Non-universality of elastic exponents in random bond-bending networks

We numerically investigate the rigidity percolation transition in two-dimensional flexible, random rod networks with freely rotating cross-links. Near the transition, networks are dominated by bending modes and the elastic modulii vanish with an exponent f=3.0\pm0.2, in contrast with central force percolation which shares the same geometric exponents. This indicates that universality for geometric quantities does not imply universality for elastic ones. The implications of this result for actin-fiber networks is discussed.Comment: 4 pages, 3 figures, minor clarifications and amendments. To appear in PRE Rap. Com

Social learning by mate‐choice copying increases dispersal and reduces local adaptation

In heterogeneous environments, dispersal may be hampered not only by direct costs, but also because immigrants may be locally maladapted. While maladaptation affects both sexes, this cost may be modulated in females if they express mate preferences that are either adaptive or maladaptive in the new local population. Dispersal costs under local adaptation may be mitigated if it is possible to switch to expressing traits of locally adapted residents. In a sexual selection context, immigrant females may learn to mate with locally favoured males. Mate‐choice copying is a type of social learning, where individuals, usually females, update their mating preferences after observing others mate. If it allows immigrant females to switch from maladapted to locally adapted preferences, their dispersal costs are mitigated as mate choice helps them create locally adapted offspring. To study if copying can promote the evolution of dispersal, we created an individual‐based model to simulate the coevolution of four traits: copying, dispersal, a trait relevant for local adaptation, and female preference. We contrast two scenarios with copying—either unconditional or conditional such that only dispersers copy—with a control scenario that lacks any copying. We show copying to lead to higher dispersal, especially if copying is conditionally expressed. This leads to an increase in gene flow between patches and, consequently, a decrease in local adaptation and trait‐preference correlations. While our study is phrased with female preference as the learned trait, one may generally expect social learning to mitigate dispersal costs, with consequent feedback effects on the spatial dynamics of adaptation.info:eu-repo/semantics/acceptedVersio

Demography can favour female-advantageous alleles

When female fecundity is relatively independent of male abundance, while male reproduction is proportional to female abundance, females have a larger effect on population dynamics than males (i.e. female demographic dominance). This population dynamic phenomenon might not appear to influence evolution, because male and female genomes still contribute equally much to the next generation. However, here we examine two evolutionary scenarios to provide a proof of principle that spatial structure can make female demographic dominance matter. Our two simulation models combine dispersal evolution with local adaptation subjected to intralocus sexual conflict and environmentally driven sex ratio biases, respectively. Both models have equilibria where one environment (without being intrinsically poorer) has so few reproductive females that trait evolution becomes disproportionately determined by those environments where females survive better (intralocus sexual conflict model), or where daughters are overproduced (environmental sex determination model). Surprisingly, however, the two facts that selection favours alleles that benefit females, and population growth is improved when female fitness is high, together do not imply that all measures of population performance are improved. The sex-specificity of the source-sink dynamics predicts that populations can evolve to fail to persist in habitats where alleles do poorly when expressed in females

Segregation, precipitation, and \alpha-\alpha' phase separation in Fe-Cr alloys: a multi-scale modelling approach

Segregation, precipitation, and phase separation in Fe-Cr systems is investigated. Monte Carlo simulations using semiempirical interatomic potential, first-principles total energy calculations, and experimental spectroscopy are used. In order to obtain a general picture of the relation of the atomic interactions and properties of Fe-Cr alloys in bulk, surface, and interface regions several complementary methods has to be used. Using Exact Muffin-Tin Orbitals method the effective chemical potential as a function of Cr content (0-15 at.% Cr) is calculated for a surface, second atomic layer and bulk. At ~10 at.% Cr in the alloy the reversal of the driving force of a Cr atom to occupy either bulk or surface sites is obtained. The Cr containing surfaces are expected when the Cr content exceeds ~10 at.%. The second atomic layer forms about 0.3 eV barrier for the migration of Cr atoms between bulk and surface atomic layer. To get information on Fe-Cr in larger scales we use semiempirical methods. Using combined Monte Carlo molecular dynamics simulations, based on semiempirical potential, the precipitation of Cr into isolated pockets in bulk Fe-Cr and the upper limit of the solubility of Cr into Fe layers in Fe/Cr layer system is studied. The theoretical predictions are tested using spectroscopic measurements. Hard X-ray photoelectron spectroscopy and Auger electron spectroscopy investigations were carried out to explore Cr segregation and precipitation in Fe/Cr double layer and Fe_0.95Cr_0.05 and Fe_0.85Cr_0.15 alloys. Initial oxidation of Fe-Cr was investigated experimentally at 10^-8 Torr pressure of the spectrometers showing intense Cr_2O_3 signal. Cr segregation and the formation of Cr rich precipitates were traced by analysing the experimental spectral intensities with respect to annealing time, Cr content, and kinetic energy of the exited electron.Comment: 16 pages, 14 figures, 52 reference

