“I am a bilingual because I feel like one” : language identity of Finnish IB-students

This thesis examines the language identities of Finnish International Baccalaureate-students. In this study, the focus is on subjective experiences of bilingualism and the students’ definitions of bilingualism. Very few studies have been conducted on psychological aspects of IB-students. Furthermore, previous studies on IB-students’ language identities have concentrated on qualitative aspects. Thus, the main goal is to create a more generalized view of IB-students’ language identity. The thesis answers three questions: 1) what are the language identities of Finnish IB-students like, 2) to what extent do differences in background factors affect their language identities, and 3) to what extent does grade affect their language identities. The background theory consists of discussion of identity construction, language identity, the effects of CLIL and the connection between language identity and CLIL-education. The data for this thesis was gathered via questionnaire. The sample consisted of 114 respondents from three IB-schools in Finland. The answers on the questionnaire items were quantitatively analyzed, and the answers on the open-ended question were analyzed qualitatively based on their content. The results showed that few students characterized themselves as monolinguals, whereas self-categorizations into groups of bilingual and multilingual were more frequent. Differences were found between all three groups in identification with language communities, feelings of bilingualism, others’ views of oneself, and the effect of the number of languages used at home with other family members. Monolinguals did not seem to identify with any of the language communities offered in the questionnaire, whereas bilinguals tended to identify with bilingual speakers and multilinguals with multilingual speakers. Although no significant differences were established in the identity change of the students’, the results showed the tendency of monolinguals having maintained their language identity, as non-monolinguals tended to feel like their language identity had changed during IB-studies. No differences between students on different grades were found. The participants’ own descriptions of bilingualism were related to factors such as language competence, frequency of language use and affective factors. The results shed light on the subjective nature of language identity. Further research could be conducted on the differences between monolinguals and non-monolinguals by gathering an even larger sample, and as identity is a changing construct, identity change of IB-students could be an interesting object of study. Also, monolinguals’ identification with language communities was not established in this study, which could be studied in the future.Tämän pro gradu -tutkielman aihe on suomalaisissa IB-lukioissa opiskelevien nuorten subjektiivinen näkemys heidän kieli-identiteetistään ja siihen liittyvistä tekijöistä, sekä opiskelijoiden omat määritelmät kaksikielisyydelle. IB-lukion vaikutuksiin ja IB-lukiolaisiin liittyviä tutkimuksia ei Suomessa juuri ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen IB-lukiolaisten kieli-identiteetti on ja miten taustatekijät, kuten kotona käytettävät kielet, ulkomailla asuminen tai luokka-aste vaikuttavat kieli-identiteettiin. Kolme tutkimuskysymystä muodostettiin: 1) Millainen IB-lukiolaisten kieli-identiteetti yleisesti on? 2) Missä määrin taustatekijät vaikuttavat opiskelijoiden kieli-identiteettiin? 3) Missä määrin luokka-asteiden välillä on eroja kieli-identiteettiin liittyen? Tutkielman teoriaosiossa käsitellään identiteetin määritelmiä, muodostamisprosessia ja esitellään kieli-identiteetti osana identiteettiä. Tutkielman teoriataustan toinen osa käsittelee CLIL-opetusta ja sen vaikutuksia, sekä esittelee IB-lukion CLIL-opetusta noudattavana koulutuksena. Tutkielman tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, joka koostui monivalintakysymyksistä taustatietoihin liittyen, neliasteisista Likert-asteikkokysymyksistä kaksikielisyyden subjektiivisiin kokemuksiin liittyen, ja avokysymyksestä, jossa osallistujia pyydettiin kertomaan, miksi kokee tai ei koe olevansa kaksikielinen. