Mitä yleissivistys oli, on ja voisi olla?

Yleissivistys on myös yhteiskunnallisten intressien taistelukenttä, ja sellaisena varsin poliittinen. Kulloinkin vallalla oleva sivistyskäsitys tai -ihanne on aina monien ristiin käyvien intressien ja valtakamppailujen tulos tai välitilinpäätös. Artikkelissa analysoidaan tällä vuosisadalla vallinneita erilaisia kulttuurisia hegemonioita ja eritellään sivistyksen ja yleissivistyksen sisältöä vallinneissa tai vallitsevassa hegemoniassa. Mikä voisi olla aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön suuri tehtävä nykyajassa

Emosfääri: teoreettinen näkökulma ihmisen tunneviestintään kulttuurisessa kontekstissa

The paper introduces a theory of “emosphere”. It is based on Yuri Lotman’s concept of semiosphere, where signs get their meanings only in the dialogue across and over their boundaries. This is also the case with the emosphere: the dialogic sphere of emotions exists before a single emotion, e.g. anger becomes anger only when it is distinguished from fear or joy. This dialogue, a continuous process of changes, a layered universe of emotions, forms a hermeneutic circle: new knowledge is filtered by the previously earned knowledge, and vice versa, new knowledge modifies earlier knowledge. The theory of emosphere aims to conceptualize some basic communicational and wider social questions (nature vs. culture, individual vs. universal, and especially their interaction) and to show that sense precedes emotions.Artikkelissa kehitellään emosfäärin teoriaa, joka perustuu Juri Lotmanin ideaan semiosfääristä. Emosfäärillä pyritään erittelemään ja käsitteellistämään ihmisen tunneviestintää kahden dikotomian avulla, jotka ovat universaali ja kulttuurinen sekä intra- ja interpersonaalinen. Keskiössä on näiden ulottuvuuksien rajavyöhykkeillä käytävä dialogi ja sen suhde aikaan. Artikkelissa tutkitaan yhteyksiä Aristoteleen komponentiaalisen tunneteorian ja viimeaikaisen neurotieteen välillä ja korostetaan, että tunne on järjen ja järki tunteen edellytys