erikseen, kuten esimerkiksi sen mitä vaikutusta on lihavuudella sairauksien syntyyn. ”Kundit kondikseen” terveyskeskuksesta kutsutaan ikäkausittain kunakin vuonna 40 - vuotta täyttävät Sipoolaismiehet terveystarkastukseen, jonka tarkoituksena on kartoittaa olemassa olevia terveysriskejä ja puuttua varhaisessa vaiheessa. Niinpä kuvaamme tämän ikäisten miesten elämän riskitekijöitä, elämäntapoja ja parisuhdeasioita. Miesten elintavoista käsittelemme tupakointia, alkoholin käyttöä, liikunta - ja ravitsemustottumuksia sekä niiden vaikutusta terveydentilaan. Olemme käyttäneet vertailututkimuksena ”Työ ja terveys 2009-haastattelututkimusta”, joka on ilmestynyt vuosittain jo vuodesta 1978 lähtien sekä suomalaisen aikuisväestön terveys ja terveyskäyttäytyminen, kevät 2009 raporttia. Lähetimme sadalle kutsutulle, mutta terveys-tarkastuksesta pois jääneelle miehelle postikyselyn keväällä 2011. Saimme takaisin 20 kyselyä eli kato oli suuri. Vastausten pohjalta pyrimme selvittämään miesten elämäntapoja ja tottumuksia sekä löytämään syitä siihen miksei terveystarkastukseen osallistuttu. Tulosten mukaan selvisi, etteivät vastanneet miehet kokeneet tarvetta kunnalliselle tervey-denhoidolle mm. työterveyshuollon palvelut koettiin helpommin saatavilla oleviksi. Terveysaseman iltavastaanottoon ei ilmennyt kiinnostusta. Miehet harrastivat liikuntaa viikoittain. Kotiruokaa syötiin enemmän kuin valmisaterioita. Kasviksia suositusten mukaan söi puolet vastanneista miehistä. Elämäntapamuutoksia harkitsi kolmannes vastanneista. Alkoholia käytti viikoittain puolet miehistä. Toiminnan kehittämiseksi ehdotamme ryhmäohjauksen mahdollisuutta. Sen tarkoituksena olisi antaa ikäryhmän miehille yhtä aikaa informaatiota terveyteen ja elämäntapoihin liittyvistä asioista. Aiheena voisi olla MBO:n ehkäiseminen, koska se on terveydenedistämisen kannalta kokonaisvaltainen osa-alue. Liikunnan merkitys ja sitä kautta painonhallinta keski-ikäisen miehen terveyden edistämisessä olisi myös hyvä ryhmäohjuksen aihe. Artikkeli, joka käsittelee MBO riskitekijöitä paikallisessa sanomalehdessä, tavoittaisi mahdollisesti hyvin kohderyhmän miehiä.Guys into shape The object of this study is to promote individual health by means of health controls. The methods to promote health in health care are e.g health controls and health guidance. The health control “Guys into shape” aims to prevent illnesses in advance with the help of health controls. The purpose is to find MBO risk factors. Hence, we have at first demonstrated every risk factor separately; e.g what kind of influence obesity has on the appearance of illnesses. “Guys into shape” health centre invites to health control every year the men at the age of 40 living in Sipoo. The purpose of this control is to find out which health risk they have and to intervene as early as possible. That´s why we describe the risk factors, way of living, and relationships of men at this age. Out of habits, we deal with smoking, drinking, physical education and dietary habits and their influence on the state of mind. As a comparative study we have used the interview study “Työ ja terveys 2009” (Work and health 2009) which has been published every year since 1978 and “Suomalaisen aikuisväestön terveys ja terveyskäyttäytyminen, in spring 2009 report.” In the spring 2011, we sent an inquiry to a hundred invitees who had not participated in the health control. We received 20 inquiries so the number was small. Based on these answers we tried to find out the men’s living habits and to discover reasons why they didn´t participate in the health control. The results showed that those men who answered didn`t have any need for communal health care. E.g occupational health care services were more accessible. They weren`t interested in the evening consulting hours of the health centre. The men practiced physical exercise weekly. Home food was preferred to ready-made meals. Half of the men ate vegetables according to recommendations. A third of the respondents considered changes in their ways of living. Half of the men used alcohol weekly. To develop the process more effective we suggest the possibility to get guidance in groups. It means to give the men of the same age simultaneously information about health and ways of living. The topic could be how to prevent MBO, because it is a comprehensive sector regarding health development. The importance of physical exercise and weight control in promoting the health of a middle aged man would also be a good topic of group guidance. An article in a local paper dealing with the risk factors of MBO would possibly reach widely the men in the target group

Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksena aikuisten ruoka-allergioista, niiden diagnosoinnista, hoidosta ja ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjaamisesta. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP). Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää: millaisia ruoka-allergioita aikuisilla on, miten aikuisten ruoka-allergia diagnosoidaan ja hoidetaan sekä mitä kuuluu ruoka-allergisen aikuisen ohjaukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitotyön opiskelijoiden sekä PSHP:n hoitohenkilökunnan tietoutta aikuisten ruoka-allergioista ja ohjauksesta. Tutkimushaut suoritettiin seuraavista elektronisista tietokannoista: CINAHL, Journals@Ovid, Medic ja PubMed. Yhteensä 15 tutkimusta valittiin mukaan kirjallisuuskatsaukseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukset osoittivat, että aikuisten ruoka-allergian esiintyvyys vaihteli 1-3 prosentin välillä. Yleisimmät allergeenit aikuisilla olivat maapähkinä, puupähkinät ja merenelävät. Myös ristiallergia on aikuisilla yleistä. Diagnosoinnin perustana oli oirehistorian selvittäminen. Yleisimmin käytettyjä diagnosointikeinoja olivat ihopistokoe eli prick-testi ja spesifisen IgE:n määrittäminen seerumista. Plasebo-kontrolloitua kaksoissokkokoetta pidetään parhaana diagnosointikeinona, mutta sitä harvoin käytetään käytännössä. Tutkimustulosten perusteella ruoka-allergian hoitokeinoihin kuuluu allergeenien täydellinen välttäminen ja adrenaliini-injektorin käyttäminen anafylaktisten oireiden ilmaantuessa. Ruokasiedätyshoitomuodot antavat lupaavia tuloksia ruoka-allergian hoidossa. Erityisesti suun kautta tapahtuvaa siedätystä pidetään parhaana siedätyshoitomuotona. Ruoka-allergian ohjauksessa on tärkeää potilaslähtöisyys. Ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota varsinkin varautumiseen kodin ulkopuolella tapahtuviin vahinkoaltistuksiin. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta aikuisten ruoka-allergian olevan kasvava ongelma ja sitä tulisi jatkossa tutkia lisää. Myös diagnosointi- ja hoitokeinojen kehittämiseen tulisi panostaa niissä ilmenevien haasteiden vuoksi. Ruoka-allergisen aikuispotilaan ohjauksesta ei löydy tietoa, joten sitä koskevat jatkotutkimukset olisivat tarpeen.The aim of this study was to provide information about food allergies in adults, diagnosing and treatment of the allergies, as well as patient education. This study was conducted in cooperation with Pirkanmaa Hospital District. Literature review was employed as the approach and fifteen research articles were selected to this study. The data were analyzed by means of content analysis. Based on the literature review, the results suggested that food allergies in adults are a growing problem worldwide. Double-blind placebo-controlled food challenge is the gold standard for diagnosis but it is rarely used in clinical situations. The current treatment is to avoid allergens and use self-injectable epinephrine when needed. Food immunotherapy has yielded promising results. Patient education should be based on patient-centred care and a patient’s needs should be taken into account. More research is needed to evaluate food allergies in adults and to find the best diagnosing and treatment methods. Further research needs to be conducted especially on patient education for adults with food allergies for it to be more effective