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse suomalaisiin IB-lukioihin, joista kolmesta koulusta vastattiin. Vastauksia saatiin yhteensä 114.Tulokset analysoitiin sekä kvantitatiivisesti käyttämällä IBM SPSS Statistics -ohjelmistoa että kvalitatiivisesti sisältöanalyysia hyväksikäyttäen. Tulokset esitettiin teemoittain.Tulosten perusteella kotona käytettyjen kielten lukumäärä vaikuttaa valintaan kaksikielisen ja monikielisen identiteetin välillä. Muiden taustatekijöiden tai luokka-asteen ja kieli-identiteetin välillä ei löytynyt merkitsevyyttä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset IB-opiskelijat määrittelevät itsensä yleisemmin joko kaksi- tai monikieliseksi. Kieli-identiteettiryhmien välillä löydettiin merkittäviä eroja muiden näkemyksistä omasta kaksikielisyydestä, kaksikielisyyden subjektiivisissa näkemyksissä, identiteetin muodostamisessa ja kieliryhmiin samaistumisessa. Sisältöanalyysin perusteella havaittiin, että yleisimmin opiskelijat määrittelivät kaksikielisyyttään kielitaidolla ja kielten lukumäärällä sekä kielenkäytön frekvenssillä, jotka ovat linjassa kaksikielisyyden määritelmien kanssa. Tutkielma avaa kieli-identiteetin käsitettä monimutkaisena sosiaalisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet yksilötason tekijät, mutta myös sosiaaliset tekijät ovat suuressa osassa identiteetin muodostamisessa. Suuremmalla ja tasapainoisemmin jakautuneella otoksella voitaisiin tutkia paremmin taustatekijöiden vaikutusta kieli-identiteettiin. Lisäksi, koska yksikieliset eivät samaistuneet mihinkään kieliryhmään, yksikielisten identiteetti voisi olla mielenkiintoinen tutkimuskohde. Toisaalta, koska identiteetti on muuttuva rakenne, pitkittäistutkimus kieli-identiteetin kehityksestä saattaisi antaa arvokasta tietoa kieli-identiteetistä

Hyvinvointia hoitotyöhön : hoitajien kokemuksia työn voimavaratekijöistä

TIIVISTELMÄ Mäkelä, Anni & Turunen, Laura. Hyvinvointia hoitotyöhön: Hoitajien kokemuksia työn voimavaratekijöistä. Helsinki, syksy 2012, 52 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK)/ sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata hoitohenkilökunnan työhyvinvointia positiivisten työn voimavaratekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena on myös verrata hoitohenkilökunnan korostamia positiivisia työn voimavaratekijöitä ja kirjallisuudesta nousevia työn voimavaratekijöitä toisiinsa. Opinnäytetyön tutkimusaihe perustuu käytännön hoitotyön tarpeeseen ja työhyvinvointitutkimuksen ajankohtaisuuteen. Opinnäytetyö perustuu laadulliseen tutkimusperinteeseen ja tutkimusaineiston keruumenetelmänä on teemahaastattelu. Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä hoitotyöntekijää työn voimavaratekijöistä keväällä 2012. Haastateltavat hoitotyöntekijät työskentelivät opinnäytetyön yhteistyötahona toimivan pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sairaalan sisätautiosastolla. Litteroidut haastattelut analysoitiin laadullisen sisällön analyysin avulla. Hoitohenkilökunnan haastattelujen perusteella esille nousi neljä työn voimavaratekijää, joita ovat työilmapiiri ja yhteistyö, esimiehen tuki, hoitotyön kehittäminen ja potilastyö. Haastateltavat kuvasivat hyvää työilmapiiriä avoimeksi ja suvaitsevaksi, tällöin työntekijät ovat samanarvoisia ja yhteistyö heidän välillään on sujuvaa. Lisäksi työntekijöiden välillä vallitsee luottamus ja kunnioitus. Yhteistyön merkitys korostuu sekä hoitohenkilökunnan keskinäisissä suhteissa että suhteissa muihin alan ammattiryhmiin kuten lääkäreihin. Teemahaastatteluissa todettiin tärkeäksi, että hoitohenkilökunta tulee toimeen potilaiden kanssa ja ajaa potilaiden etuja. Esimieheltä saatua tukea ja palautetta pidettiin myös tärkeänä. Haastateltavat kokivat positiivisena asiana sen, että esimies ottaa huomioon kaikki työntekijät ja antaa positiivista palautetta ja kiitosta onnistuneiden hoitotilanteiden yhteydessä. Tärkeäksi koettiin myös se, että esimiehen kanssa voi keskustella sekä työasioista että henkilökohtaisista asioista. Haastatteluista ilmeni, että haastateltavien työtehtävät ovat lisääntyneet viime vuosina ja hoitotyö on muuttunut luonteeltaan kuormittavammaksi. Hoitotyö koettiin siitä huolimatta tärkeäksi ja merkitykselliseksi ja sitä kohtaan koettiin vahvaa kutsumusta. Opinnäytetyön avulla voidaan edistää hoitohenkilökunnan työhyvinvointia kiinnittämällä huomiota niihin