Masentuneen lapsen lähiaikuisen tukeminen : Laadunarvioinnin mittarin kehittäminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lastenpsykiatrian poliklinikalle laadun arvioinnin mittari. Mittarin tarkoituksena on tuottaa tietoa Mikkelin lastenpsykiatrian poliklinikalle masentuneen lapsen lähiaikuisen sosiaalisen tuen saannista ja sen tarpeesta poliklinikalla. Tarkoituksena on, että mittarilla voidaan kartoittaa, mitä sairastuneen omaiselle tutkitusti merkittäviä sosiaalisen tuen muotoja lähiaikuinen kokee saaneensa poliklinikan henkilökunnalta. Lisäksi mittarilla pyritään saamaan tietoa siitä, millaista sosiaalista tukea lähiaikuinen on poliklinikalla jäänyt kaipaamaan. Kyselylomake laadittiin yhteistyössä työn tilaajan kanssa. Teoreettisessa osuudessa käsitellään masennusta sairautena ja lapsen masennuksen erityispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan sairastuneen lapsen lähiaikuisen kuormittumista ja sosiaalista tukemista. Kyselylomake on laadittu teoreettisen viitekehyksen perusteella. Teoriatieto on operationalisoitu eli teoriasta on hahmoteltu, rajattu ja määritelty tutkimusongelman kannalta keskeiset käsitteet sekä pohdittu, millaisista osa-alueista käsitteet muodostuvat. Kyselylomake sisältää saatekirjeen ja kyselyn. Kyselylomake on testattu kahdessa vaiheessa ja siitä on saatu palautetta opinnäytetyön suunnitelmaseminaarissa, testauksen ensimmäisessä vaiheessa sekä toimeksiantajalta. Toisessa testausvaiheessa kyselylomakkeen täytti kolme elo-syyskuussa 2015 lastenpsykiatrian poliklinikalla vieraillutta masentuneen lapsen lähiaikuista. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi sopisi kyselyn teettäminen ja tulosten analysointi.The aim of the thesis was to create an indicator to evaluate quality of social supporting of depressed child’s next of kin. The questionnaire was created for the outpatient clinic of child psychiatry in Mikkeli. Main aims of the questionnaire were to get information for the outpatient clinic about which forms of social supporting depressed child’s next of kin has experienced to have given and which ones they would have hoped to be given. Theoretical part of the thesis contains material of depression as a disease, special characteristics of child’s depression, burdening of ill child’s next of kin and next of kin’s social supporting. The questionnaire is based on the theoretical part of the thesis. Concepts from theoretical information has been outlined and defined to compare the aims of the thesis. The questionnaire contains also a cover letter. The questionnaire was tested two times and had feedback at the planning seminar of the thesis, at the first testing of questionnaire and from employees of the outpatient clinic of child psychiatry. The questionnaire was filled by three next of kins of depressed children, who visited at the outpatient clinic in June-August 2015. In the future researchers should continue to use the questionnaire at the outpatient clinic of child psychiatry and to analyse the results

Remission makes its way to rheumatology

Remission was a rare event, even in the most advanced rheumatology clinics, until recent times. However, in the early 1990s, it was chosen as the treatment goal and the primary outcome measure for the Finnish Rheumatoid Arthritis Combination Therapy (FIN-RACo) trial, which can be considered the beginning of remission's way to rheumatology. In addition to remission in patients with rheumatoid arthritis, remission in patients with psoriatic arthritis is now being studied, although remission criteria for psoriatic arthritis have yet to be defined. Better treatment results with more active treatment strategies and availability of biologic agents motivate rheumatologists to monitor their patients as part of usual rheumatology care