Ensiapukoulutusta Mc Donald'sin henkilökunnalle

Opinnäytetyönä toteutettiin projekti, jonka avulla A P Eaglefood Oy:n omistamien Mc Donald’s ravintoloiden päälliköt ja kouluttajat saavat työympäristöönsä sopivan ensiapukoulutuksen ja mahdollisuuden päivittää jo olemassa olevia tietojaan. Saamaansa koulutusta he voivat käyttää hyödyksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Koulutukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Opinnäytetyön tuotoksena yhteistyöyritys sai käyttöönsä myös ensiapuoppaan, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi Tampereen ammattiopiston opiskelija. Ensiapukoulutukseen valitut aiheet oli suunniteltu kyseisen yrityksen tarpeisiin. Aiheina olivat toimiminen hätätilanteessa, elvytys, vierasesineen poisto hengitysteistä sekä haavojen ja palovammojen hoito. Koulutukseen sisältyi 45 minuutin teoriaosuus sekä käytännön harjoittelua puolitoista tuntia. Koulutettavien oppimista testattiin loppukokeen avulla, joka sisälsi viisi monivalintakysymystä päivän aiheista. Ensiapukoulutuksen teoriaosuudessa on käytetty virallisia ensiapuohjeita sekä ajan tasalla olevaa opetusmateriaalia. Ohjauksen ja opetuksen tukena on teoriaa oppimisesta psykologiselta pohjalta. Koulutuksen perusteella yhteistyöyritys on saanut lakisääteiset valmiudet toimia ensiapua vaativissa tilanteissa.The main purpose of this Bachelor’s thesis was to accomplish a project for the Mc Donald’s restaurants owned by A P Eaglefood Oy. The target of the project was to help the superiors to get first aid training suitable for their own working environment as well as to get a possibility to update their previous knowledge of first aid. They can use the knowledge of this training when briefing new employers. Nine people took part in this training. As an output of this thesis the company got a first aid guide, which was planned and carried out by a student from Tampere vocational institute. The topics of the first aid training were chosen according to the company’s demands. The topics were how to act in an emergency situation, resuscitation, how to remove a foreign body from the airways and how to take care of burns and wounds. The training included 45 minutes of theory and 1.5 hours of practice. The learning results of the trainees were tested in the final exam with five questions about the topics of the training. In the theory part of the first aid training official first aid instructions and the updated teaching material were used. The theory of learning from a psychological basis supported the teaching and guiding. As a result of this training the cooperating company got legal readiness to act in an emergency situation

Levels of Circulating TIMP-2 and MMP2-TIMP2 Complex Are Decreased in Squamous Cervical Carcinoma

Background. The role of matrix metalloproteinase-2 and -9 (MMP-2, MMP-9) in matrix degradation and metastasis has been described in various tumors. Their action is inhibited by their natural tissue inhibitor molecules TIMP-1 and -2. Methods. The study population consisted of 12 squamous cervical carcinoma patients and 27 healthy volunteer control patients. MMP-9, MMP-2-TIMP-2 complex, TIMP-1, and TIMP-2 were analyzed from serum samples using enzyme-linked immunoassay (ELISA). Results. The mean levels of serum TIMP-2 and of MMP-2-TIMP-2 complex were higher in healthy controls compared to patients with a malignant tumor. Serum TIMP-2 values decreased significantly from healthy controls (median 323 μg/l, range 305–342 μg/l) to malignant (median 136 μg/l, range 120–151 μg/l) squamous cervical carcinoma patients (P < .000). Also, serum proMMP2-TIMP2 complex values decreased from control patients to squamous cervical carcinoma patients (P < .006). Conclusion. This paper shows that the levels of circulating TIMP-2 and that of MMP-2-TIMP-2 complex are lower in squamous cervical carcinoma patients than in healthy women

Ansiotöitä vai lapsenhoitoa? : Valinnanvapaus ja reunaehdot pienten lasten äitien valinnoissa