työn voimavaratekijöihin, jotka vaikuttavat positiivisesti hoitohenkilökunnan kokemaan työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tuloksien avulla voidaan kartoittaa myös muiden hoitotyön erikoisaloilla työskentelevien ammattihenkilöiden työn voimavaratekijöitä, jolloin saataisiin laajempi käsitys hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin nykytilasta ja siihen myönteisesti vaikuttavista tekijöistä. Asiasanat: sairaanhoitajat, lähihoitajat, työhyvinvointi, työilmapiiri, esimiestyö, hoitotyö, työn organisointi, vaikuttaminen, tiedonkulkuABSTRACT Mäkelä, Anni & Turunen, Laura Welfare to Nursing: Nurses’ Experiences on Their Work Resources. 52 p. 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2012 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Health Care. Degree: Public Health Nurse. / Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse. This thesis aims at describing the occupational wellbeing of nurses from the viewpoint of positive resources in their work. Also, the purpose is to compare the positive resources expressed by the nurses with the literature and research on occupational wellbeing. The subject of this study stems from the practical needs of nursing, and the theme is contemporary in the field of occupational wellbeing, too. This is a qualitative research. Thematic interviews were used as a method of data collection. Five nurses who work in a Finnish metropolitan hospital’s medical ward were interviewed in the spring 2012. The interviews were transcribed and analysed by using content analysis. The interviews show the following four positive resources for work: work atmosphere and cooperation, support from the superior, patient work and development of care work. The interviewees expressed that a good work atmosphere is open and tolerant, the staff is equivalent and cooperation is smooth. Thus, there should be trust and respect between staff. Cooperation within the nurses is emphasised not only in the mutual but also in other relationships related to the profession. The results show that the staff should communicate well with the patients and advocate the benefit of the patients. Also, the feedback and support from the superior were considered important. The interviewees regarded important that the superior takes all employees into account and provides positive feedback after successful work performance. In addition, they expressed that it is essential to have the possibility to discuss both work related issues and personal matters with the superior. The results also indicate that the amount of work load has become more demanding during the last few years. However, nursing was considered important and significant, and the nurses have a strong mission for it. This thesis can be applied to promote job satisfaction of nursing staff by concentrating on the positive resources in the work. On the basis of this study it is possible to map the work resources of different branches of nursing. Hence, it will be possible to gain a more in-depth understanding of the current state of the medical staff and the factors that have an impact on it. Keywords: wellbeing, medical staff, resources for work, qualitative research, superior support, work atmosphere, communication, development of work communit

Sairaanhoitajien kokemuksia potilasturvallisuuden toteutumisesta lääkehoidossa lastenhoitotyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia potilasturvallisuuden toteutumisesta lastenosastolla lääkehoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tulosten avulla hoitohenkilökunta pystyisi kehittämään mahdollisia epäkohtia lääkehoidon turvallisuudessa. Tietoperustassa käsiteltiin potilasturvallisuutta, lastenhoitotyötä ja lääkehoitoa, sekä niitä ohjaavia lakeja ja säädöksiä. Toimintaympäristönä tutkimuksessa toimi keskussairaalan lastenosasto. Kohderyhmänä tutkimuksessamme olivat sairaanhoitajat. