Functional expression of NF1 tumor suppressor protein: association with keratin intermediate filaments during the early development of human epidermis

BACKGROUND: NF1 refers to type 1 neurofibromatosis syndrome, which has been linked with mutations of the large NF1 gene. NF1 tumor suppressor protein, neurofibromin, has been shown to regulate ras: the NF1 protein contains a GTPase activating protein (GAP) related domain which functions as p21rasGAP. Our studies have previously demonstrated that the NF1 protein forms a high affinity association with cytokeratin 14 during the formation of desmosomes and hemidesmosomes in cultured keratinocytes. METHODS: The expression of NF1 protein was studied in developing human epidermis using western transfer analysis, indirect immunofluorescence, confocal laser scanning microscopy, immunoelectron microscopy, and in situ hybridization. RESULTS: The expression of NF1 protein was noted to be highly elevated in the periderm at 8 weeks estimated gestational age (EGA) and in the basal cells at 8–14 weeks EGA. During this period, NF1 protein was associated with cytokeratin filaments terminating to desmosomes and hemidesmosomes. NF1 protein did not display colocalization with α-tubulin or actin of the cytoskeleton, or with adherens junction proteins. CONCLUSIONS: These results depict an early fetal period when the NF1 tumor suppressor is abundantly expressed in epidermis and associated with cytokeratin filaments. This period is characterized by the initiation of differentiation of the basal cells, maturation of the basement membrane zone as well as accentuated formation of selected cellular junctions. NF1 tumor suppressor may function in the regulation of epidermal histogenesis via controlling the organization of the keratin cytoskeleton during the assembly of desmosomes and hemidesmosomes

Kotkan kotihoidon tilapäisen asiakkaan toimintakyvyn huomioiminen hoito- ja palvelusuunnitelmassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka Kotkan kotihoidon tilapäisen asiakkaan toimintakykyä kuvataan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tavoitteena on tutkia kuvaavatko hoitajat toimintakyvyn arviointia hoito- ja palvelusuunnitelmissa, ja onko hoitajien kirjaaminen Kotkan kaupungin hoito- ja palvelusuunnitelmien kirjaamisohjeiden mukaista. Kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja seuraaminen ovat monesta näkökulmasta tärkeitä. Vuonna 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki edellyttää, että ikääntyneen henkilön palvelutarpeiden selvittämisen alaisuuteen kuuluu ikääntyneen toimintakyvyn arviointi monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakyvyn arviointi on lähtökohtana hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessä. Arvioinnin tuloksena syntyy käsitys siitä, mitkä ovat henkilön omat voimavarat, mihin hän tarvitsee apua ja missä hän suoriutuu itsenäisesti. Tämän jälkeen voidaan tehdä konkreettiset ja selkeät hoidon ja palveluiden tavoitteet. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin teoriatietoa ikääntyneiden toimintakyvyn osa-alueista ja niiden arvioinnista Kotkan kaupungin kotihoidossa. Teoriapohjan ja hoito- ja palvelusuunnitelmien kirjaamisohjeiden pohjalta luotiin analyysivaiheessa käytettävän analyysirungon, joka sisältää jokaisesta toimintakyvyn osa-alueesta kirjattavat ja huomioitavat asiat. Toisessa vaiheessa analysoitiin toimeksiantajalta saadut, analyysiin sopivat, hoito- ja palvelusuunnitelmat deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että asiakkaiden toimintakykyä ja sen arviointia oli kirjattu yleisellä tasolla, mutta toimintakykyjen eri osa-alueisiin ei juurikaan oltu perehdytty. Hoitajien kirjaaminen ei ollut valtaosin kirjaamisohjeiden mukaista, eikä toimintakykyä arvioivaa. Huomioitavaa tutkimuksessa oli se, että Kotkan kotihoidolla oli tutkimuksen tekovaiheessa 31 tilapäistä asiakasta, mutta vain kymmenelle oli laadittu lain vaatima hoito- ja palvelusuunnitelma.The purpose of this thesis was to define how the functioning capacity of a temporary client in home care is described in the care and service plan in city of Kotka. The aim is to examine whether the nurses describe the evaluation of functioning capacity in care and service plans, and whether the records kept by nurses are in accordance with the recording guidelines set for the city's management and service plans. Evaluating and monitoring the ability of a home care customer to function is important for many reasons. The Old Age Service Act, which entered effect in 2013, requires that an elderly person's needs for service be assessed by based on the ability of an elderly person performance in a variety of ways and be assessed by reliable assess-ment tools. The evaluation of functional capacity is the starting point of the care and service plan. The result of the evaluation gives an idea of what the clients own re-sources are, what they need and where he or she is performing independently. After this, concrete and clear goals for care and services can be made. In the first phase of the thesis, theoretical background related to activities of the elderly was collected and explored how functional capacity are assessed in home care in the city of Kotka. Based on the theoretical basis of the documentation and the care and service plans, an analytical framework was done for the analysis phase, which includes the aspect to consider for each functional area. In the second phase, analytical, man-agement and service plans obtained from the client were analyzed by deductive con-tent analysis. The results of the study showed that customers' ability to function and its evaluation were recorded in general terms, but there were hardly any entries in the various functional areas. Nurses’ recordings were not in accordance with the registration guidelines and did not address the ability to function. One observation in the study was that Kotka's home care had 31 temporary clients at the time of the research, but only ten had had the required care and service plan