This study has been motivated by a specific characteristic of Finnish family policy: on one hand, the state supports relatively lengthy childcare at home and on the other hand, state-supported day care is available and guaranteed to all children under schooling age at a relatively low cost to families. These forms of support have been made available to give parents of children under three years of age the choice between paid employment and caring full-time at home. Regardless of the element of choice, Finnish childcare policies are still subject to ongoing criticism and debate. Some argue that the current system enhances a gendered division of labour, and others say it does not offer the possibility of free choice for parents either. In this study it is examined how mothers of young children justify their choices on whether to keep on caring for their child at home or to go to work after (the first year of) parental leave. Based on an analysis of these justifications, the question under scrutiny is how the financial situation of the family, mothers’ perceptions on the benefit of the child, the personal relations of the mothers and the significance they attach to paid employment affect this choice. In addition to the justifications given by the interviewees, secondary data on public discourse has been compiled to highlight specific characteristics of the interview data and to reflect its content in the framework of wider public debate of the same era. The primary data consists of the interviews of 35 mothers whose youngest child was two years of age at the time. The mothers were in spousal relationships, they possessed relatively high levels of education and they lived in the Greater Helsinki area or in its vicinity. The secondary data on public discourse consists of 101 articles and it has been compiled from the publications Helsingin Sanomat (a daily newspaper), Tulva and Meidän Perhe (periodicals). The data has been collected in 2009–2012. The justifications have been analysed with content analysis enhanced with concepts from Perelman’s argumentation theory. The theoretical framework of the study is a relational perspective that emphasises how the endeavours and actions of individuals are constructed within the preconditions of the relations they inhabit. In this study money, perceptions on the benefit of the child, personal relations and how interviewees related to work were essential factors in the choices the mothers made. In the analysis, the personal relations that figured the most in mothers’ choices were those to the child, spouse, the child’s grandparents and mothers in a similar situation. A mother’s relation to work is regarded here as one relation, even though it consists of various relations that tie her to collectively geared action. What is essential is that changes in one relation are reflected in other relations and they all are in constant flux. Mothers go back to work in order to contribute to the standard of living of the family, but also for the sake of financial independence and because they wish to share the responsibility of providing for the family with their spouse. On the other hand, the practice of shared family finances and a sufficiently high income of the spouse make it easier to choose between home and work. Mothers and their spouses might discuss these matters explicitly, but consensus is not always reached. A mother’s perception on the benefit of the child is almost always compatible with the choice she has made. The criteria presented for a choice are related to an affective attachment with the child, an environment that suits the age and developmental phase of the child and the possibility to receive good early education, the company of other children and time with parents. Some mothers highlight the practice of sharing parental leave between spouses as benefit for the child. In addition, a mother being content is seen to be reflected in the child. Also, a suitable phase for beginning day care is seen to be defined by the child’s personal characteristics and how suitable a mother thinks she is to care for her child full-time. The forms of distributing labour and financial resources that had developed within spousal relations and the possibility to change them make way