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja ai-neisto kerättiin teemahaastatteluna. Tutkimukseen haastateltiin kuutta sairaanhoitajaa. Haastattelut suoritettiin toukokuussa 2017 lasten ja nuorten osastolla. Sisällönanalyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Haastateltavat sairaanhoitajat olivat pääosin tyytyväisiä heidän osastonsa lääkehoidon poti-lasturvallisuuteen. Omasta ammattitaidosta huolehtiminen, kuten lääketenttien säännölli-nen suorittaminen, koettiin hyvänä asiana. Positiivisena asiana pidettiin myös sitä, että lasten pienet lääkemäärät osattiin ottaa lähtökohtaisesti huomioon lääkeannoksia lasketta-essa. Kehittämiskohteina pidettiin henkilöllisyyden varmistamista sekä huolellista kirjaamista. Kiire koettiin negatiivisena asiana etenkin lääkkeenjakotilaisuuden aikana. Jatkotutkimusehdotuksena mietittiin tutkimusta uusien sairaanhoitajien riittävästä perehdyt-tämisestä lasten suonensisäiseen lääkehoitoon.The purpose of the thesis was to portray the nurses’ experiences on the realisation of pa-tient safety in medical care at the children’s department. The goal of the thesis was to make it possible for the personnel to improve possible faults in the safety of medical care. Patient safety, childcare work and medical care - and the laws and statutes regulating them - were discussed in the theoretical framework. The working environment in the research was the children’s department in the Central Hospital. The target of the research was nurses. The research was conducted as a qualita-tive study and the material was collected as a theme interview. Six nurses were interviewed for the research. The interviews were carried out in May 2017 in the department of children and youth. Inductive content analysis method was used in the content analysis. The nurses interviewed were mostly satisfied with the patient safety in medical care in their departments. Taking care of one’s own professional skills - such as regularly performing medicine exams - was considered as a good thing. Another matter that was considered as positive was that children’s small medicine amounts were per se taken into account while counting the medicine doses. Ensuring of identity and meticulous documenting were found as development targets. Rush was considered as a negative matter - especially during ad-ministration of medicine. A proposition for a follow-up research was sufficient briefing of new nurse students into children’s intravenous medical care

Be(com)ing other-oriented : Mindfulness-trained leaders’ experiences of their enhanced social awareness

The potential significance of mindfulness for social relations at work has been recognized in the recent management literature, yet a thorough investigation has been lacking into how mindfulness may help leaders tap into their other-orientation. In this study, we examine whether and how mindfulness training contributes to the development of leaders’ social awareness by studying the experiences of 62 leaders who participated in an 8-week-long mindfulness training program. Our study contributes to the literature on management learning and mindfulness in leadership in three ways. First, it identifies how the leaders who participated in mindfulness training see themselves developing toward becoming more socially aware in situations involving followers across the three interlinked domains of human functioning—the cognitive, affective, and behavioral—clarifying mindfulness as an interpersonal phenomenon. Second, it highlights mindfulness as a value-based developmental practice instead of merely a personal stress reduction and attention-enhancement technique. Third, it proposes mindfulness training as a viable approach to enhance leaders’ social awareness through a combination of a formal program and continuous self-development, departing from the views of mindfulness as a “quick fix.” It also provides a conceptual framework that illustrates the pathway with the potential to build social leadership capacity.© The Author(s) 2022. Article reuse guidelines: sagepub.com/journals-permissions, DOI: 10.1177/13505076221136923fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Taimityypin vaikutus mansikan sadontuottoon ja viljelijän talouteen

