RuutiExpon käyttäjäkokemuksen parannus Seppo-opetuspelillä

Opinnäytetyössäni keskityn kehittämään RuutiExpo-nuortentapahtuman käyttäjäkokemusta ja suunnittelen, kuinka siellä käytettäisiin mahdollisimman monipuolisesti selainpohjaista Seppo-oppimispeliä. RuutiExpon tarkoitus on lisätä nuorten tietämystä tavoista, joilla he voivat elämässään vaikuttaa. Tapahtumassa vaikuttaminen on jaettu neljään teemaan: yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja eettisillä valinnoilla vaikuttamiseen sekä siihen, miten he voivat omalla käytöksellään vaikuttaa muihin ihmisiin. RuutiExpossa on erilaisia toimijoita pitämässä toiminnallisia rasteja. Seppo-oppimispelin tarkoitus on lisätä aktiivisuutta rasteilla käymiseen ja saada kävijät keskustelemaan vaikuttamisesta. Minun roolini tässä projektissa on auttaa Seppo-pelin pilotoinnissa tapahtumaa varten sekä kehittää tapoja hyödyntää peliä jatkossa. Tutkin pelin käyttökokemusta omilla havainnoillani sekä tekemällä käyttäjähaastattelun RuutiExpossa. Tulosten pohjalta etsin käyttäjäkokemuksesta ongelmakohtia ja teen konseptiehdotuksia, kuinka käyttäjäkokemusta voitaisiin parantaa. Opinnäytetyöni lopputuloksena on kokoelma erilaisista konseptimuutoksista, joiden avulla nuortentapahtuman käyttäjäkokemusta voitaisiin kehittää.In my thesis, I am focusing on developing the user experience at RuutiExpo- fair and planning on how to make the most of the Seppo- learning game. Seppo is an authoring tool for creating browser-based educational games. At RuutiExpo we are trying to increase knowledge about how young people can have an influence on their lives on different levels, for example in society, in their own life choices, how they interact with other people and with culture. There are a lot of stands at the RuutiExpo fair and we are trying to make it as easy and fun as possible to go through all the stands and to talk about the subject as much as possible. My role in this project is to prototype how the game should be created and used at RuutiExpo and to concept new ways to use the game better in the future. After making the prototype together with the organizers, we are going to use it at the fair. I´m going to ask users opinions on how we did and collect that data. After the fair, i will make my own concepts of how to improve Seppo- the learning game and how to improve the way we used it. The outcome of my thesis is a concept of how to improve user experience and where to focus on the next time when using a learning game for young adults/teen agers at a fair

Ympäristötavoitteiden asema SEUT 107(1) artiklan mukaisen verotuen arvioinnissa

Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi ovat Euroopan unionin (EU) politiikan keskiössä. EU:n ilmasto- ja energiapaketin mukaisesti EU:n kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990, ja EU:n pidemmän aikavälin tavoite on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Yleistason tavoitteiden lisäksi kutakin jäsenvaltiota koskevat sitovat päästövähennysvelvoitteet. Koska valtiontuki on yksi keskeisimmistä keinoista edistää näiden tavoitteiden saavuttamista, on tärkeää, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) artiklan mukaisen kielletyn valtiontuen arviointi on linjassa jäsenvaltioita sitovien velvoitteiden kanssa. Valtiontukisääntelyn tulisi tarjota jäsenvaltioiden viranomaisille tarkoituksenmukaiset puitteet, jotka tukevat ympäristötavoitteiden saavuttamista tehokkaalla tavalla. Tämä tutkielma käsittelee ympäristötavoitteiden asemaa SEUT 107(1) artiklan mukaisen kielletyn verotuen arvioinnissa ja valtiontukea valikoivan ympäristöverotuksen ja ympäristöverojen alennuksen tai vapautuksen muodossa. Tutkielman viitekehys on siten EU:n vero- ympäristö- ja valtiontukipolitiikan risteyskohdassa. Verotus kuuluu lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, jota on kuitenkin käytettävä EU:n perussopimusten mukaisesti. Kilpailusääntöjen vahvistaminen taas kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, minkä johdosta jäsenvaltioiden on ilmoitettava SEUT 108(3) artiklan mukaisesti komissiolle kaikki toimet, jotka voivat pitää sisällään SEUT 107(1) artiklassa tarkoitettua kiellettyä valtiontukea. Kielletty valtiontuki tarkoittaa julkisista varoista myönnetty tukea, joka antaa tuensaajalle valikoivaa taloudellista etua sekä vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kaikkien tunnusmerkkien on täytyttävä samanaikaisesti, jotta kyseessä on kielletty tukitoimi. Verotuen osalta keskeisin tunnusmerkki on tuen valikoivuus, jonka arvioinnissa sovelletaan niin sanottua kolmivaiheista testiä (”three-step test”). Oikeudellisessa kirjallisuudessa on havaittu, että verotukien arviointi on tiukentunut viime vuosina, minkä seurauksena suuri osa komissiolle ilmoitetuista kansallisista toimista on katsottu kielletyksi verotueksi. Näin ollen useat verotoimet käyvät läpi arvioinnin sekä SEUT 107(1) että SEUT 107(3) artiklan alla, jonka mukaisesti kielletyksi todettua tukitoimea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, mikäli sen myönteinen vaikutus yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen ylittää sen mahdolliset kielteiset vaikutukset kauppaan ja kilpailuun. Tilanne on ongelmallinen paitsi siksi, että se rajoittaa jäsenvaltioille perussopimusten mukaan kuuluvaa päätäntävaltaa verotuksellisissa asioissa, myös siksi, että siitä aiheutuu merkittävä hallinnollinen taakka sekä jäsenvaltioiden että komission viranomaisille. Ennen kaikkea on pohdittava, onko ympäristötoimien tiukka valtiontukikontrolli tarkoituksenmukainen vallitsevien sitovien päästövähennysvelvoitteiden valossa. Ympäristöä koskevien tavoitteiden asema kielletyn verotuen arvioinnissa on perinteisesti ollut hyvin rajallinen, sillä Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan kielletyn valtiontuen arvioinnissa ei tule huomioida toimenpiteen tarkoitusta tai muotoa, vaan ainoastaan sen vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, pitäisikö vaikutuksiin keskittyvästä arvioinnista joustaa erityisesti verotuen valikoivuuden arvioinnissa, eli tulisiko tuen ympäristötavoitteilla olla merkittävämpi rooli SEUT 107(1) artiklan tulkinnassa. Kysymykseen vastaaminen edellyttää myös yleistason pohdintaa siitä, tulisiko ympäristöoikeuden vaatimuksia ylipäätään huomioida valtiontukioikeudessa, vai tulisiko eri oikeudenaloja arvioida toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Tässä yhteydessä pohditaan erityisesti SEUT 11 artiklan läpäisyperiaatteen soveltamisalaa ja mahdollista merkitystä kunkin kielletyn valtiontuen tunnusmerkin arvioinnissa. Tutkielmassa kuvataan, miten ympäristöverotoimia arvioidaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja komission viimeisimmässä ratkaisukäytännössä, sekä esitetään monipuolisesti vaihtoehtoisia arviointitapoja, joiden perusteella useampi toimi voisi välttää luokittelun kielletyksi valtiontukitoimeksi ympäristötavoitteidensa takia. Painopiste on valikoivuuden kolmivaiheisen testin arvioinnissa ja erityisesti siinä, miten jäsenvaltiossa sovellettava yleinen verojärjestelmä tulisi määrittää ja miten siitä poikkeamista tulisi arvioida sen tavoiteltuun päämäärään nähden