to different solutions in different ways. To some mothers, a symmetrical distribution of responsibilities is important, whereas to others, a clear division of responsibilities and the possibility to take care of the child at home is important. Childcare from close relatives supports taking part in paid employment and the possibility to share everyday routines with other mothers in the same situation supports caring at home. The quality of the paid employment available, the terms of employment contracts, the individual employment trajectories of the mothers and the meanings the mothers gave to work all affected their justifications on when to return to work. Debates in the media concerning mothers at work or caring for their children polarise views on what kind of choices should be supported by family policy. Giving reasons for the benefits of one alternative contributes to criticising structures supporting the other alternative, which may be interpreted as criticising the other alternative as a choice. In interview-based articles, the polarisation is created by either interviewing public figures who have been successful in their work and invest a lot of time in it, or by interviewing women taking care of children at home whose profession is not always mentioned. As a conventional choice is not a piece of news, it is not usually presented in the media, which means the media tends to emphasise either a successful career or devoting oneself to one’s children. The conclusion reached by the study is, that by examining singular endeavours that guide choices as a whole, it is possible to find a common denominator linking the endeavours together. This common denominator and the goal guiding mothers’ choices can be called a life that feels meaningful and which draws together endeavours that are held important or valuable. One’s life and one’s everyday reality should feel suitable and meaningful in the present, but the choices made should also guide the life of the mothers and their families to a direction that seems to bring beneficial outcomes. In this endeavour, the choice made by a mother of a young child to go to work or to care at home is part of the ongoing process of ordering relations going on in her personal relations and working life, and ending up with a choice with either alternative is not self-evident.Tutkimusta motivoi suomalaisen perhepolitiikan erityispiirre, jossa tuetaan toisaalta suhteellisen pitkää kotihoitoa ja toisaalta tarjotaan julkisen vallan subventoimaa, perheille suhteellisen edullista päivähoitoa ja päivähoito-oikeus jokaiselle alle kouluikäiselle lapselle. Näillä tukimuodoilla on pyritty antamaan alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille mahdollisuus tehdä valinta ansiotyössä käymisen ja lapsen kokopäiväisen kotona hoitamisen välillä. Valinnanvapauden tukemisesta huolimatta suomalainen lastenhoidon järjestelmä on edelleen jatkuvan keskustelun ja kritiikin kohteena. Perhevapaajärjestelmän on sanottu syventävän sukupuolittunutta työnjakoa ja toisaalta on sanottu, ettei se myöskään tuo valinnanvapauden mahdollisuutta vanhemmille. Tutkimus selvittää, miten pienten lasten äidit perustelevat valintaansa lapsen kotihoidon jatkamisen ja ansiotyöhön menon välillä vanhempainvapaan jälkeen. Tutkimuksessa kysytään perustelujen pohjalta, miten perheen talous ja äidin lapsen hyvää koskevat käsitykset vaikuttavat valintaan ja miten äidin läheissuhteet ja hänen ansiotyöhön liittämänsä merkitykset vaikuttavat siihen. Äitien perustelujen analyysia tukemaan tutkimusta varten on kerätty lisäksi aihetta koskeva julkisen keskustelun aineisto. Tämän toissijaisen aineiston tehtävänä on tuoda esille haastatteluaineiston erityispiirteitä ja auttaa suhteuttamaan siinä esille tulevia asioita samaan aikaan käytyyn laajempaan keskusteluun. Tutkimukseen on haastateltu 35 äitiä, joiden nuorin lapsi on kaksivuotias. Haastatellut äidit elävät puolisosuhteessa, heillä on suhteellisen korkea koulutus ja he asuvat pääkaupunkiseudulla tai sen läheisyydessä. Julkisen keskustelun aineisto koostuu 101 lehtikirjoituksesta ja se on kerätty sanomalehdestä Helsingin Sanomat sekä aikakauslehdistä Tulva ja Meidän Perhe. Aineistot on kerätty vuosien 2009 – 2012 aikana. Perustelujen analysoimisessa on käytetty sisällönanalyysia, jota on syvennetty Perelmanin argumentaatioteorian käsitteiden avulla. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on relationaalinen näkökulma, joka korostaa ihmisten henkilökohtaisten pyrkimysten ja toiminnan rakentuvan suhteiden antamissa reunaehdoissa. Tutkimuksessa tarkastellut raha, lapsen hyvää koskevat käsitykset ja läheissuhteet sekä työelämäsuhde ovat äitien valinnan kannalta keskeisiä tekijöitä. Analyysissa esille tulleet ratkaisun kannalta merkittävät läheissuhteet ovat lapsisuhteen lisäksi suhde puolisoon, lapsen isovanhempiin ja vertaisäiteihin. Työelämäsuhdetta tarkastellaan tässä äidin yhtenä suhteena, vaikka se tosiasiassa koostuu useimmiten useista suhteista, jotka sitovat häntä kollektiiviseen suuntautuneeseen tekemiseen. Olennaista on, että suhdeverkoston yhdessä suhteessa tapahtuvat muutokset heijastuvat toisiin suhteisiin ja suhteet ylipäänsä ovat jatkuvassa muutoksessa. Äidit menevät töihin paitsi perheen elintason, myös henkilökohtaisen taloudellisen itsenäisyyden vuoksi ja siksi, että he haluavat jakaa elättäjyysvastuun puolison kanssa. Yhteisen rahan käytäntö ja puolison riittävät tulot sen sijaan mahdollistavat paremmin kumman tahansa ratkaisun. Taloudellisen vastuun jakamisesta saatetaan käydä eksplisiittisiä neuvotteluja ratkaisun yhteydessä, mutta yksimielisyyttä ei aina saavuteta. Äidin lapsen hyvää koskeva käsitys on lähes aina yhteensopiva hänen toteuttamansa ratkaisun kanssa. Esitetyt kriteerit lapsen kannalta hyvälle ratkaisulle liittyvät kiintymyssuhteeseen, ikätason mukaiseen sopivaan ympäristöön ja mahdollisuuteen saada hyvää kasvatusta sekä sopivasti vertaisseuraa ja vanhempien aikaa. Osa äideistä nostaa esille puolison kanssa jaetun perhevapaan yhtenä lapsen kannalta hyvänä asiana. Lisäksi äidin oman tyytyväisyyden nähdään heijastuvan lapseen. Hyvänä pidetty päivähoitoon siirtymisen ajankohta määrittyy myös lapsen henkilökohtaisista piirteistä ja siitä, miten sopivana äiti pitää itseään lapsen kokopäiväiseksi hoitajaksi. Puolisosuhteeseen muotoutuneet työnjaon ja rahan jakamisen käytännöt ja mahdollisuus muuttaa niitä antavat eri tavoin tilaa eri ratkaisuille. Symmetrinen vastuiden jako on osalle äideistä tärkeää, kun taas toisille selkeä vastuiden jakaminen tuntuu luontevalta lapsen ollessa pieni. Sukulaisilta saatu lastenhoitoapu tukee työssä käymistä ja mahdollisuus jakaa arkea samassa tilanteessa olevien äitien kanssa tukee kotihoitovalintaa. Saatavilla olevan työn laatu, työsuhteen laatu ja äidin oma työhistoria ja työlle antamat merkitykset vaikuttavat eri tavoin siihen, missä vaiheessa äidit haluavat palata työelämään. Mediakeskustelu luo äitien ansiotyössä käymisen ja lapsenhoidon kysymyksien ympärille vastakkainasetteluja liittyen siihen, millaista ratkaisua perhepolitiikalla tulisi tukea. Perusteltaessa kumman tahansa vaihtoehdon etuja tullaan samalla kritisoineeksi toista vaihtoehtoa tukevia rakenteita, mikä voidaan tulkita myös itse valintojen kritiikiksi. Henkilöhaastatteluissa polarisaatio luodaan haastattelemalla joko työnsä kautta menestyneitä ja työlleen paljon aikaa antavia julkisuuden henkilöitä tai toisaalta ideologisista syistä lasta kotona hoitavia äitejä, joiden ammattia ei välttämättä mainita. Koska tavanomainen ratkaisu ei ole uutinen, se ei juurikaan näy mediassa, joka tulee näin korostaneeksi joko uralla menestymistä tai lapsille omistautumista. Tutkimuksen tuloksena on, että tarkastelemalla valintaa ohjaavia yksittäisiä pyrkimyksiä kokonaisuutena, voidaan löytää niitä yhdistävä yhteinen nimittäjä. Tuo yhteinen nimittäjä ja äitien valintaa ohjaava tavoite on merkitykselliseltä tuntuva elämä, jossa useat henkilökohtaisesti tärkeinä tai arvokkaina pidetyt pyrkimykset voidaan yhdistää. Elämän ja arjen pitäisi siis tuntua itselle sopivalta ja merkitykselliseltä nykyhetkessä, mutta tehtyjen ratkaisujen tulisi myös viedä omaa ja läheisten elämää hyvänä pidettyyn suuntaan. Merkitykselliseltä tuntuvaa elämää tavoitellaan suhteiden rajaamina ja mahdollistamina. Tässä pyrkimyksessä pienen lapsen äidin ansiotyövalinta tai kotihoitovalinta on osa sitä jatkuvaa suhteiden järjestämisen prosessia, jota äiti läheissuhteissaan ja työelämäsuhteessaan tekee, eikä päätyminen jompaankumpaan ratkaisuun ole välttämättä itsestään selvää