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) mansikan taimityyppejä ja alkuperiä vertailevan viljelykokeen tuloksista sadontuoton ja viljelyn talouden kannalta optimaalisimmat taimivaihtoehdot. Mansikan taimityyppikoe on osana hanketta Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2. Taimityyppikoe on perustettu MTT Sotkamon koeasemalle vuonna 2011. Koe sisältää taimia Suomesta ja Hollannista. Kokeessa selvitetään myös kasvunsäädeaine Regaliksen vaikutusta satoon. Teoreettinen viitekehys sisältää mansikan sadon muodostumisen tärkeimmät vaiheet ja taimituotannon historiaa 1970-luvulta tähän päivään Suomessa ja ulkomailla. Tuontitaimien ongelmat on tuotu esiin ja erilaiset taimityypit on esitelty kuvien kanssa. Taimityyppikoe on tehty empiirisenä viljelykokeena. Marja-Suomen Taimituotanto ja Delta Green toimitti taimia Hollannista ja suomalaisista taimista vastasi Peuraniemen taimitarha ja Puutarha Tahvoset Oy. Talvehtimishavainnot on kerätty vuosilta 2012 ja 2013 ja satotulokset vuosilta 2011. 2012 ja 2013. Kustannuslaskelmat on laskettu jokaisen taimityypin kauppakelpoisen sadon määrän mukaan. Suomalaisista taimista Taimi 1 eli Regalis –kasvunsääteellä käsitelty taimi tuotti suurimman kauppakelpoisen sadon. Hollantilaisista tuontitaimista selvästi suurin satotaso oli odotuspetitaimella. Regalis nostatti varsinkin Honeoyen satoa huomattavasti. Frigo A-taimi ei pärjännyt satotuloksissa muihin taimiin verrattuna ja se myös talvehti heikosti. Loppujen lopuksi on vaikea verrata kolmen satovuoden perusteella taimityyppejä keskenään, koska kasvukausien olosuhteet olivat täysin erilaiset ja kauriiden aiheuttamat syöntituhot vaikeuttivat vertailua. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, koska satotasot ovat kenttäkokeessa huomattavasti suurempia kuin tavanomaisilla viljelijöillä. Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin positiivista huomata, että suomalainen taimimateriaali menestyy taimivertailussa.The purpose of this thesis was to study different types of strawberry plants in Sotkamo MTT Agrifood research Finland. The objective of this thesis was to find out the best type of plant in harvest and also economically. The experiment is part of a project called “Soft fruit cultivation – a growing industry in northern Finland”. The research was done in Sotkamo research unit. The experiment is established in 2011 and it included plants from Finland and The Netherlands. The aim was also to study what kind of effects a growth regulator, Regalis, has on the yield. The theoretical framework includes the main stages of formation of strawberry crop and history of nursery production from the 1970s to this day in Finland and abroad. The problems of imported plants are presented and the plant types are described with pictures. Marja-Suomen Taimituotanto Oy and Delta Green imported the plants from The Netherlands. Puutarha Tahvoset Oy and Peuraniemi pro-duced the Finnish plants. The wintering observations were collected from 2012 and 2013. Results of harvest were collected from 2011, 2012 and 2013. The calculations of costs are calculated from all the plant types. Finnish plant which was treated with Regalis, gave the best harvest. The best of Dutch plants was waiting bed plant. Regalis raised up the yield of Honeoye noticeably. Frigo A-plant was not so suc-cessful in the level of harvest compared to others. It also overwintered poorly. Due to different weather conditions during three years and damage of the plants caused by deer it is difficult to compare plant types based on three years’ harvest. The results should be studied critically because the harvests are much higher in this research than in conventional farm. However, it is posi-tive to notice that Finnish plants did well in this research and there might be great future in Finnish plant production

Oikeus sukupuoli-identiteetin mukaiseen juridisen sukupuolen tunnustamiseen

Suomen lain mukaan jokaiselle tulee määrittää juridinen sukupuoli, joka on binäärin sukupuolijaon mukaisesti joko mies tai nainen. Sukupuoli on kuitenkin tätä monimuotoisempi, ja henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla tämän kaksijakoisen käsityksen ulkopuolella. Tällöin henkilön sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen juridista sukupuoltaan. Tutkielman aiheena on juuri tähän liittyvä problematiikka, ja sen pääasiallisena tarkoituksena on tutkia, miten muunsukupuolisten oikeus sukupuoli-identiteetin mukaiseen juridisen sukupuolen tunnustamiseen toteutuu, ja tulisi toteutua, Suomen lainsäädännössä. Kysymystä tarkastellaan niin Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta kuin myös oikeusvertailua hyödyntäen. Tutkielma on pääasiassa oikeusdogmaattinen sen tutkiessa ja tulkitessa kotimaista sekä kansainvälistä lainsäädäntöä. Tutkielmassa on lisäksi myös oikeusvertailevan ja de lege ferenda -tutkimuksen piirteitä, jonka lisäksi se sisältää myös monitieteisiä näkökohtia oikeuden ja sukupuolen (law and gender) välisen liitännän kautta. Tutkimuksen kohteena on ensinnäkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnallaan kehittämä oikeus sukupuoli-identiteettiin, jota tarkastellaan siitä johtuvien vaikutusten valossa. Vaikka tuomioistuimen tulkintakäytännöstä ei voida johtaa velvoitteita Suomelle, puoltaa kuitenkin aiheeseen liittyvä kansallinen, alueellinen ja kansainvälinen kehitys ei-binäärin sukupuoli-identiteetin laajempaa huomioimista. