Preoperative Assessment of Adult Patients for Intracranial Surgery

The preoperative assessment of the patient for neurosurgical and endovascular procedures involves the understanding of the neurological disease and its systemic presentation, and the requirements of the procedure. There is a wide spectrum of different neurosurgical disorders and procedures. This article provides an overview of the preoperative evaluation of these patients with respect to general principles of neuroanesthesia, and considerations for specific intracranial and vascular neurosurgical and interventional neuroradiological procedures

High SSR diversity but little differentiation between accessions of Nordic timothy (Phleum pratense L.)

v2012o

Postoperative visual loss following cerebral arteriovenous malformation surgery: a case report

We report the case of a 46 year-old woman presenting with postoperative visual loss in the right eye after craniotomy for excision of an arteriovenous malformation. The intraoperative course was uneventful with hemodynamic stability and maintenance of blood pressure within 10% of the preoperative value. Blood loss was 300 ml; postoperative hemoglobin was 12.4 g/dl. In the recovery room, the ophthalmologic examination revealed decreased visual acuity, color vision, and visual field in the right eye. Assessment of the retina was normal, but the patient showed a relative afferent pupillary defect consistent with the clinical diagnosis of ischemic optic neuropathy. Anesthesiologists should be aware that this condition may follow uncomplicated intracranial surgeries in the supine position, and should obtain prompt ophthalmologic consultation when patients develop postoperative visual loss

Assessment of genetic diversity in Nordic timothy (Phleum pratense L.)

Timothy (Phleum pratense L.), a cool-season hexaploid perennial, is the most important forage grass species in Nordic countries. Earlier analyses of genetic diversity in a collection of 96 genebank accessions of timothy with SSR markers demonstrated high levels of diversity but could not resolve population structure. Therefore, we examined a subset of 51 accessions with REMAP markers, which are based on retrotransposons, and compared the diversity results with those obtained with SSR markers.Peer reviewe

Geenikartoitus tehostaa kauranjalostusta

MTT:ssä rakennettava kauran geenikartta alkaa olla valmis. Sen avulla saadaan uutta tietoa kauran laatu- ja viljelyominaisuuksien periytymisestä. Tähän mennessä on löytynyt jo kaksi terveysvaikutteisen beta-glukaanin pitoisuuteen vaikuttavaa kromosomialuetta. Saaliina on myös öljypitoisuuteen, lehtilaikkutautiin, lyhytkortisuuteen ja jyvän kadmiumin kertymiseen liittyvät DNA-merkit.vo

Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen – verkosto mahdollisuutena

Artikkelin tavoitteena on kuvata ja ymmärtää terveydenhuollon sisäisiä verkostoja työttömien terveyspalvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Artikkeli perustuu Kuopiossa toteutetun Työterveysneuvontahankkeen loppuarviointiin vuonna 2011. Hankkeen keskeisin toiminta pohjautui terveystapaamisiin työterveyshoitajan kanssa. Asiakaskunta hankkeessa oli 15–25 vuotiaita työttömiä sekä keski-ikäisiä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevia henkilöitä. Aineisto kerättiin Kuopion terveydenhuollon ja sidosryhmien sekä seurantapaikkakuntien (Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Vammala) edustajien teemahaastatteluilla sekä Kuopiossa toteutetulla verkostokyselyllä. Työttömien terveyspalvelujen toimintaympäristö ja työttömien terveyden erityispiirteet sekä verkostotutkimus muodostavat teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle. Tulosten mukaan työttömien terveyspalveluissa lähtökohtana on asiakaskeskeisyys ja organisaation rajapinnoilla toimiminen. Terveydenhuollon mahdollisuudet arvioida työ- ja toimintakykyä ovat rajalliset, sillä terveydenhuollon keinoin ei kaikkia asiakkaan asioita voida ratkaista. Työ- ja elinkeinotoimiston ja terveydenhuollon yhteistyötä pitää lisätä, sillä prosessivastuu työttömän asioissa kuuluu työ- ja elinkeinotoimistolle. Työterveyshuollon ja muun perusterveydenhuollon roolijakoa pitää selkeyttää. Työttömäksi jäävän terveydenhuollon kehittäminen tulee tapahtua työterveyshuollosta käsin yhteistyössä muun perusterveydenhuollon kanssa. Palvelun kehittäminen vaatii organisaation rajojen madaltamista, koordinointia pysyviä toimintamalleja sekä sopimuksia