Osastonhoitaja hallinnollisena johtajana : uuden hallinnollisen mallin käyttöönoton arviointi

Kehittämisprojektin tavoitteena oli arvioida, miten toimintamalli, jossa osastonhoitaja on hallinnollinen johtaja, toimii käytännössä ja mitä mahdollisia kehittämistarpeita on tullut esille. Kehittämisprojekti on osa ”Elämän hyvä ehtoo Kaskenlinnan sairaalassa” – hanketta (EHYEKS-hanke). Projektilla etsitään uutta mallia vanhustenhoidon toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittämiseksi sellaiseksi, että se vastaa entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Kehittämisprojekti toteutettiin Kaskenlinnan sairaalaan kahdella pitkäaikaissairaanhoidon osastolla. Osastoilla on toteutettu uutta hallinnollista mallia vuoden 2009 alusta alkaen. Toiminta- ja johtamismallin mukaisesti osastonhoitajat toimivat hallinnollisina osastonhoitajina ja tiimijohtajat oman tiiminsä vetäjinä. Osastonhoitaja on oman osastonsa esimies ja vastaa osaston kokonaisvaltaisesta toiminnasta ja kehittämisestä. Tiimijohtajat vastaavat kliinisestä hoitotyöstä ja hoitotyön sujuvuudesta. Kehittämisprojektin aineisto kerättiin osastojen hoitohenkilökunnan kyselyllä (N= 68) ja osastonhoitajien ja tiimijohtajien (N= 10) teemahaastettelulla. Kyselyt analysoitiin SPSS- ohjelmalla. Teemahaastattelut ja kyselyyn liittyvät avoimet vastauskohdat analysoitiin sisällön analyysiä soveltaen. Triangulaation käyttö, lisäsi kehittämisprojektin luotettavuutta, koska menetelmän avulla saatiin tosiinsa verrattavaa tietoa. Tulosten mukaan nykyinen johtamiskäytäntö on vaikuttanut eniten osastonhoitajien toimenkuvaan ja vastuualueisiin. Työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden koettiin heikentyneen vaikka johtamisjärjestelmä ei ollut vaikuttanut työmotivaatioon, työssä jaksamiseen, töiden organisointiin ja käytännön asioiden hoitamiseen. Tiedonkulku oli heikentynyt. Tulosten perusteella laadittiin kehittämisehdotukset mallin kehittämiseksi: tiimijohtajien työn vaativuuden huomioon ottaminen palkkauksessa, tiimijohtajien ja osastonhoitajien työnohjaus, varahenkilöjärjestelmän luominen, osastojen ja tiimien toiminnan yhdenmukaistaminen ja palkitsemis- ja kannustusjärjestelmän luominen. Kysely ja haastattelu olisi hyvä uusia vuoden kuluttua, koska kysely ja haastattelut osoittivat, että johtamiskäytännön sisäänajo oli edelleen kesken.The goal of the development project was to assess how does approach where a nurse manager is the administrative director works in practice and what possible development needs have emerged. The development project is part of EHYEKS-project. The project’s purpose was to find new method to develop eldercare operating and management culture so that they will better match future needs. The development project was implemented in two long-term care departments of Kaskenlinna hospital. Departments have been using the new management model since the beginning of 2009. In accordance with the operating and management model, nurse managers work as administrative head nurses and team leaders act as their own teams’ leaders. A nurse manager is the head of his/her department and is responsible for the entire operation and development of the department. Team leaders are responsible for clinical nursing and nursing fluency. The material for the development project was collected by a survey of nursing staff and through a focused interview of nurse managers and team leaders. Surveys were analysed with SPSS-program. Focused interviews and open response parts of the survey were analysed trough application of content analysis. Use of triangulation added to reliability of the development project, because by using this method comparable information was gained. According to the results current mangement practice has mostly affected job description and responsibilities of nurse managers. While management had not affected job motivation, job coping, job organisation and practical arrangements, it had weakened job well-being and workplace performance. Caommunication had weakened. Based on the results development proposals were created to improve management. The development proposals are: taking into account job’s demands in the salary of team leaders, supervision of team leaders and nurse managers, creating a deputy system, aligment of department and team operations and creation of a reward and incentive system. The survey and the interview should be repeated next year, because they showed that implementing of management practice were still underway