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan, antaako Suomen lainsäädäntö nykyisessä muodossaan, tai siihen suunniteltujen muutosten jälkeisessä tilassa, muunsukupuolisille mahdollisuuden saada juridinen sukupuoli tunnustettua sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti. Vastaus tähän kysymykseen on pääasiassa negatiivinen. Koska Suomen lainsäädäntö tunnustaa heikosti binäärin ulkopuolisia sukupuoli-identiteettejä, tutkielmassa tunnistetaan ja tarkastellaan oikeusvertailun keinoin erilaisia vaihtoehtoisia sääntelymalleja, jotka ottaisivat sukupuolen monimuotoisuuden paremmin huomioon. Tutkielmassa hahmotellaan kolme erilaista vaihtoehtoa: 1) kolmannen sukupuolimerkinnän lisääminen henkilöllisyystodistuksiin, 2) sukupuolimerkinnän poistaminen henkilöllisyystodistuksista, ja 3) kolmannen sukupuolimerkinnän lisääminen rekisteriin. Tutkielman lopputuloksena ei kuitenkaan ole tarkoitus antaa vastausta siihen, mikä (tai mitkä) vaihtoehdoista parhaiten toteuttaisi(vat) muunsukupuolisten oikeuksia – aihe on liian moniulotteinen yksinkertaisen toimenpidesuosituksen antamiseksi tässä yhteydessä, ja vaatii sen sijaan yhä jatkotutkimusta ja -selvitystä parhaan mahdollisen vaihtoehdon löytämiseksi

Gardening Opportunities as a Part of the Khwe San People’s Food Security in the East Bwabwata National Park

Bwabwatan kansallispuiston asukkaat khwe sanit olivat ennen metsästäjäkeräilijöitä, jotka hankkivat ruokansa metsästämällä ja keräilemällä villiruokaa. He eivät kuitenkaan enää voi harjoittaa heidän perinteisiä ruoanhankintamenetelmiä, koska se on kielletty kansallispuistossa. Lisäksi armeija on alueella estämässä norsujen salametsästystä, jonka seurauksena asukkaita on kielletty menemästä metsään. Khwe sanit ovat riippuvaisia Namibian valtion tarjoamasta ruoka-avusta. Pienimuotoista maanviljelyä harjoitetaan jonkin verran, mutta kuivuuden ja villieläinten aiheuttamien vahinkojen vuoksi se ei ole riittävää täyttämään päivittäistä tarvetta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää khwe sanien mahdollisuudet puutarhaviljelyyn kansallispuiston itäisessä osassa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Yhteensä 38 khwe sania haastateltiin sekä useita sidosryhmien jäseniä. Neljä erilaista ryhmää tunnistettiin, jotka olivat yksittäiset puutarhurit, yhteisöpuutarhurit, puutarhakoulutukseen osallistuneet sekä kokemattomat puutarhasta kiinnostuneet henkilöt. Aineisto analysoitiin temaattisella sisällön analyysillä sekä tilasto-ohjelmalla. Myös sustainable rural livelihoods -menetelmää käytettiin kokonaiskuvan saamiseksi. Lisäksi haastattelujen aikana löydettiin yksi puutarhuri, joka on onnistunut erityisen hyvin puutarhaviljelyssä. Hänen tuotantomenetelmiään tutkittiin positiivisen devianssin osalta yksityiskohtaisemmin. Tärkeimmät tulokset korostivat puutarhojen merkitystä ruoantuotannon ja tulojen muodostumisen kannalta. Suurin osa vastaajista haluaa oman puutarhan eivätkä osallistua yhteisöpuutarhaan edellisten ongelmien takia, joita olivat yhteistyön puute, kateus ja varastelu. Myös tarvittavien työkalujen puute oli merkitsevä tekijä. Yksittäisten puutarhojen kastelua vaikeuttaa vesilähteiden vähäisyys ja pitkät välimatkat niiden ja puutarhojen välillä. Myös siementen ja työkalujen puute vaikeuttaa viljelyä. Koulutuksen tulisi pitää sisällään yksityiskohtaista opetusta, koska haastattelut toivat esiin yleisen tietouden puutarhaviljelystä Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskipiste pitäisi olla yksittäisissä puutarhoissa eikä yhteisöpuutarhoissa. Jotta puutarhaviljely olisi kestävää, alueella tulisi olla aktiivinen maatalousneuvoja, monitorointia, koulutusta sekä siementen jakelu valtion