Hyviä käytäntöjä potilaslähtöisesti haastavissa diagnostisen radiografiatyön kuvantamistilanteissa

Tämä opinnäytetyö on oppimispäiväkirjatyyppisesti toteutettu portfolio, jossa käsitellään röntgenhoitajan työssään kohtaamia potilaslähtöisiä haasteita sekä niihin sovellettavia hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja. Opinnäytetyössä käsitellään aluksi teoriatietoon pohjautuen radiografia- ja sädehoitotyön kannalta hyviä toimintatapoja. Lisäksi tarkastellaan haastavien tilanteiden syntyyn vaikuttavia taustatekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on edistää alalla toimivan röntgenhoitajan tai opiskelijan luovia ongelmanratkaisutaitoja radiografiatyön potilaslähtöisesti haastavissa tilanteissa. Opinnäytetyön toteutus on alkanut teoreettisen kirjallisuuskatsauksen laatimisesta sekä aihealueen määrittelystä. Materiaali on tyypiltään oppimispäiväkirjamuotoista ja se on hankittu opinnäytetyön tekijöiden toimesta ammattitaitoa edistäviltä harjoittelujaksoilta sekä työkokemusten kautta. Näiden perusteella materiaali on käsitelty käyttäen sisällönanalyysiä. Analyysin tulosten pohjalta on työstetty varsinainen raportti, jossa potilaslähtöisesti haastavat tilanteet ja niihin sovellettavat keinot ja ratkaisut on esitetty tiivistetysti.This bachelor’s thesis is made with a technique that combines study journals and a portfolio where patient related challenges and problems that radiographers confront are discussed. Solutions to these challenges and problems are based on good working practices. The thesis begins with a discussion of good working practices based on a theoretical context. Furthermore, underlying factors that cause challenging situations are examined. The purpose of this thesis is to promote problem-solving skills and to contribute to the creativity to solve patient related challenges among radiographers and students in this domain. The making process of the thesis started with a literature review and by defining and narrowing the subject matter. The material was gathered by the authors of the thesis during their clinical practices and on their working places. The material was collected in a form of study journals. The material was then analyzed using content analysis. The final report was written according to the results of the analysis. The report represents the patient related challenges and the suggested solutions in a concise and compact manner

Predictability of Annual Healthcare Expenses in Finnish Municipalities

Small municipalities have difficulties to prepare to fluctuation of healthcare expenses in Finland. Especially fluctuation of hospital care expenses may be very remarkably. The main objective of this study is to clarify the predictability of annual healthcare expenses. Predictability of annual healthcare expenses is examined through the effect of expensive patients. Time series are used to analyze fluctuation of annual healthcare expenses. Research data have been gathered from municipalities of Vantaa, Kalajoki and Kuusamo. Findings of data gathered from Vantaa are compared to Kalajoki and Kuusamo. Simulated municipalities are used to analyze the effect of municipality's size to fluctuation of annual healthcare expenses. There are specific illnesses which are rare, hard to predict and expensive. These illnesses have a great effect on the fluctuation of hospital care expenses. Excluding these illnesses it is possible to predict annual healthcare expenses also in small municipalities. Larger population makes predictability better. Already a population of 10 000 considerably diminishes the significance of very expensive illnesses. Insurance can be used to prepare to the very expensive patients. Insurance pool used in Finland is not certainly equal to all small municipalities. By developing new insurance systems the position of small municipalities can be improved. New insurance systems could help municipalities to cope with surprising expenses of hospital care patients.Pienen kunnan on vaikea varautua terveydenhuollon vuosittaisten kustannusten vaihteluun. Etenkin erikoissairaanhoidon osalta kustannusten vaihtelu saattaa olla erittäin merkittävää. Tämän tutkimuksen päätavoite on selventää kunnan vuosittaisten terveydenhuollon kustannusten ennustettavuutta. Kustannusten ennustettavuutta lähestytään erikoissairaanhoidon kalliiden potilaiden vaikutuksen kautta. Koko terveydenhuollon vuosittaisten kustannusten vaihtelua tarkastellaan aikasarjoja hyväksi käyttäen. Tutkimuksen aineisto on kerätty Vantaalta, Kalajoelta ja Kuusamosta. Vantaan aineistosta löydettyjä tuloksia verrataan Kalajoen ja Kuusamon vastaaviin. Kuntakoon merkitystä on tutkimuksessa selvitetty käyttämällä simuloituja kuntia apuna. Kunnan erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun vaikuttaa merkittävästi tietyt kalliit, harvinaiset ja vaikeasti ennustettavat sairaudet. Näitä sairauksia lukuun ottamatta terveydenhuollon vuosittaisia kustannuksia on mahdollista ennustaa myös pienemmissä kunnissa. Väestöpohjan kasvu helpottaa kustannusten ennustettavuutta. Jo noin 10 000 asukkaan kuntakoossa kalliiden sairauksien merkitys pienenee huomattavasti. Erikoissairaanhoidon kalliisiin tapauksiin voidaan varautua vakuuttamalla. Nykyisin Suomessa käytössä oleva tasausjärjestelmä ei välttämättä ole tasapuolinen ajatellen pieniä kuntia. Uusia vakuutusjärjestelmiä kehittämällä voidaan parantaa myös pienien kuntien mahdollisuuksia selvitä yllättävistä erikoissairaanhoidon tapauksista

