Automatic conveying systems in food industry

Elintarvikealalla on tiettyjä eroavaisuuksia vaatimuksissa laitteiston ja tuotantotilojen suhteen verrattuna muihin teollisuuden aloihin. Tämän luonteeltaan kirjallisuusselvitystyyppisen diplomityön tavoitteena on näiden vaatimusten selvittäminen. Työn toisena tavoitteena on kootusti esitellä ja vertailla elintarviketeollisuudessa käytettäviä erilaisia kuljettimia. Erityisesti huomion kohteena on energiankulutus ja siihen vaikuttavat tekijät eri kuljetinjärjestelmissä. Pääpaino työssä kuljettimien osalta on pneumaattisissa kuljettimissa, joiden toiminnan taustalla olevan teorian ja pneumaattisen kuljetinjärjestelmän suunnitteluprosessin selvittäminen kuuluvat myös työn tavoitteisiin. Työssä rajoituttiin selvittämään vain jauhemaisten ja raemaisten bulk-materiaalien kuljettamista. Työn alussa käsitellään paineilmatekniikkaa, pääpainon ollessa paineen kehittämiseen liittyvässä teoriassa, paineenkehittimissä ja pelkän ilman sekä materiaalin ja ilman seoksen putkivirtauksessa. Teoriaosuuden jälkeen työssä esitellään elintarviketeollisuudessa yleisesti käytetyt mekaaniset kuljetintyypit ja erityyppiset pneumaattiset kuljettimet. Työssä selvitetään kuljettimien toimintaperiaatteita, ominaisuuksia ja soveltuvuutta erilaisiin elintarviketeollisuuden kuljetussovelluksiin sekä pneumaattisen kuljettimen pääkomponentit ja niiden valintakriteerejä. Kuljettimien jälkeen työssä selvitetään elintarviketeollisuudessa vaadittavia erikoisvaatimuksia muun muassa käytettävien rakenteiden ja materiaalien suhteen. Työn lopussa käsitellään pneumaattisten kuljetinjärjestelmien suunnittelua sekä suunnittelun eri vaiheita ja niissä tehtäviä valintoja muun muassa järjestelmään valittavien komponenttien suhteen. Lähdeaineistona paineilmatekniikkaan liittyvää teoriaa selvitettäessä käytettiin suomalaista ja ulkomaalaista alan kirjallisuutta sekä alipainetekniikkaa ja termodynamiikkaa käsittelevien Tampereen teknillisen yliopiston kurssien kurssimateriaaleja. Lisäksi moderneista alipaineenkehittimistä ja kuljettimista haettiin tietoa myös valmistajien internetsivuilta. Mekaanisista ja pneumaattisista kuljettimista haettiin tietoa internetsivujen lisäksi vain ulkomaalaisesta kirjallisuudesta, koska kotimaista on heikosti saatavilla. Kuljettimien erikoisvaatimuksia käsittelevässä luvussa lähteenä käytettiin elintarvikekoneiden hygieniavaatimuksia käsitteleviä standardeja sekä laitehygieniajärjestön ja tutkimuskeskuksen hygieniaohjeistuksia. Pneumaattisen kuljetinjärjestelmän suunnittelua käsiteltiin työssä järjestelmien suunnittelua käsittelevien ulkomaalaisten teosten näkökulmasta. /Kir1

Respiratory tract virus infections in the elderly with pneumonia

Background: In children suffering from severe lower airway illnesses, respiratory virus detection has given good prognostic information, but such reports in the elderly are scarce. Therefore, our aim was to study whether the detection of nasopharyngeal viral pathogens and conventional inflammatory markers in the frail elderly correlate to the presence, signs and symptoms or prognosis of radiographically-verified pneumonia. Methods: Consecutive episodes of hospital care of patients 65years and older with respiratory symptoms (N = 382) were prospectively studied as a cohort. Standard clinical questionnaire was filled by the study physician. Laboratory analyses included PCR diagnostics of nasopharyngeal swab samples for 14 respiratory viruses, C-reactive protein (CRP) and white blood cell count (WBC). Chest radiographs were systematically analysed by a study radiologist. The length of hospital stay, hospital revisit and death at ward were used as clinical endpoints. Results: Median age of the patients was 83years (range 76-90). Pneumonia was diagnosed in 112/382 (29%) of the studied episodes. One or more respiratory viruses were detected in 141/382 (37%) episodes and in 34/112 (30%) episodes also diagnosed with pneumonia. Pneumonia was associated with a WBC over 15 x 10(9)/L (P = .006) and a CRP value over 80 mg/l (P <.05). A virus was detected in 30% of pneumonia episodes and in 40% of non-pneumonia episodes, but this difference was not significant (P = 0.09). The presence of a respiratory virus was associated with fewer revisits to the hospital (P <.05), whereas a CRP value over 100 mg/l was associated with death during hospital stay (P <.05). Respiratory virus detections did not correlate to WBC or CRP values, signs and symptoms or prognosis of radiographically-verified pneumonia episodes. Conclusion: Among the elderly with respiratory symptoms, respiratory virus detection was not associated with an increased risk of pneumonia or with a more severe clinical course of the illness. CRP and WBC remain important indicators of pneumonia, and according to our findings, pneumonia should be treated as a bacterial disease regardless of the virus findings. Our data does not support routine virus diagnostics for the elderly patients with pneumonia outside the epidemic seasons.Peer reviewe