toimesta. Apu tulisi osoittaa omistautuneille henkilöille.The Khwe San, the residents of Bwabwata National Park (BNP), were hunter-gatherers who used to acquire their food by hunting and collecting veld food in the past. However, they are not allowed to practice their traditional methods anymore due to the status of the park as a national park and the army trying to prevent increased poaching in the bush. Nowadays they are highly dependent on food aid provided by the Namibian government. In addition, small-scale subsistence agriculture is practiced but due to drought and wild animals, harvests are insufficient to meet required food demand on a daily basis. The objective of this research was to investigate gardening opportunities of the Khwe San in the Eastern part of BNP. The data were collected through semi-structured interviews with 38 respondents and several stakeholders. Four different groups were found which were home gardeners, community gardeners, participants of gardening workshop and non-gardeners. The data were analysed using a thematic content analysis, a SPPS statistic programme and a sustainable rural livelihoods framework. In addition, one positive deviance gardener was selected, and his production methods is described in more detail. The main results highlighted the importance of having gardens. All the respondents indicated that gardening is important or very important in terms of food production and income generation. However, the majority of the residents are willing to have home gardens due to the challenges of community gardens in the past e.g. the lack of cooperation, jealousy and stealing as well as the lack of needed goods. Current challenges are that there are only one or two water sources in each village and the distances from the boreholes to gardens are long, which complicates irrigation. In addition, poor fences and lack of seeds and tools are the major challenges that home gardeners face. Future training should include specific things because the interviews showed that the general gardening knowledge is presented. As a conclusion, the focus of gardening should be on home gardens, not on community gardens due to their challenges. However, in order to make gardening sustainable, several activities need to be addressed, including an active agriculture extension officer for monitoring, training on specific things and seed distribution provided by the government. In addition, the gardening support needs to be aimed to dedicated people who are willing to practice gardenin

Positiivista luottotietorekisteriä koskeva lainsäädäntö – Työryhmän mietintö : Lausuntotiivistelmä

Oikeusministeriö asetti 9.3.2020 työryhmät valmistelemaan positiivista luottotietorekisteriä ja sen edellyttämää lainsäädäntöä. Työryhmä ehdottaa mietinnössään säädettäväksi uuden lain positiivisesta luottotietorekisteristä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi kuluttajansuojalakia ja eräitä muita lakeja. Positiivisella luottotietorekisterillä pyritään torjumaan ylivelkaantumista luomalla parempi tietopohja sekä yksittäisiin luotonantotilanteisiin että rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden seurantaan ja valvontaan. Tavoitteena on myös, että kansalaiset saavat kootusti yhdestä paikasta ajantasaisen tiedon omista luotoistaan. Rekisteriin tallennettaisiin tiedot määritellyistä luotoista sekä henkilön tuloista. Mietintö lähetettiin lausunnoille Lausuntopalvelussa 29.3.2021, ja lausunnot pyydettiin toimittamaan 10.5.2021 mennessä. Hankkeen aikataulusta johtuen lausuntoaikaa ei voitu pidentää. Lausuntopyyntö lähetettiin palvelun kautta 54 taholle, joista 33 antoi lausuntonsa. Lisäksi lausuntopyyntö oli julkisesti kaikkien vastattavissa, ja lausunnon antoi kaikkiaan 39 tahoa, joista yksi annettiin yksityisen kansalaisen toimesta. Lausunnot löytyvät hankkeen verkkosivuilta sekä lausuntopalvelu.fi -sivustolta. Enemmistö lausunnonantajista piti positiivista luottotietorekisteriä kannatettavana, ja ehdotus nähtiinkin pääasiassa keskeisenä ylivelkaantumisen ehkäisyä tukevana mallina. Kuitenkin muutama lausunnonantaja suhtautui esitykseen varauksella, ja esityksessä nähtiin monia haasteellisia sekä täsmennystä vaativia kokonaisuuksia. Myös esitykseen pääsääntöisesti myönteisesti suhtautuneet lausunnonantajat nostivat esille erilaisia seikkoja, joihin lausunnonantajien mielestä tulee kiinnittää huomiota jatkovalmistelussa

