Gofore Oyj:n perhevapaakäytäntöjen nykytila-analyysi : Perhemyönteisen työnantajamielikuvan kehittäminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nykytila-analyysin avulla Gofore Oyj:n perhevapaakäytäntöjen nykytila. Gofore Oyj on digitalisaation asiantuntijayritys. Nykytila-analyysissa oli tarkoitus käsitellä, millainen asenneilmapiiri työyhteisössä vallitsee perheen perustamista kohtaan, kuinka ja mistä henkilöstö saisi tietoa ja tukea perheen perustamista ja työelämää koskevissa kysymyksissä, mitä yrityksen perhevapaaetuuksia käytetään ja mitkä näistä etuuksista koetaan tarpeellisiksi. Viitekehyksessä käsiteltiin työelämän tasa-arvoa ja työelämässä tapahtuvaa syrjintää ja häirintää. Käsittelyssä oli myös perhemyönteisyys ja työnantajamielikuva ja niiden vaikutus yritystoiminnan kokonaisuuteen. Lopuksi käsiteltiin suomalaista perhevapaajärjestelmää ja suomalaisten tahtotilaa perhevapaajärjestelemän muuttamiseen sekä Goforen jo olemassa olevia perhevapaakäytänteitä. Nykytila-analyysi toteutettiin verkossa kyselylomakkeella kvantitatiivisena otantatutkimuksena. Aineisto kerättiin harkinnanvaraisella otannalla ja analyysiin käytettiin IBM SPSS Statistics -ohjelmistoa. Aineiston käsittelyyn käytettiin frekvenssianalyysia ja ristiintaulukointia. Selvityksen tuloksista kävi ilmi Goforen perhevapaakäytäntöjen olevan yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Työyhteisön asenneilmapiiri perheen perustamista kohtaan oli tukea antava ja luottavainen. Henkilöstö koki saavansa tarpeeksi tietoa sitä halutessaan yrityksen intrasta ja niin sanotulta esihenkilöltä. Enemmistö perhevapaakäytänteistä koettiin tarpeellisiksi. Vastauksista ilmeni myös toive saavuttaa entistä tasa-arvoisempi yritys perhevapaakäytänteissä. Johtopäätöksissä huomioidaan työelämän tasa-arvoa varjostavan niin nuorten naisten lisääntyneet määräaikaiset uudet työsuhteet kuin isien alhainen perhevapaiden käyttö. Voidaan kuitenkin todeta, että Goforen perhevapaiden tasa-arvon tilanne ei ole niin hälyttävä, vaan isät käyttävät rohkeasti vapaita eivätkä koe vapaista koituvan haittaa itselleen tai työyhteisölle. Selvityksen tuloksista on havaittavissa, että perhevapaista tiedottaminen koetaan toimivaksi. Myös tarjotut perhevapaaetuudet ovat käytössä, mutta niihin haluttaisiin kehitystä entistä tasa-arvoisempaan ja useammat eri perhemuodot huomioon ottavampaan suuntaan

Does prey scarcity increase the risk of wolf attacks on domestic dogs?

202

Wolf attacks on hunting dogs are negatively related to prey abundance in Finland: an analysis at the wolf territory level

Abstract Attacks by wolves (Canis lupus) on dogs (C. familiaris) presumably are motivated both by preying and elimination of potential competitors. Regardless of these alternative motivations in wolves, the risk of attacks might be higher when the density of primary prey is low. We examined how many dogs do territorial wolves in Finland kill in relation to the population density of the most abundant ungulates, moose (Alces alces), white-tailed deer (Odocoileus virginianus), and roe deer (Capreolus capreolus). Most attacks by wolves on dogs take place in hunting with dogs. The number of wolf-killed dogs was in highly significant negative relationship to the population density of white-tailed deer and to total ungulate biomass per unit area which is largely determined by the density of white-tailed deer. Our results indicate that abundant wild prey would decrease the risk at which wolves attack dogs. On the other side of the coin prevail two hard facts which wildlife managers had to take a notice. White-tailed deer, although a potential mitigator of wolf–human conflict, is an alien species and a partner in > 6000 traffic collisions annually in Finland. One factor that seemed to increase the risk of wolf attacks on dogs is the low ungulate density in regions where moose is the only remarkable ungulate prey. Higher moose densities could decrease the risk of attacks, but on the other hand, higher densities could increase the risk of serious traffic collisions and browsing damages in forests

Ylipaakkolan kylätiellä:Historiaa kemijokisesta perinnemaisemasta

Museoviraston suojelema Ylipaakkolantie Tervolassa on osa Peräpohjolan elävää kulttuuriperintöä. Kemijokivarressa kylä, jossa on kymmenittäin vanhoja taloja ja jonka kohdalta joki näkyy avarana ilman rantojen patovalleja, on harvinainen. Miljöö ansaitsee niin suojelunsa kuin arvostuksensa. Tässä Lapin yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen toteuttamassa teoksessa lähestytään Ylipaakkolantien historiaa useasta eri näkökulmasta