Combining diagnostic memory clinic with rehabilitation follow-up after hip fracture

Purpose: Cognitive impairment and dementia are common in older hip fracture patients. We describe new diagnoses of cognitive disorders (NDCDs) and associated factors in a two-year post-hip fracture follow-up including the use of the diagnostic facilities of a memory clinic.Methods: Data were collected on admission and at outpatient assessment 4–6 months post-hip fracture. Diagnoses of cognitive disorders followed the evidence-based Finnish national care guideline including internationally accepted criteria. NDCDs up to 2 years post-hip fracture were extracted manually from the patient files. Logistic regression models were computed to examine the associations between the pre-fracture factors and the domains of the outpatient geriatric assessment and NDCDs.Results: Of the 1165 hip fracture patients aged ≥ 65 years, 831 had no previous diagnosis of cognitive disorder. Of these, NDCD was documented in 23.3%. Alzheimer’s disease (AD) with or without vascular cognitive impairment (VCI) was the most common diagnosis. Cognitive disorder was usually at a moderate stage. Age, higher ASA score and poor nutritional status on admission were associated with new cognitive disorders. At the outpatient follow-up, poorer activities of daily living and mobility disability were associated with NDCD. Patients with a NDCD were more likely to suffer greater mobility impairment, poorer nutritional status and to have more supported living arrangements at follow-up than in the pre-fracture situation.Conclusion: NDCDs are common after hip fracture and associated with impaired rehabilitation outcomes and poor nutritional status. A post-hip fracture assessment co-organized in the form of a memory clinic seems to be feasible to detect previously undiagnosed cognitive disorders. Earlier diagnosis of cognitive disorders is warranted.</p

The long-term prognostic value of serum 25(OH)D, albumin, and LL-37 levels in acute respiratory diseases among older adults

Background Older adults are more susceptible to respiratory tract infection than healthy working age adults. The increased susceptibility of older adults is thought to be interlinked with vitamin D status, nourishment, and immunological state in general. Data are scarce whether these parameters could serve as prognostic markers. Aim To study whether serum 25(OH)D, albumin, and LL-37 level could give prognostic value of long-term survival in the older adults with multimorbidity and acute respiratory infection. Methods Consecutive episodes of hospital care of patients 65 years and older with respiratory symptoms were prospectively studied as a cohort. Standard clinical questionnaire was filled by the study physician. Laboratory markers included serum levels of 25(OH)D, albumin and LL-37, C-reactive protein (CRP), white blood cell count (WBC) and polymerase chain reaction diagnostics for 14 respiratory viruses. Pneumonia was confirmed by chest radiographs. Respiratory illness severity, death at ward, length of hospital stays, and 5-year survival were used as outcomes. Results In total, 289 older adult patients with mean age of 83 years were included in the study. Serum 25(OH)D deficiency (< 50 nmol/liter) was present in 59% and hypoalbuminemia (< 3.5 g/dL) in 55% of the study patients. Low serum albumin level was associated to one, two- and five-year mortality after hospital stay (all P < .05). In addition, it was associated with pneumonia, dyspnea, over 13-night long stay at ward and death at ward (all P < .05). No associations were seen between serum 25(OH)D and LL-37 levels and disease severity, short-term clinical outcome, or long-term survival. Associations between serum 25(OH)D, albumin, and LL-37 levels and respiratory virus presence were not seen. Conclusions Serum albumin level on admission seems to give valuable information about the patients' general health and recovery potential in treating older adults with respiratory symptoms. Serum 25(OH)D and LL-37 had no associations with disease severity or long- and short-term prognosis among older adults hospitalized with respiratory symptoms.Peer reviewe