Kasvihuoneen kastelun automatisointi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia erilaisia tapoja automatisoida kasvihuoneen toimintoja, jotta viljelijän työ helpottuisi mahdollisimman paljon. Esimerkkinä työssä käytin Kotipellon puutarhaa Nousiaisissa. Ajatuksena oli perehtyä erityisesti kasvihuoneiden kastelu- ja kylvöjärjestelmiin. Työssä on vertailtu eri toimittajien kastelulaitteita ja pohdittu niiden sopivuutta Kotipellon puutarhalle. Erityisen tutkimuksen kohteena ovat kastelunsäätimet ja niiden ominaisuuksien sopivuus kasvihuoneeseen. Oy DGT-Volmatic Ab ja Avagro Oy ovat kastelulaitteiden automatisointiin erikoistuneita toimittajia, joiden kastelunsäätimiä tutkin. Molemmilta toimittajilta löytyi varteenotettava vaihtoehto tähän tarkoitukseen. Kaikki tiedot kastelulaitteista ovat hyödyllisiä Kotipellon puutarhalle. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kastelusäätimiä otettaisiin ainakaan heti konkreettisesti käytäntöön. Tarkoituksena oli tutkia vaihtoehtoisia ratkaisuja yritykselle. Kotipellon puutarha saa tutkia kerätyn aineiston ja miettiä, ovatko ne heidän tulevaisuuden investointeja.The goal of this thesis was to study different ways to automatize the functions of a greenhouse. This would help farmers remarkably in their work. The bases of this study was a garden in Nousiainen called Kotipelto. The purpose was to study on especially watering systems and planting systems. Also, the purpose was to figure out whether it would be possible at sensible costs. Information of the thesis was searched from the library and after that more information from the Internet and straight from the suppliers of the automation systems. The suggestions given in this thesis are the future goals of Kotipelto garden. All parts of this study are useful to the company in future when they are going to invest on automatization of the greenhouse

Mielenterveysosaaminen lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän asiantuntijuuden osa-alueena

Tutkielmassa tarkasteltiin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden mielenterveysosaamista. Tavoitteena oli kuvata, millaiseksi sosiaalityöntekijät kokevat mielenterveysosaamisensa, millainen merkitys tällä osaamisella on lastensuojelun sosiaalityössä sekä miten mielenterveysosaaminen näyttäytyy osana lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuutta. Tässä tutkielmassa sosiaalityöntekijöiden kokemuksia mielenterveysosaamisesta tarkasteltiin vanhempien mielenterveyden häiriöihin liittyvän osaamisen kautta. Tutkimusaineisto koostui 11 sosiaalityöntekijän kirjoitelmista, jotka kerättiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella lastensuojelun avohuollon yksiköissä. Sosiaalityöntekijöiden kirjoitelmat kerättiin Webropol-alustalle. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Ohjaavina teorioina tutkielmassa olivat sosiaalityön asiantuntijuus ja mielenterveysosaaminen. Tutkielman tulos on, että lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden mielenterveysosaaminen on melko hyvällä tasolla. Sosiaalityöntekijät kokivat, että heillä on perustiedot mielenterveydestä ja sen häiriöistä sekä osaamista asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Sosiaalityöntekijät yhdistivät mielenterveysosaamisen erityisesti häiriöiden tunnistamiseen ja palveluohjaukseen. Heillä oli myös ymmärrystä mielenterveyden häiriöiden vaikutuksesta vanhemmuuteen ja perheeseen kokonaisuutena. Sosiaalityöntekijät yhdistivät mielenterveysosaamisen myös toimivaan vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa, puheeksi ottamisen –taitoon sekä omaan työssä jaksamiseen. Tutkielman perusteella sosiaalityöntekijöiden mielenterveysosaaminen on kehittynyt erityisesti työkokemuksen sekä työn aikana saadun lisäkoulutuksen kautta. Sosiaalityöntekijät toivoivat saavansa lisää osaamista mielenterveyden häiriöihin liittyen. Aihe koettiin merkityksellisenä erityisesti siksi, että mielenterveyden haasteet ovat lastensuojelun asiakasperheissä yleisiä. Samalla ymmärrettiin, ettei mielenterveysongelmien hoito ole lastensuojelun tehtävä. Rakenteellisena haasteena esiin nousi mielenterveyspalveluiden saatavuuden ongelmat. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät tunnistivat mielenterveysosaamisen erittäin tärkeäksi lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuuden osaksi. Osaamisen tasossa oli kuitenkin eroja, eikä pelkkää sosiaalityön koulutusta nähty riittävänä mielenterveysosaamisen tuottajana. Haasteena voidaankin nähdä osaamisen epätasalaatuisuus, sillä osaamisen kehittäminen voi jäädä yksittäisen sosiaalityöntekijän kiinnostuksen varaan. Mielenterveysosaamisen lisääminen lastensuojelussa voi kuitenkin olla merkittävällä tavalla lisäämässä perheiden haasteiden tunnistamista ja avun antamista