Structured classification for ED presenting complaints - from free text field-based approach to ICPC-2 ED application

Peer reviewe

Kannettava keräilylaite lisää laatua ja tehokkuutta lääkkeiden jakeluun sairaala-apteekissa

Johdanto Sairaala-apteekin lääkejakelu on perinteisesti ollut työvoimaintensiivistä. Lääkejakelun virheet saattavat vaarantaa potilasturvallisuutta ja sairaalan lääkitysturvallisuutta. Kannettavia keräilylaitteita on kokeiltu Suomessa ja maailmalla hyvin tuloksin lääkelogistisissa työtehtävissä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa mitattiin lääketilauksien keräilyn ohjaamista kannettavalle keräilylaitteelle ja tämän menetelmän vaikutusta keräilynopeuteen ja -tarkkuuteen. Tässä osiossa mitattiin ensin lääkkeiden tarkistus- ja keräilyaika kerättäessä lääkkeet perinteisesti paperista keräilylistaa apuna käyttäen. Seuraavaksi mitattiin lääketilauksen keräilyn läpimenoaika, kun lääketilauksien keräilylistat ohjattiin sähköisesti suoraan kannettavalle keräilylaitteelle. Nämä mittaukset toteutettiin sekä kellottamalla manuaalisesti että analysoimalla kannettavien keräilylaitteiden ohjelmiston rekisteröimiä aikaleimoja. Toinen osio käsitteli kannettavien keräilylaitteiden käyttöönoton vaikutusta lääkkeiden vastaanottoprosessissa HUS Apteekki Helsingin lääketoimituksessa. Tutkimuksessa mitattiin, kuinka nopeasti lääkkeet pystyttiin vastaanottamaan perinteisellä tavalla vastaanotettuina, ja käyttämällä lääkkeiden tunnistuksessa apuna kannettavia keräilylaitteita lääkkeiden vastaanotossa. Mittaukset toteutettiin kellottamalla manuaalisesti eri työvaiheiden läpimenoaikoja. Lisäksi analysoitiin kannettavien keräilylaitteiden ohjelmiston rekisteröimiä aikaleimoja. Tulokset kerättiin taulukoiksi, jotka analysoitiin Microsoft Excel -ohjelmiston avulla. Tulokset ja johtopäätökset Kannettavien keräilylaitteiden käyttöönotto vähensi keräilyvirheiden määrää ja paransi keräilytoiminnan tehokkuutta. Farmaseuttityövoimaa voidaan siirtää farmaseuttista arvoa lisääviin työtehtäviin, kuten kliiniseen osastofarmasiaan, vaarantamatta potilasturvallisuutta. Sekä lääketoimitusten keräilyn että lääkkeiden tavaravastaanoton nopeus paranivat käyttämällä työssä kannettavia keräilylaitteita. HUS Apteekki on laajentanut kannettavien keräilylaitteiden käyttöä kaikkiin toimipaikkoihinsa.Peer reviewe