Relaationaalinen tieto yliopisto-opiskelijoiden sähkötehon selitysmalleissa

Oppimisen eräs suurin haaste on opiskelijoiden ennakkokäsitykset tieteellisistä ilmiöistä. Käsitykset ovat yleensä vain osittain lähellä tieteellistä käsitystä tai toisinaan jopa täysin ristiriitaisia sen kanssa. Uudempi tutkimus on keskittynyt selvittämään kognitiivisia tekijöitä ennakkokäsitysten muodostumisen taustalla ja on korostanut relaationaalisen tiedon merkitystä käsitteiden oppimisessa. Relaatioita ja relaationaalista tietoa voidaan siis pitää keskeisessä roolissa myös fysiikan käsitteiden oppimisessa, sillä käsitteiden merkitys rakentuu niiden sisäisen relaatiorakenteen perusteella. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä sähkötehosta siihen liittyvien käsitteiden avulla. Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen, sillä aiempaa tutkimusta sähkötehosta ei juurikaan ole. Tutkimuksessa tutkittiin käsitteiden lisäksi niiden yhteydessä käytettyjä kuvailevia sanoja sekä niiden välisiä relaatioita ja kausaalisia suhteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelujen avulla, jotka toteutettiin fysiikan pää- ja sivuaine opettajaopiskelijoille. Haastattelut videoitiin. Haastattelussa oli tutoriaalitehtävistä koostuva perusta, mutta haastattelijat eivät käyttäneet ennalta sovittuja kysymyksiä, vaan haastattelu eteni opiskelijoiden selitysten pohjalta. Tutoriaalitehtävissä opiskelijoiden tuli asettaa kytkentäkaavioiksi piirrettyjen virtapiirien lamput kirkkausjärjestykseen. He pohtivat ensin vastauksia itsenäisesti ja sen jälkeen keskustelivat niistä kolmen-neljän hengen pienryhmissä. Pohdinnan jälkeen he rakensivat kytkentäkaavioista virtapiirit ja vertailivat ennusteitaan tekemiinsä havaintoihin. Videoidut haastattelut litteroitiin ja aineistolle tehtiin aineistolähtöinen laadullinen analyysi. Aineistosta etsittiin opiskelijoiden sähkötehon yhteydessä käyttämiä käsitteitä, käsitteisiin liitettyjä attribuutteja sekä käsitteiden välisiä relaationaalisia suhteita. Aineistosta muodostettiin seitsemän eritasoista selitysmallia sähköteholle. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella havaittiin, että relaationaalisen tiedon hallinnalla on merkitystä kattavien selitysmallien muodostumisessa. Kehittyneimmät selitysmallit olivat lähimpänä tieteellistä käsitystä sekä sisälsivät eniten relaatioita ja toisistaan eriytyneitä käsitteitä. Kuitenkin suurin osa opiskelijoista käytti selityksissään vain yksinkertaisia relaatioita tai perusteli virtapiirien toimintaa opittujen laskukaavojen avulla tarkemmin erittelemättä mitä ne tarkoittavat. Heidän selitysmalleistaan voidaan päätellä, että puutteellinen relaationaalinen ymmärrys saattaa olla eräs syy tieteellisten käsitysten oppimisvaikeuksien taustalla

The Sample Type used Affects the Levels of Gelatinases (MMP-2 and -9) and their Inhibitors (TIMP-1 and -2) in Circulating Blood of Healthy Controls and Breast Cancer Patients

New potential tumor markers such as matrix metalloproteinases and their inhibitors have been extensively studied during the last decades. The aim is to find prognostic markers that are measurable in easily available samples, such as serum or plasma. The proper sample type to use when measuring the levels of gelatinases and their inhibitors from blood samples is currently under critical evaluation. In this study, the effect of sample type is studied in 26 healthy controls, and the result is confirmed in a series of 80 breast carcinoma patients

Day-care laparoscopic cholecystectomy with diathermy hook versus fundus-first ultrasonic dissection : a randomized study

To examine the impact of day-care laparoscopic cholecystectomy (LC) with ultrasonic scissors dissection versus diathermy hook dissection method in a randomized setting. From April 2012 to September 2014, a total of 169 elective day-care patients were randomized to undergo either laparoscopic cholecystectomy with ultrasonic scissors using fundus-first approach (n = 88) or diathermy hook dissection starting from the triangle of Calot (n = 79). Main measures of outcome were operative time, same-day discharge and intraoperative complications. Secondary outcome measures were postoperative pain (numeric rating scale), postoperative nausea and vomiting (PONV), readmissions and 30-day morbidity. Median operative time was similar in the ultrasonic dissection and diathermy hook dissection groups (45 vs 45 min, p = 0.95). Same-day discharge was possible in 77 patients (87 %) in the ultrasonic dissection group and in 69 patients (87 %) in the diathermy group, p = 0.98. Intraoperative gallbladder perforations, mean intraoperative bleeding, postoperative pain and PONV at 1, 2 and 4 h (p = 0.78) did not differ significantly between the study groups. Day-care LC using either diathermy hook or ultrasonic dissection resulted in excellent same-day discharge in both groups (87 %). LC with ultrasonic dissection does not offer any clinical advantages compared to diathermy dissection.Peer reviewe

MAATTI-tietokantojen sisältöopas tallentajille ja tiedonhakijoille

vokMTT Tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-