Arvoa luovien asiantuntijavideoiden vaikutukset B2B-yrityksen brändipääomaan

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten arvoa luovat asiantuntijavideot vaikuttavat yrityksen brändipääomaan. Lisäksi tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiantuntijavideoiden arvoa luovista tekijöistä. Sisältömarkkinoinnissa yksittäisten sisältötyyppien vaikutuksia yrityksen brändipääomaan on tutkittu tähän mennessä vasta hyvin vähän ja tästä syystä asiantuntijavideoiden ja yrityksen brändipääoman välinen suhde ei ole selkeä. Samalla arvoa luovien videoiden hyödyntäminen osana B2B-yritysten digitaalista sisältömarkkinointia on yleistynyt. Jatkuvasti lisääntyvä kilpailu pakottaa yritykset keskittymään yhä enemmän sekä asiakasarvon luomiseen että kestävän brändipääoman rakentamiseen. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimuksta. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja ensisijaisena jakelukeinona käytettiin sähköpostia. Kysely lähetettiin tapausyrityksen sähköpostijärjestelmässä oleville henkilöille, joita oli tutkimuksen lähetysaikaan yhteensä 2228. Toissijaisena jakelukeinona käytettiin tapausyrityksen sosiaalisen median kanavia. Vastauksia saatiin kerättyä yhteensä 256 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui noin 11,5%. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin laskentataulukko- ja tilasto-ohjelmistoja. Tutkimustuloksista havaittiin, että asiantuntijavideoilla on selvästi positiivisia vaikutuksia yrityksen brändipääomaan. Asiantuntijavideoita katsoneet vastaajat tunsivat yrityksen brändin paremmin, muodostivat positiivisempia mielikuvia yrityksestä, kokivat brändin laadukkaammaksi ja luotettavammaksi sekä olivat brändiuskollisempia kuin ne vastaajat, jotka eivät olleet katsoneet yrityksen asiantuntijavideoita. Lisäksi tutkimustuloksista selvisi, että videoita katselleet vastaajat kokivat saavansa informatiivista, funktionaalista ja viihteellistä arvoa asiantuntijavideoista. Liikkeenjohdon kannalta on tärkeää tiedostaa asiantuntijavideoiden arvoa luovien tekijöiden lisäksi, minkälainen vaikutus asiantuntijavideoilla on kuhunkin brändipääoman elementtiin. Tutkimuksessa havaittiin, että asiantuntijavideot vaikuttavat positiivisimmin brändin tunnettuuteen ja brändiassosiaatioihin. Liikkeenjohto voikin hyödyntää asiantuntijavideoita sekä yrityksen brändipääoman rakentamisessa että kuluttajan kokeman arvon luomisessa. Lisäksi tutkimus tarjoaa liikkeenjohdolle hyödyllistä tietoa siitä, miksi asiantuntijavideoita katsotaan ja mitä hyötyä niistä on kuluttajille. Tutkimustulosten mukaan asiantuntijavideoita katsotaan, koska ne ovat informatiivisia, asiantuntevia ja opettavaisia, joiden lisäksi vastaajat kertoivat katsovansa asiantuntijavideoita oppiakseen uutta ja saadakseen hyödyllistä informaatiota heitä kiinnostavista aiheista. Suhteellisen pieni tutkimusaineisto heikentää kuitenkin tutkimuksen yleistettävyyttä. Tutkimuksen yleistettävyyteen ja luotettavuuteen vaikuttaa myös epävarmuus videoita katsoneiden vastaajien perehtyneisyydestä. Tutkimustuloksista löydettiin kuitenkin selkeitä eroja videoita katsoneiden ja katsomattomien vastaajien välillä, joten tutkimustuloksia voidaan pitää jokseenkin yleistettävinä

