Tiedolla johtaminen automaattisessa päätöksenteossa

Pro gradu -tutkielma tarkastelee tiedolla johtamisen vaiheiden kokonaisuutta kohti automaattista päätöksentekoa. Tutkielman tavoite on tunnistaa tiedolla johtamisen eri prosesseja ja osa-alueita sekä miten strategiasta johdetaan tiedolla, kohti automaattisesti tehtävää päätöksentekoa. Tutkielma hakee näkemystä siihen, miten tietoa ohjataan tiedolla johtamisen avulla tavoiteltuun suuntaan. Teknologian kehityksen myötä myös lainsäädännöllinen kehittämistarve on ollut tarpeen. Automaatiota koskevaa päätöksentekoa ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksia on ollut myös tarve kehityksen myötä selvittää. Automaattisesta päätöksenteosta ei ole aiemmin ollut nimenomaista lainsäädäntöä. Lainsäätelyperustaa on arvioinut niin eduskunnan apulaisoikeusasiamies, oikeuskansleri sekä perustuslakivaliokunta. On tunnistettu, että toteutetun automatisoidun päätöksenteon menettelyt eivät toteutuneet asianmukaisella tavalla ja automaatiolainsäädännön pohjaa uudistettiin. Tutkielmassa tarkastellaan uudistetun automaatiolainsäädännön keskeisiä kohtia ja tiedolla johtamisen vaikutusta sekä merkitystä automaattisessa päätöksenteossa. Tutkielmassa tarkastellaan tiedolla johtamisen avulla tiedon kulun prosessoituja vaiheita edetessä kohti automaatista päätöksentekoa. Tiedolla johtamisen kokonaisuuteen kuuluvat sekä tiedon tuottaminen, tiedon hyödyntäminen, tiedon systemaattinen analysointi ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa. Lisäksi tutkielma tarkastelee tiedon tuottamisen sekä tiedon hyödyntämisen vaiheita ja miten tiedolla johtamisen avulla onnistutaan keräämään ja analysoimaan tietoa tavoiteltaviin ratkaisuihin. Tiedolla johtaminen on johtamismenetelmänä tehokas toiminnan suunnittelun, tehostamisen, resurssoinnin sekä arvioinnin johtamismalli, jolla muodostetaan tiedon osien kokonaisuus ja näkemys siitä, miksi tietoa tiedolla johdetaan. Julkishallinnon organisaatioissa tavoite on saada koneellisesti, eli automaation hoidettavaksi tehtäviä, jotka ovat vaativuudeltaan sekä lainsäädännöltään mahdollista toteuttaa automaatiossa. Digitalisaation kehitys tuo entistä enemmän mahdollisuuksia, mutta myös haastaa julkishallinnon organisaatioita kehittämään entistä ketterämmiksi toimintojaan. Tiedolla johtamisen kautta julkishallinnon organisaatiot onnistuvat rakentamaan näkemystä kokonaisuuksista ja niistä tehtävistä, jotka voidaan toteuttaa tehokkaammin, mutta myös laadukkaasti ja lainsäädäntö huomioiden automaatiossa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkielman aineistoina toimivat tieteelliset julkaisut, kirjallisuuskatsaukset, viranomaisten ohjeistukset, hallituksen esitykset ja automaatista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö

Can health kiosks be used to identify oral health care needs?:a pilot study

Abstract Objective: The aim of this study was to investigate the reliability of digital imaging for detecting restorative treatment need among individuals in their 20s by comparing the outcome of digital imaging with clinical caries findings at the patient level. Material and methods: Five intraoral clinical daylight and digital fluorescence images were taken extraorally of 21 patients. A clinical examination was then performed by a trained and calibrated dentist. Additionally, the patients answered a multiple-choice questionnaire about their health habits. The images were analysed and caries findings were recorded. For statistical analysis, sensitivity and specificity were calculated. Results were shown as ROC curves and AUC values. All analyses were done using SPSS (version 24.0, Chicago, IL). Results: Caries lesions were most often detected in molars and least often in canines. When using the clinical status as gold standard, digital imaging gave an AUC value of 0.617, whereas the outcome by questionnaire gave an AUC value of 0.719. When using the combined outcome of digital imaging and the questionnaire, the AUC value was 0.694 with clinical validation. Conclusions: It can be concluded that health kiosks may help to reduce the number of patients waiting for dental treatment; more specifically, the questionnaire with individual feedback may provide a new instrument for providing instructions for homecare online. However, the camera system must be developed further, and dentists and dental hygienists require training to analyse the images