Työn tehokkuus osana kannattavaa lypsykarjataloutta - Case-tutkimus kahdella pohjoissavolaisella lypsykarjatilalla

Lypsykarjatilojen taloudellinen tilanne on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävästi. Maitomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa maitokiintiöiden poistumisesta ja Venäjän toiminnasta johtuen. Koska tuottajat eivät voi itse vaikuttaa tuottamansa maidon markkinahintaan, täytyy tuotantoa pyrkiä optimoimaan markkinahintaa vastaavaksi. Tuotannon volyymin kasvattaminen on yksi keino parantaa tuottavuutta ja alentaa yksikkökustannuksia. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin työnkäytön tehokkuuden vaikutusta suomalaisen lypsykarjatilan talouteen. Vastausta etsitään kysymykseen parantaako tehokas työskentely lypsykarjatilan kannattavuutta. Tutkimukseen osallistui kaksi pohjoissavolaista pitkälle automatisoitua lypsykarjatilaa, toisella tilalla on kaksi ja toisella kolme lypsyrobottia. Molemmilla tiloilla on täydennetty seosrehuruokinta. Tutkimusaineistoa koottiin haastatteluin, työaikamittauksin ja vuoden 2014 kirjanpidosta, ajankäyttöä mitattiin tasavälihavainnointimenetelmällä. Navetalla päivittäin kuluvaa aika eritellään lypsyyn, ruokintaan, puhdistukseen ja muihin töihin. Työnkäytön vaikutusta tilojen talouteen tutkittiin katetuottomenetelmän mukaisella Taloussuunnitelma-laskentapohjalla. Laskelmien avulla selvitettiin tilakohtaiset talouden tunnusluvut sekä kokonaistyöaika. Kasvinviljelytöihin kuluvaa aikaa arvioitiin TTS-Manager-ohjelmalla. Tilojen laitehankintoja tai niiden talousvaikutuksiin ei tarkastella, mutta kiinteitä kustannuksia on vertailtu toisiinsa. Työn tehokkuutta mittaamalla ja arvioimalla voidaan kehittää tilan toimintaa osa-alue kerrallaan. Jokaisen työvaiheen perusteellinen läpikäyminen auttaa löytämään kehitettävät kohteet. Tulokset ovat vertailukelpoisia, kun ne suhteutetaan esimerkiksi tuotannon määrään. Työn tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi lehmää kohden käytettävänä työaikana vuotta kohti (h- eläin-1 v-1) tai kuinka monta litraa maitoa tuotetaan työtuntia kohden (l-1 h-1 v-1). Vaikka tilojen työskentelyä selvitettiin yksityiskohtaisesti tutkimuksen aikana, niin ei pyritty etsimään oikeita tai vääriä tapoja työskennellä navetassa. Työssä keskitytään navettatöihin kuluvaan aikaan ja pohditaan sen vaikutusta työkustannukseen. Tiloilla oli koneellistettu samat työvaiheet ja erot työajoissa johtuivat työskentelytavoista. Tehokkaammalla tilalla navetalla kuluu aikaa lehmää kohti 28 tuntia vuodessa ja toisella tilalla 48 tuntia. Tutkimustilat pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tuottavuudeltaan heikompi tila tuottaa noin 175 litraa maitoa yhtä työtuntia kohti, kun taas tehokkaampi tila tuottaa 390 litraa, mikä on enemmän kuin tanskalaisilla tiloilla keskimäärin (255 l-1 h-1). Työn tehokkuus näkyy tilojen talouden tunnusluvuissa. Tehokkaammalla tilalla kannattavuuskerroin on 1.43 ja yrittäjätulo 235 000 €. Toisella tilalla kannattavuuskerroin on 0.19 ja yrittäjätulo 28 400 €. Tehokas työskentely ei kuitenkaan osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi tässä työssä kannattavuutta selvitettäessä