Vanadiinin talteenotto ja hyödyntäminen terästeollisuuden sivuvirroista

Tiivistelmä. Vanadiini on arvokas ja tärkeä metalli muun muassa teräs-, kemian- sekä energiateollisuudelle. Terästeollisuus kuluttaa tuotetusta vanadiinista yli 90 %. Vanadiini on myös erittäin kriittinen metalli, vaikka sitä on runsaasti maankuoressa. Se on levinnyt maankuoreen laajasti ja harvaan, joten sen talteenotto primaariraaka-aineesta on kallista. Yleisesti käytössä oleva vanadiinin talteenottomenetelmä koostuu kuonan pasutuksesta, liuotuksesta, liuoksen puhdistuksesta ja vanadiinin erottamisesta sekä saostamisesta. Pasutuksella vanadiini voidaan hapettaa korkeammille hapetusluvuille (+IV, +V). Pasutuksen aikana mineraalifaasit, joissa vanadiini on kuonassa, voivat hajota. Hapetus voidaan tehdä myös nestefaasihapetuksella. Liuotus voidaan tehdä happo-, emäs- tai ammoniumsuolaliuotuksella. Vanadiinin liukoisuus kasvaa hapetusluvun kasvaessa, joten vanadiini pyritään liuottamaan kuonasta vanadaattina. Liukenemiseen vaikuttavat kuonan koostumus, ympäristön olosuhteet sekä valitut liuotusolosuhteet. Tutkielmassa esitetyt tutkimustulokset osoittavat, että happoliuotus oli tehokas, mutta ei selektiivinen. Lisäksi happoliuotuksen jälkeen tarvittin ylimääräisiä reagensseja vanadiinin kiteyttämiseksi ammoniumvanadaattina. Emäsliuotus oli selektiivisempi, mutta vanadiinin saanto ei yltänyt happoliuotuksen tasolle. Erotus- ja puhdistusvaiheita sekä ylimääräisiä reagenssilisäyksiä tarvittiin usein myös emäsliuotuksen jälkeen. Ammoniumsuolaliuotus osoittautui selektiiviseksi ja ei edellyttänyt liuotusvaiheen jälkeen erityisiä puhdistusvaiheita. Ylimääräisiä reagenssilisäyksiä ei tarvittu. Lisäksi ammoniumsuolaliuotuksessa uuttoliuos voitiin kierrättää. Tutkimukset osoittivat, että vanadiini on potentiaalinen alkuaine hyödynnettäväksi uusiutuvan energian varastointiteknologiassa, kuten läpivirtausakuissa. Modifioituja vanadiiniyhdisteitä on ehdotettu myös litiumioniakkujen katodimateriaaleiksi. Esitettyjen tutkimusten pohjalta voidaan arvioida, että vanadiiniyhdisteiden käyttötarve mitä todennäköisemmin tulee nousemaan tulevaisuudessa. Tämän takia vanadiinin talteenottoa terästeollisuuden sivuvirroista on hyödyllistä tutkia

Flexibility of the quasi-non-uniform exchange-correlation approximation

In our previous study [Phys. Rev. B 86, 201104 (2012).] we introduced the so-called quasi-non-uniform gradient-level exchange-correlation approximation (QNA) and demonstrated its strength in producing highly accurate equilibrium volumes for metals and their alloys within density-functional theory. In this paper we extend the scheme to include the accuracy of the bulk modulus as an additional figure of merit and show that this scheme is flexible enough to allow the computation of accurate equilibrium volumes and bulk moduli at the same time. The power and feasibility of this scheme is demonstrated on NiAl and FeV binary alloys.</p