Elokuvissa exottaa? : tutkimus 3D-elokuvien vaikutuksista näkemiseen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten 3D-elokuvat vaikuttavat näkemisen mukavuuteen sekä binokulaariseen näkemiseen. Tavoitteena oli saada selville, minkälaisia näkemiseen liittyviä oireita ja ongelmia aiheutuu 3D-elokuvan katsomisesta. Aiempien tutkimusten perusteella oletettiin, että mittaustuloksissa näkyisi forioiden muuttumista exoforiseen suuntaan sekä stereonäön erotuskyvyn ja konvergenssin lähipisteen heikentymistä. Lisäksi oletuksena oli, että tutkittavat kokisivat silmänsä väsyneiksi 3D-elokuvan katsomisen jälkeen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä, ja analysoinnissa käytettiin apuna SPSS-ohjelmaa. Tutkimusjoukko koostui 15 optometrian opiskelijasta. Tutkittavilta mitattiin näöntarkkuudet kauas ja lähelle, foriat kauas ja lähelle, stereonäkö sekä konvergenssin lähipiste. Mittaukset tehtiin sekä ennen että jälkeen 3D-elokuvan katsomisen. Lisäksi tutkittavat vastasivat kyselylomakkeeseen ennen 3D-elokuvan katsomista ja sen jälkeen. Kyselylomakkeilla selvitettiin tutkittavien yleistä näkemisen epämiellyttävyyttä sekä subjektiivisesti koettuja oireita. Tutkimustuloksista ilmeni, että binokulaariset näöntarkkuudet eivät juurikaan muuttuneet vertailtaessa tuloksia ennen ja jälkeen 3D-elokuvan katsomista. Oletusten mukaisesti suu-rimmalla osalla tutkittavista stereonäön erotuskyvyn ja konvergenssin lähipisteen arvot heikentyivät. Foriat muuttuivat exoforiseen suuntaan. Saavutetut muutokset olivat suhteellisen pieniä, mutta tilastollisesti melkein merkitseviä. Kyselylomakkeiden vastausten perusteella havaittiin, että tutkittavat kokivat eriasteisia väsymysoireita. Tutkittavia yksilöidessä huomattiin myös, että tutkimustulokset ja kyselylomakkeiden vastaukset tukivat toisiaan. Jos tutkittava koki subjektiivisia näkemiseen liittyviä vaivoja, myös tutkimustuloksissa oli havaittavissa heikentymistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että 3D-elokuvan katsominen aiheuttaa sekä subjektiivisia oireita että objektiivisia muutoksia. Yksittäiset tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että odotuksien mukaisia muutoksia on tapahtunut. Jotta tutkimustuloksista voisi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä, tulisi aiheesta kuitenkin tehdä lisätutkimuksia suuremmilla otoksilla.The goal of this study was to examine how 3D movies affect the visual comfort and binocular vision. We wanted to discover what symptoms and problems might appear after watching 3D movies. According to previous studies we assumed there could be changes in heterophorias. Also the stereoacuity and the near point of convergence (NPC) results could deteriorate. In addition, we assumed that the subjects would experience visual fatigue after watching a 3D movie. We performed our study with a quantitative method. We analyzed the results using SPSS program. We had 15 optometry students as participants in our study. We measured their visual acuity (near and at distance), heterophorias (near and at distance), stereoacuity and NPC. We performed the same measurements before and after the 3D movie. In addition, the participants were asked to complete questionnaires before and after the 3D movie. With the questionnaires we wanted to have information of common visual stress and symptoms experienced by the subjects. From the results we discovered that the binocular visual acuities barely changed after watching the 3D movie. As we assumed, the stereoacuity and NPC results deteriorated in the majority of our participants. Heterophorias changed into exophoric direction. The changes in the results were relatively small, but statistically almost significant. The participants experienced different grades of visual stress. When individualizing our participants, we found out that the results of the measurements and the answers in the questionnaires were correlative. If the subjects experienced visual stress, the results also showed deterio-ration in the measurements. As our final conclusion we note that watching 3D movies can cause both subjective and objective changes. In order to make generalized conclusions, further research should be carried out with larger number of subjects