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus – tieto muutostyön tukena

Kuntoutus ei ole Suomessa yhtenäinen järjestelmä, vaan se koostuu useista osajärjestelmistä. Tämän selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa kuntoutusjärjestelmän nykytilasta sekä kehitysmahdollisuuksista kuntoutusjärjestelmän uudistusta suunnitteleville ja uudistuksesta päättäville tahoille. Selvitys koostuu neljästä osakokonaisuudesta. Osakokonaisuuksissa on tarkasteltu nykytilan haasteita ja keskeisiä mekanismeja, jotka vaikuttavat kuntoutuksen tuloksiin sekä tunnistettu järjestelmätason muutoksia, jotka mahdollistavat uudenlaisia toimintatapoja ja parempia tuloksia. Osakokonaisuuksien tulosten perusteella on muodostettu yhteiset johtopäätökset kuntoutusjärjestelmän kehittämiseks

HeMoHes - Parantavat ja modulaariset terveydenhuollon tilat

Terveyspalveluiden tarjonta muuttuu ammattilais- ja tuottajalähtöisestä kohti yksilöä tukevan ja parantavan ympäristön luomista lähelle asiakasta. Samalla monimutkaisia hoitoja keskitetään entistä suurempiin sairaalakeskuksiin. Hoitoympäristöjen ja tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa ei ole riittävästi huomioitu henkilöstön näkemyksiä eikä joustoa näiden palveluita keskittävien ja hajauttavien tekijöiden välillä. Keskeinen ongelma ovat vanhanaikaiset ja joustamattomat tilaratkaisut. Investoinnit ovat monimutkaisia, kalliita, aikaa vieviä ja paikallisilla voimilla suunniteltuja ja rakennettuja vaikka terveydenhuolto pohjimmiltaan on samanlaista globaalisti. Projektin lähtökohtana oli selvittää moduuliratkaisujen mahdollisuuksia terveydenhuollon palveluiden paikkariippumattomampaan ja joustavampaan tuottamiseen. Modulaarisuuden avulla tilainvestoinnit voidaan osittaa kokonaisuuksiin, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa niihin erikoistuneet kansainväliset toimijat ja toimijaverkostot. Hankkeessa tunnistettiin useita eri malleja modulaarisuuden hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilainvestoinneissa. Keskeistä on ensin tunnistaa ja määrittää hankkeen ja tilojen keskeiset tavoitteet, joihin innovatiivisilla suunnittelu- ja toteutusratkaisuilla pyritään. Tämän jälkeen voidaan päättää valittua tavoitetta edistävä modulaarisuutta hyödyntävä ratkaisutyyppi ja sitä tukevat menetelmät ja prosessit. Tutkimuksen mukaan modulaarisuudella voidaan tähdätä moniin eri tavoitteisiin, kuten tilojen muuntojoustavuuteen ja päivitettävyyteen, nopeaan aikatauluun, hyvään käytettävyyteen tai korkeaan rakentamisen laatuun. Näistä tavoitteista mm. sairaalahankkeissa keskeinen muuntojoustavuus ja nopea aikataulu jakautuvat edelleen tarkempiin tavoitteisiin, joihin tulee soveltaa erityyppisiä modulaarisia ratkaisuja

The validity of the EQ-5D-3L items: An investigation with type 2 diabetes patients from six European countries

Background: Most previous studies concerning the validity of the EQ-5D-3L items refer to applications of only a single language version of the EQ-5D-3L in only one country. Therefore, there is little information concerning the extent to which the results can be generalised across different language versions and