Tekemällä matkailun kulttuuriseen kestävyyteen: Ongelmia ja niiden hallintaa Utsjoen kirkonkylässä

Doing culturally sustainable tourism: problems and solutions for their governance in Utsjoki, Finland Sustainable tourism studies often focus on economic, ecological and social dimensions of sustainability while there is a lack of theoretical understanding on how cultural sustainability is constituted. Here we see that cultural meanings related to tourism among indigenous and other local people are born via everyday doing in the environment, and on the other hand, in performing the local way of life for tourists. The study examines how local people (sámi and non-sámi) of Utsjoki (Ochejohka) experience problems concerning culturally sustainable tourism including unwanted changes in possibilities for everyday doing in the nature; discrepancy between culture performed for tourists and for oneself and other locals. Empirically identified solutions for enhancing sustainable tourism include sustainable products, respect for the local, active governance, and collaboration. We view these empirically defined problems and solutions in contexts of the ‘doing culture in everyday practices’, and argue that this is an avenue for new understanding of how culturally sustainable can be defined and what implications it has especially for the research on culturally sustainable tourism regarding rural and indigenous people.Sustainable tourism studies often focus on economic, ecological and social dimensions of sustainability while there is a lack of theoretical understanding on how cultural sustainability is constituted. Here we see that cultural meanings related to tourism among indigenous and other local people are born via everyday doing in the environment, and on the other hand, in performing the local way of life for tourists. The study examines how local people (sámi and non-sámi) of Utsjoki (Ochejohka) experience problems concerning culturally sustainable tourism including unwanted changes in possibilities for everyday doing in the nature; discrepancy between culture performed for tourists and for oneself and other locals. Empirically identified solutions for enhancing sustainable tourism include sustainable products, respect for the local, active governance, and collaboration. We view these empirically defined problems and solutions in contexts of the ‘doing culture in everyday practices’, and argue that this is an avenue for new understanding of how culturally sustainable can be defined and what implications it has especially for the research on culturally sustainable tourism regarding rural and indigenous people

Matkailun kulttuurisen kestävyyden käytännön määrittelyjä ja toteutumista Utsjoen kirkonkylässä 2000-luvulla

Pro gradu -tutkielma käsittelee Utsjoen kirkonkylän kulttuurista kestävyyttä matkailun kontekstissa. Tavoitteena on selvittää utsjokelaisten asukkaiden kokemuksia kulttuurisen kestävyyden ongelmista ja toteutumisesta. Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta ja saamelaisenemmistöinen. Tutkimuskohteena oleva Utsjoen kirkonkylä on Utsjoen kunnan yksi kolmesta samansuuruisesta asukaskeskittymästä. Nämä seikat mahdollistavat saamelaiskontekstissa tapahtuvan matkailun tarkastelun. Tutkimusmetodeina ovat osallistuva havainnointi, haastatteleminen ja sisällönanalyysi. Tein Utsjoen kirkonkylään vuonna 2011 kolme eripituista kenttämatkaa, joiden aikana havainnoin alueella ja haastattelin yhdeksäntoista Utsjoen kirkonkylässä tai sen välittömässä läheisyydessä asuvaa henkilöä. Kohteen ja tutkimustavoitteen monipuolisuuden vuoksi käytin laajaa kulttuurisen kestävyyden määritelmää, jonka mukaisesti kulttuurisella kestävyydellä tarkoitan tasapainoisuutta kulttuuristen konseptien kanssa (Rannikko 1999), kestävää matkailusuunnittelua ja säätelyä (Hall 2008), osallisuutta ja aitoa demokratiaa jatkuvuuden kanssa (Sarkki 2009), ennakoivaa maankäytönohjausta (Outila 2009), symbolien käytön hallintaa ja kunnioittavaa käyttäytymistä (Pettersson & Viken 2007) siten, että kulttuuri määritellään laajasti (Valkonen 2006, Eriksen 2004) ja saamelaiskulttuurin erityispiirteet huomioidaan (Pettersson & Viken 2007, Länsman 2004, Magga 2007). Aineiston pohjalta voidaan todeta, että utsjokelaisten suhtautuminen matkailuun on myönteistä, mutta tiettyjä ongelmia on olemassa. Ongelmallisiksi ovat muodostuneet saamelaisen perinteen hyödyntäminen, sosiaaliset ja ekologiset muutokset sekä maankäytön ja elinkeinojen ristiriidat. Haastateltavat toivat kuitenkin esille myös ratkaisuja, joiden pohjalta on mahdollista saavuttaa kulttuurinen kestävyys, johon liittyy keskeisenä jatkuvuus. Näistä ratkaisuista on muodostettu aineistolähtöisesti neljä pilaria, jotka liittyvät jatkuvuuden ja muutoksen dynamiikkaan. Kestävyyden pilarit (kestävät matkailutuotteet: paikallisuus, laadukkuus, totuudenmukaisuus; paikallisyhteisön kunnioittaminen ja arvostaminen; matkailun hallinta ja rajojen luominen; yhteistyön ja osallisuuden rakentaminen) linkittyvät siten jatkuvuuden muodostumiseen. Pilarit muodostavat kokonaisuuden, jonka kautta on mahdollista pyrkiä kohti kestävyyttä ja jatkuvuutta. Näin matkailun kielteisiä vaikutuksia voidaan minimoida ja kasvattaa yhteisön rakennetta sekä kulttuurin mahdollisuutta siirtyä sukupolvelta toiselle. Aineistolähtöiset pilarit ovat hyödyllinen lisä nykyisille teoriapainotteisille näkökulmille, ja näistä muodostettu kokonaisuus tuo lisänäkökulmia erityisesti alkuperäiskansojen ja luontaiselinkeinojen parissa elävien yhteisöjen tutkimukseen ja kestävyyden käsittelyyn. Laaja kulttuurisen kestävyyden määritelmä onkin hedelmällisempi, erityisesti kun on kyseessä saamelainen konteksti