2,284 research outputs found
Animaatioseikkailu lapsille
Tässä opinnäytetyössä pohditaan lapsille suunnatun animaatiosarjan lähtökohtia. Kerron myös oman tv-sarjaidean käsikirjoittamisesta ja animaation tekemisestä, mutta mitään opastusta animaation tekemiseen tässä ei anneta. Käsikirjoituksen tein yhdessä Jatta Hirvisaaren kanssa. Kuvakäsikirjoituksesta, animatikista ja varsinaisesta animaatiosta olen vastannut itse.
Ensin tutkin millaisia lastenohjelmia televisiossa esitetään.
Vaikka suomalaisen tv-animaation historia ulottuu 60-luvulle ja nykyäänkin alalla on paljon tekijöitä, on ohjelmistossa melko vähän suomalaisia animaatioita. Halusin omassa työssäni panostaa erityisesti käsikirjoitukseen ja kävin läpi käsikirjoittamisen perusteita. Päädyin omassa työssäni käyttämään jatkuvajuonista rakennetta ja pohdin miten tätä rakennetta on käytetty hyväksi aiemmin lasten animaatiosarjoissa.
Koska kohderyhmänä ovat lapset, etsin tietoa siitä miten jännittävät ohjelmat heihin vaikuttavat ja millaisiin hahmoihin lapset samaistuvat. Vaikka nykyään lastenohjelmissa vanhemmat arvostavat turvallisuutta ja etenkin Yle myös korostaa ohjelmiensa tällaisia olevan, löysin hyviä perusteita sille että lapsillekin voi tehdä jännittäviä ohjelmia.In my graduation work i ponder starting points for children´s animated television series. I have written the script for my own animated series with Jatta Hirvisaari. I have made a storyboard and animatic and started to animate first episode of the show. I wanted to make a thrilling story so I studied scriptwriting. I have searched for information about how these kind of television
programs affect children
Tuomikirvaennuste vuodelle 2000: Kirvat kateissa ensi kesänä
Ensi keväänä kotimainen tuomikirvakanta on hyvin vähäinen. Kaikista eri puolilta Suomea saaduista näytteistä ainoastaan Tarvaalassa tuomikirvan talvimunia oli sen verran (24,8), että tuho suotuisissa olosuhteissa on mahdollinen. Enimmäkseen munamäärät olivat mitättömän pieniä eikä yleistä torjuntatarvetta ole. Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusasemilta, maaseutukeskuksista ja maatalouskouluista sekä yksityisiltä tuli edellisvuosia runsaammin tuomenoksia tuomikirvojen talvimunien laskentaa varten. Monet koulut laskivat tulokset itse. Suuri osa oksista on otettu vuosittain samoista puista.vo
Organisaation toiminnan yhdensuuntaistaminen Balanced Scorecard-mittariston avulla
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Balanced Scorecard kohdeorganisaatiolle, OVV Asuntopalvelut Oy:lle. OVV on franchise-ketju, eli se siis koostuu itsenäisistä yrityksistä, yksiköistä, ympäri Suomen. Yritysten toiminnot voivat erota paljonkin toisistaan, mutta Balanced Scorecard-mittariston avulla koko organisaatiolle pystyttiin asettamaan yhteiset suuntaviivat.
Balanced Scorecard on mittaristo, jota tässä opinnäytetyössä käytettiin yhdensuuntaistamaan organisaation toimintaa. Mittarit johdettiin organisaation kriittisistä menestystekijöistä. Jotta menestystekijät ja yhteiset asetetut tavoitteet voitiin viestiä koko organisaatiolle, luotiin lisäksi vielä strategiakartta. Jokaisen organisaatiossa työskentelevän henkilön pitäisi tähdätä yhteisiin tavoitteisiin, jotta organisaation toiminta voisi olla tehokkaampaa.
Tätä työtä tehdessä opinnäytetyön tekijä oli työskennellyt kohdeorganisaatiossa lähes kaksi vuotta. Tässä opinnäytetyössä työkokemusta käytettiin osallistuvana havainnointina. Se auttoi työn aiheen valinnassa ja lisäksi antoi hyvää näkökulmaa pohdittaessa toiminnan kehittämistä. Työn teoreettinen osuus koostui Balanced Scorecard-mallista, jonka ovat luoneet Robert S. Kaplan ja David P. Norton. Tämän lisäksi teoriassa kerrottiin muun muassa aineettomasta pääomasta sekä arvon luomisesta. Kriittiset menestystekijät selvitettiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla OVV:n toimitusjohtajaa.