Vanhoista vanhimpien elämänlaatu

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida 95-vuotiaiden koettua elämänlaatua sekä tyytyväisyyttä elämänlaadun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja elinympäristöön liittyvään elämänlaadun ulottuvuuteen. Tutkimuksessa kohdejoukkona olivat turkulaiset kotona tai laitoshoidossa asuneet vuonna 1920 syntyneet (n=58). Elämänlaatua arvioitiin WHOQOL-Bref-mittarilla. Tulosten mukaan 52:stä (49 %) elämänlaatukyselyyn vastanneesta melkein kolme neljäsosaa (73 %) koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi ja oli melko tai erittäin tyytyväinen terveyteensä. Vastaajat kokivat elämänlaatunsa ulottuvuuksista parhaaksi elinympäristöön liittyvän ulottuvuuden (keskiarvopisteet 77,8) ja heikommaksi psyykkisen ulottuvuuden (60,9). Siitä huolimatta, että psyykkinen ulottuvuus koettiin heikoimmaksi elämänlaadun ulottuvuudeksi, yli puolet vastaajista koki nauttivansa elämästä ja kaksi kolmasosaa koki elämänsä vähintään kohtuullisen merkitykselliseksi. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat tietoa siitä, että parhaiten pärjäävällä osalla hyvin iäkkäistä elämänlaatu säilyy pääsääntöisesti hyvänä korkeaan ikään saakka

Säilyykö myönteinen elämänasenne vanhuudessa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida 70-vuotiaiden, kotona asuvien ikäihmisten koettua elämänasennetta sekä seurata sen pysyvyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia 20 vuoden seuranta-aikana. Lähtötutkimus toteutettiin postikyselynä vuonna 1991, jolloin tutkimuskohteena olivat kaikki vuonna 1920 syntyneet (N=1530) kotona asuvat turkulaiset. Heidät tutkittiin uudelleen vuonna 2001 (n=656), 2006 (n=304) and 2011 (n=156). Elämänasennetta arvioitiin kysymyksillä elämään tyytyväisyydestä, tarpeellisuuden tunteesta, tulevaisuuden suunnitelmista, elämänhalusta, masentuneisuudesta ja yksinäisyydestä. Kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja, jonka arvo 1 edustaa positiivista elämänasennetta ja arvo 0 negatiivista elämänasennetta. Lähtötilanteessa vastaajilla oli varsin myönteinen elämänasenne (summamuuttujan arvo 0.83). Heillä oli elämänhalua ja he olivat elämäänsä tyytyväisiä. Seuranta osoitti, että kotona asuvien ikäihmisten elämänasenne heikkeni tilastollisesti merkitsevästi ikävuosien 70 ja 80 välillä (0.83:sta 0.75:een), kun taas ikävuosien 80, 85 ja 90 välillä muutosta ei enää tapahtunut

Psychosocial resources related to survival among non-robust community-dwelling older people : an 18-year follow-up study

Purpose Psychosocial resources have been considered to be associated with survival among frail older adults but the evidence is scarce. The aim was to investigate whether psychosocial resources are related to survival among non-robust community-dwelling older people. Methods This is a prospective study with 10- and 18-year follow-ups. Participants were 909 non-robust (according to Rockwood's Frailty Index) older community-dwellers in Finland. Psychosocial resources were measured with living circumstances, education, satisfaction with friendship and life, visiting other people, being visited by other people, having someone to talk to, having someone who helps, self-rated health (SRH) and hopefulness about the future. To assess the association of psychosocial resources for survival, Cox regression analyses was used. Results Visiting other people more often than once a week compared to that of less than once a week (hazard ratio 0.61 [95% confidence interval 0.44-0.85], p = 0.003 in 10-year follow-up; 0.77 [0.62-0.95], p = 0.014 in 18-year follow-up) and good SRH compared to poor SRH (0.65 [0.44-0.97], p = 0.032; 0.68 [0.52-0.90], p = 0.007, respectively) were associated with better survival in both follow-ups. Visiting other people once a week (compared to that of less than once a week) (0.77 [0.62-0.95], p = 0.014) was only associated with better 18-year survival. Conclusions Psychosocial resources, such as regularly visiting other people and good self-rated health, seem to be associated with better survival among non-robust community-dwelling Finnish older people. This underlines the importance of focusing also on psychosocial well-being of frail older subjects to remain or promote their resilience. Key summary pointsAim To investigate whether psychosocial resources are associated with survival among non-robust community-dwelling older Finnish people during an 18-year follow-up. Findings Psychosocial resources, such as good self-rated health and regularly visiting other people, were significantly associated with better survival of non-robust older people. Message It is important to focus also on psychological well-being, together with physical activity and nutrition, of frail older people to remain or promoting their capacity.Peer reviewe