Curriculum Ideologies Reflecting Pre-Service Teachers’ Stances toward Inclusive Education

This chapter presents the results of the study of pre-service teachers’ curriculum ideologies and what kind of belief stances about inclusive education they reflect. The chapter also provides insights into the steps the schools are taking toward inclusive school culture in Finland. The data were collected from 115 pre-service teachers in connection with two undergraduate study courses within the Primary School Teacher Education (PSTE) program. Their written reflections were interpreted through the lenses of curriculum ideology framework and inclusive education reform agenda. The findings reveal two types of tensions between pre-service teachers’ curriculum ideologies: “knowledge versus experience” and “adoption versus reconstruction.” These tensions reflect pre-service teachers’ prerequisites for working in inclusive settings and ways to interpret the inclusive agenda stated by the international and national declarations. The results are discussed and suggestions are made for ways to enhance the implementation of inclusive education and develop teacher education

FONOLOGINEN ANALYYSI TOISLUOKKALAISTEN LUKU- JA KIRJOITUSPROFIILEISTA

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten teknisen lukemisen ja kirjoittamisen taitojensolmukohtia toisen luokan lopussa. Tutkimus oli osa Lukitaitojen aikaan -pitkittäistutkimusta,jossa selvitetään taitojen kehittymistä eri ikävaiheissa (2001–2008).Aineisto koostui lasten (N = 57) lukemien tekstien litteroiduista äänityksistä ja sanelukirjoituksistatoisen luokan lopussa. Retrospektiivisen aineiston muodosti lastenfonologisten taitojen arviointi esiopetuksen lopussa. Analyysi perustui sanarakenteissaesiintyvien fonologisten prosessien tekstipohjaiseen erittelyyn. Laadullisesti koodattuaineisto muokattiin tilastollisesti käsiteltävään muotoon. Tulosten mukaan lukemisenja kirjoittamisen keskeisimmät sujuvuuden esteet liittyivät sana- ja tavurakenteidenfonologiseen käsittelyyn. Ongelmat ilmenivät sanarakenteita yksinkertaistavinafonologisina prosesseina. Lisäksi tutkimus viitoitti joitakin lukikuntoutuksenpedagogisia suuntaviivoja. Niiden kulmakivi on erilaisten lukiprofiilien ja sujuvuudenesteiden varhainen tunnistaminen.Avainsanat: luku- ja kirjoitustaito, lukivaikeus, fonologinen analyysiKeywords: reading decoding, spelling, dyslexia, phonological analysi

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa

Policy on higher education (HE) suggests that the focus on curriculum design should be on the learning outcomes. This article reports on research into two interpretative para- digms to competence-based curriculum in contemporary HE. The data consists of the administrative documents (EU, Finland's Ministry of Education) and of the theme inter- views with teaching staff in two universities, in a university of applied sciences (N = 18) and in a research university (N = 27). Based on the mixed approach of the concept and content analysis, this article discusses the understanding of competence-based HE in the light of ‘competence’ and ‘competency’ paradigms. The results show that the meanings given to competence-based curriculum appeared diverse and vague, often narrow and not well fitted into the academic field as a whole. The given meanings were related to the demands of the society and the labour market, the pedagogical processes and the promotion of personal capital.Artikkeli käsittelee osaamisen ja osaamisperustaisen opetussuunnitelman erilaisia tulkintoja korkeakoulutuksessa. Tutkimusaineisto koostui osaamisperustaisuutta linjaavista dokumenteista sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön haastatteluista. Merkityksenantoja tarkasteltiin kahden erilaista osaamisen tulkintaa edustavan paradigman valossa. Tulosten mukaan osaamisperustaiselle koulutukselle on annettu liian kapea-alaisia merkityksiä, jotka eivät sellaisenaan istu kaikkialle korkeakoulukenttään.  Artikkeli tuo esille osaamiselle annettujen tulkintojen kirjoa. Valtaosin ne kytkeytyivät yhteiskunnan ja työelämän vaateisiin, pedagogisiin "osaamisen tuottamisen" prosesseihin sekä yksilön henkilöpääomaa koskeviin merkityksenantoihin