Tämän opinnäytetyön tuloksena oli Balanced Scorecard sisältäen kriittisiin menestystekijöihin perustuvat mittarit ja niille asetetut tavoitteet. Näiden mittareiden ja luodun strategiakartan avulla on ehdottomasti mahdollista saada alkuun toiminnan yhdensuuntaistaminen. Luotu Balanced Scorecard oli ensimmäinen tälle organisaatiolle. Tulevaisuutta ajatellen suositeltiin yksiköitä luomaan omat mittarit ja tavoitteet, tai jopa kokonaisuudessaan oma Balanced Scorecard yksikölle. Tällöin yksiköllä olisi omat tavoitteet, joiden avulla pyrittäisiin kohti organisaation tavoitteita. Tässä työssä luodut mittarit ja eteenkin tavoitteet tulevat tarvitsemaan päivitystä viimeistään vuonna 2019, sillä osa tavoitteista on asetettu vuodelle 2018.The purpose of this thesis was to create Balanced Scorecard for an organization called OVV Asuntopalvelut Oy. OVV is franchise organization which consists of individual business units all over Finland. Action between these units can be very different, but with Balanced Scorecard mutual guidelines could be set.
Balanced Scorecard is a set of indicators that in this thesis was used to merge the organization’s action. The indicators were derived from the organization’s critical success factors. In order to communicate the success factors and mutual goals to the whole organization a strategic map was also created. Every person working in the organization needs to reach down towards the goals that the action of the organization can be more effective.
When making this thesis the writer had been working in the organization for almost two years. In this thesis the work experience was used as participating observation. It helped to choose the topic for this thesis, and also gave a good perspective when thinking about developing activities. Theoretic context in this thesis consisted of the Balanced Scorecard model created by Robert S. Kaplan and David P. Norton. In addition to that theory was also written about intellectual capital and creating value. Critical success factors were identified by interviewing the chief executive officer of OVV.
As a result of this thesis was Balanced Scorecard including the indicators and goals based on critical success factors. With these indicators and created strategic map merging of the action is definitely possible to get started. The Balanced Scorecard created was the first one ever for this organization. A recommendation for the individual business units was to create their own indicators and goals, or even totally new Balanced Scorecard, for the unit itself in the future. Then the unit would have own goals which reach towards the organizational goals. These indicators and especially goals created in this thesis are also going to need an update in 2019 at the latest, because some of the goals were set for the year 2018
A Steering Wheel Reversal Rate Metric for Assessing Effects of Visual and Cognitive Secondary Task Load
This paper presents a steering wheel reversal rate metric intended for assessment of the effects of secondary tasks, such as interacting with in-vehicle information systems, on vehicle lateral control performance. The metric was compared to a number of other common steering wheel metrics with respect to the sensitivity to visual and cognitive secondary task load. It was shown that the proposed reversal rate metric, together with the existing steering entropy metric, was the most sensitive across experimental conditions. Different parameter settings for the metric were systematically investigated and suitable values for capturing the effects of visual and cognitive secondary task load recommended
Vuoden 2003 tuhoeläimet ja kasvitaudit
Tänä vuonnakin orasmailta löytyi tuhoeläimiä. Kahukärpäset ja koloradonkuoriaiset kiusasivat paikoin. Pihlajanmarjakoi herkutteli omenapuissa ja mansikkapunkki jatkoi lisääntymistään. Pelloilta löytyi myös perunaruttoa sekä viljojen laikku- ja ruostetauteja. Mansikka ja omena kärsivät talvivaurioista.vo
Kasperit -verkkopalvelu avustaa kasvintuhoojien torjunnassa
Käynnistynyt kasvukausi on avannut MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) uudistetun KasperIT -verkkopalvelun. KasperIT -nettisivuilla julkaistaan tärkeimpiä viljoja, hernettä ja puutarhakasveja koskevat tuhoojaennusteet ja neuvoo tarkkailussa ja torjunnassa.vo
Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset. Biologista monimuotoisuutta koskevan artikla 8(j):n toimeenpanoa tukeva selvitys Suomen Saamelaisalueella
Alkuperäiskansojen, kuten meillä saamelaisten, luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja käytännöt ovat YK:n biodiversiteettisopimuksen erityisen huomion kohteena. Sopimuksen artikla 8(j) kannustaa sopimuksen osapuolia tällaisen tiedon ja käytäntöjen suojeluun ja ylläpitoon.
Kiinnostus alkuperäiskansojen ekologiseen perinnetietoon on biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon myötä lisääntynyt ja asian merkitys kasvanut ympäristöpoliittisessa keskustelussa, tutkimuksen kohteena ja osana kansainvälistä ympäristöoikeutta. Mielenkiinto on kohdistunut alkuperäiskansojen perinnetiedon luonteeseen ja käyttöön sekä laajemminkin ihmisten ja luonnon vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin erityisesti maapallon pohjoisilla alueilla.
Suomessa saamelaisten kotiseutualueella on tapaustutkimusten ja teemahaastatteluiden avulla, joiden kohteena olivat Tenon kalastuskulttuuri sekä luontaiselinkeinojen harjoittajat, selvitetty luonnon käyttöön liittyvää perinteistä tietoa ja luonnonolosuhteiden vaikutusta elinkeinojen kirjoon ja vuodenaikaiskiertoon.
Biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -ohjeet koskevat alkuperäiskansojen pyhien paikkojen, paikallisten elinkeinojen ja perinteisten ekologisten tietojen ja taitojen huomioimista muun muassa ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Näiden ohjeiden soveltuvuutta on selvitetty kahdessa esimerkkitapauksessa saamelaisalueella
- …