Kolme kasvatusajattelun klassikkoa: : Soinisen, Hollon ja Salomaan pedagogisen ajattelun suhde nykyajan kasvatusajatteluun

Tutkimuksessa tutkitaan millä tavoin suomalaisten kasvatusajattelijoiden: Soinisen, Hollon ja Salomaan pedagogiset näkemykset ovat olleet vaikuttamassa nykyisten pedagogisten viitekehysten: tutkivan oppimisen, ilmiöoppimisen ja positiivisen pedagogiikan syntyyn ja muotoutumiseen nykyisiin elementteihin? Teoreettisena viitekehyksenä toimivat modernit ideat ja näkemykset tutkivasta oppimisesta, ilmiöoppimisesta ja positiivisesta pedagogiikasta. Menetelmänä toimii hermeneuttinen/kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksessa pedagogiset viitekehykset ohjaavat kasvatusajattelijoiden ja muiden tutkijoiden dialogista keskustelua, synnyttäen horisonttien fuusioitumista. Dialoginen keskustelu todentaa tämän kirjallisuuskatsauksen hermeneuttista luonnetta. Tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota oppimisen tilaan, oppilaan ja opettajan toimijuuteen sekä pedagogisiin lähestymistapoihin ja tunnetilaan heidän välillään. Huomiota kiinnitetään siihen, miten kouluissa tuetaan oppimisviihtyvyyttä ja saadaan oppilaat motivoitumaan ja kiinnittymään koulun käyntiin ja oppimiseen, miten koulu integroituu yhteiskuntaan ja oppilaan arkeen, minne saakka koulun rajat ulottuvat ja missä puolestaan vaikutus lakkaa? – Miten opettajan mentaalinen rooli vaikuttaa oppijan omaan opiskelumotivaatioon ja lähestymistapaan oppiaineissa tai miten kouluun kiinnittymistä voi tukea? – Edellä mainitut kysymykset ovat relevantteja, sillä opiskelijoiden opiskeluprosessiin kiinnittyminen ja tunteet ja niiden käsittely ovat tärkeitä ja ratkaisevia elementtejä, osana oppimisprosessien onnistumista

Tunnetiloja mittaavat menetelmät epänormaalin pelon hoidossa

Tämä artikkeli on katsaus emootioiden mittaamisen menetelmiin. Artikkelissa esitellään kirjallisuuden perusteella, miten emootioita voidaan mitata käytöksestä ja fysiologiasta sekä millaisilla välineillä mittaus tapahtuu. Tämän jälkeen pohditaan, miten mittaustuloksia voitaisi hyödyntää fobioiden hoidossa, erityisesti kognitiivisen käyttäytymisterapian tukena.This article surveys methods for measuring emotions. The focus is on emotion identification and measurement from behavior and physiological signals and on the instruments used. We also consider the utilization of the results of these measurements in treating phobias, especially as a supporting tool for cognitive behavioral therapy

Reumalääkityksen laboratorioseuranta - ohjeet päivitetty

Reumalääkkeiden turvallinen käyttö edellyttää laboratorioseurantaa. Se toteutetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.Seurantaohjeet on päivitetty yliopistosairaaloiden yhteistyönä. Usean perinteisen reumalääkehoidon laboratorioseurantaa on kevennetty ja uusista lääkkeistä on laadittu ohjeet.Suosituksen sisältö perustuu tutkimustietoon sekä aiempiin kansallisiin ja kansainvälisiin ohjeisiin, asiantuntija-arvioihin ja kliiniseen kokemukseen.</p

"Hand hygiene perception and self-reported hand hygiene compliance among emergency medical service providers : a Danish survey"

BackgroundHand hygiene (HH), a cornerstone in infection prevention and control, lacks quality in emergency medical services (EMS). HH improvement includes both individual and institutional aspects, but little is known about EMS providers' HH perception and motivations related to HH quality. Therefore, we aimed to investigate the HH perception and assess potential factors related to self-reported HH compliance among the EMS cohort.MethodsA cross-sectional, self-administered questionnaire consisting of 24 items (developed from the WHOs Perception Survey for Health-Care Workers) provided information on demographics, HH perceptions and self-reported HH compliance among EMS providers from Denmark.ResultsOverall, 457 questionnaires were answered (response rate 52%). Most respondents were advanced-care providers, males, had >5years of experience, and had received HH trainingPeer reviewe