Issues in corporate transparency from the perspective of a sustainable consumer

This paper aims to research the issues related to corporate transparency from the consumer perspective. The larger theme behind this research is sustainability and more specifically sustainability from the consumer perspective. As more and more consumers are informed of the sustainability issues that are happening, many consumers want to make more effort to make purchase decisions that align with their values. In order to succeed in this process, consumers need more transparency. However, having a total transparency is not possible. There are many issues that effect both how transparent companies can be and whether the added transparency can truly claim its promises. In this reseach, we are researching different issues related to transparency and how do they effect to the consumer. The common transparency issues that we have discovered and researched in this paper were divided onto five different categories: volume of transparency, lack of universal measurements, transparency on a competitive field, labels and certificates as indicators of transparency and lack of regulation with CSR. This paper seeks to gather information about these issues and how these issues effect to the consumer. In addition to that the possible solutions are considered. The aim is to offer both practional and academical information for further research in the future

Generic Multiuser Coordinated Beamforming for Underlay Spectrum Sharing

The beamforming techniques have been recently studied as possible enablers for underlay spectrum sharing. The existing beamforming techniques have several common limitations: they are usually system model specific, cannot operate with arbitrary number of transmit/receive antennas, and cannot serve arbitrary number of users. Moreover, the beamforming techniques for underlay spectrum sharing do not consider the interference originating from the incumbent primary system. This work extends the common underlay sharing model by incorporating the interference originating from the incumbent system into generic combined beamforming design that can be applied on interference, broadcast or multiple access channels. The paper proposes two novel multiuser beamforming algorithms for user fairness and sum rate maximization, utilizing newly derived convex optimization problems for transmit and receive beamformers calculation in a recursive optimization. Both beamforming algorithms provide efficient operation for the interference, broadcast and multiple access channels, as well as for arbitrary number of antennas and secondary users in the system. Furthermore, the paper proposes a successive transmit/receive optimization approach that reduces the computational complexity of the proposed recursive algorithms. The results show that the proposed complexity reduction significantly improves the convergence rates and can facilitate their operation in scenarios which require agile beamformers computation.Comment: 30 pages, 5 figure

Kestävyysraportointi

Non peer reviewe

Comprehensive Approach to Relevant and Reliable Reporting in Europe : A Dream Impossible?

Corporate reporting and governance are interlinked: Accounting and reporting inventions created the modern company, and without the modern company there is no entity from which to report. Due to its raison d’etre, reporting remained finance-centered, to protect financial capital providers. From the 1970’s, the question of the interests of ‘stakeholders’ emerged, with attempts of ‘social reporting’, ‘corporate social responsibility’, ‘environmental’, and ‘social and environmental’ and finally ‘integrated’ accounting and reporting. These trends are reflected also in the European Union legal framework, both in regulation of especially financial intermediaries and the ‘non-financial’ reporting. This article is based on an extensive literature review, research conducted in the Sustainable Market Actors for Responsible Trade (SMART) project, and socio-legal and economic empirical research based conceptual analysis of the impact of these reporting systems and their relationship to financial accounting and reporting. The result of the research is that sustainability is reduced to focus on institutional investors and other members in the investment supply chain, and climate change issues only, and new regulatory solutions are required. Based on the most recent developments in EU law and in European jurisdictions, possible paths forward are envisaged to encourage sustainability in reporting and assurance, and through that, in governance. As an outcome a set of regulatory reform proposals are given based on the SMART recommendations.Peer reviewe