Airway Epithelial Dynamics in Allergy and Related Chronic Inflammatory Airway Diseases

Allergic rhinitis, chronic rhinosinusitis, and asthma are highly prevalent, multifactorial chronic airway diseases. Several environmental and genetic factors affect airway epithelial dynamics leading to activation of inflammatory mechanisms in the airways. This review links environmental factors to host epithelial immunity in airway diseases. Understanding altered homeostasis of the airway epithelium might provide important targets for diagnostics and therapy of chronic airway diseases.Peer reviewe

A Co-culture Model of PBMC and Stem Cell Derived Human Nasal Epithelium Reveals Rapid Activation of NK and Innate T Cells Upon Influenza A Virus Infection of the Nasal Epithelium

Background: We established an in vitro co-culture model involving H3N2-infection of human nasal epithelium with peripheral blood mononuclear cells (PBMC) to investigate their cross-talk during early H3N2 infection. Methods: Nasal epithelium was differentiated from human nasal epithelial stem/progenitor cells and cultured wtih fresh human PBMC. PBMC and supernatants were harvested after 24 and 48 h of co-culture with H3N2-infected nasal epithelium. We used flow cytometry and Luminex to characterize PBMC subpopulations, their activation and secretion of cytokine and chemokines. Results: H3N2 infection of the nasal epithelium associated with significant increase in interferons (IFN-alpha, IFN-gamma, IL-29), pro-inflammatory cytokines (TNF-alpha, BDNF, IL-3) and viral-associated chemokines (IP-10, MCP-3, I-TAC, MIG), detectable already after 24 h. This translates into rapid activation of monocytes, NK-cells and innate T-cells (MAIT and gamma delta T cells), evident with CD38+ and/or CD69+ upregulation. Conclusions: This system may contribute to in vitro mechanistic immunological studies bridging systemic models and possibly enable the development of targeted immunomodulatory therapies.Peer reviewe

Indoleamine 2,3-dioxygenase expression in patients with allergic rhinitis : a case-control study

Background Indoleamine 2,3-dioxygenase (IDO) is a tryptophan catalyzing enzyme. It has been suggested that it has a role in lower airway allergic inflammations, but its role in allergic rhinitis has not been investigated. Objective Our aim was to evaluate the expression of IDO in the nasal mucosa of allergic rhinitis patients allergic to birch pollen during peak exposure to birch pollen allergen and compare it to non-atopic patients. Methods IDO expression was immunohistochemically evaluated from nasal specimens obtained in- and off-season from otherwise healthy non-smoking volunteers both allergic to birch pollen (having mild or moderate allergic rhinoconjunctivitis) and non-allergic controls. Results: The IDO expression levels were low in healthy controls and remained low also in patients allergic to birch pollen. There were no differences in the expression of IDO in- and off-season in either healthy or allergic subjects. Conclusions There is a controversy in the role of IDO in upper and lower airways during allergic airway disease. It seems that IDO is associated to allergic inflammations of the lower airways, but does not have a local role in the nasal cavity at least in mild or moderate forms of allergic rhinitis. Keywords: Indoleamine 2,3-dioxygenase; allergic rhinitis; birch pollen; dendritic cell; tryptophan; kynurenine; interferon gamma; leukocyte; eosinophilBioMed Central open acces

Season of birth affects the risk of adult-onset asthma in Finland

Non peer reviewe

Cluster Analysis of Finnish Population-Based Adult-Onset Asthma Patients

Background: Phenotypes of adult asthma have been identified in previous studies but rarely in population-based settings. Objective: To identify clusters of adult-onset asthma in a Finnish population-based study on subjects born before 1967. Methods: We used population-based data from 1350 asthmatics with adult-onset asthma (Adult Asthma in Finland) from Finnish national registers. Twenty-eight covariates were selected based on literature. The number of covariates was reduced by using factor analysis before cluster analysis. Results: Five clusters (CLU1-CLU5) were identified, 3 clusters with late-onset adult asthma (onset ≥40 years) and 2 clusters with onset at earlier adulthood (<40 years). Subjects in CLU1 (n = 666) had late-onset asthma and were nonobese, symptomatic, and predominantly female with few respiratory infections during childhood. CLU2 (n = 36) consisted of subjects who had earlier-onset asthma, were predominantly female, obese with allergic asthma, and had recurrent respiratory infections. Subjects in CLU3 (n = 75) were nonobese, older, and predominantly men with late-onset asthma, smoking history, comorbidities, severe asthma, least allergic diseases, low education, many siblings, and childhood in rural areas. CLU4 (n = 218) was a late-onset cluster consisting of obese females with comorbidities, asthma symptoms, and low education level. Subjects in CLU5 (n = 260) had earlier onset asthma, were nonobese, and predominantly allergic females. Conclusions: Our population-based adult-onset asthma clusters take into account several critical factors such as obesity and smoking, and identified clusters that partially overlap with clusters identified in clinical settings. Results give us a more profound understanding of adult-onset asthma phenotypes and support personalized management.publishedVersionPeer reviewe

Inflammatoriset hengitystiesairaudet- Indoleamiini 2,3-dioksygenaasin ja poskionteloleikkauksen merkitys

Allerginen nuha, pitkittynyt sivuontelotulehdus polyyppien kanssa sekä ilman ja astma, ovat varsin yleisiä terveydellisiä ongelmia, joiden esiintyvyys väestössä on 1-20 %. Kaikki kolme tautia aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Varsin usein potilailla joilla on allerginen nuha tai pitkittynyt sivuontelotulehdus, on myös astma ja päin vastoin. Näitä tauteja yhdistää osittain samanlainen patofysiologia, jota ei vieläkään kunnolla tiedetä. Nykyisillä hoitomenetelmillä pystytään lähinnä lievittämään oireita suuressa osassa allergista nuhaa ja pitkittyneessä sivuontelotulehduksessa. Sivuonteloleikkausta harkitaan silloin, kun pitkittyneen sivuontelotulehduksen lääkkeellinen hoito ei riitä. Tavanomaiseen poskionteloleikkaukseen kuuluvat unkinektomian ja keskikäytäväantrostomia-aukon teko. Unkinektomiassa poistetaan poskintelon aukon, ostiumin edessä olevaa luuta osittain. Keskikäytävä-antrostomiassa laajennetaan poskiontelon aukkoa. Toistaiseksi on hyvin vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia jotka vertailevat perinteistä ja säästävää tähystyksellistä poskionteloleikkausta. Indoleamiini 2,3 dioksygenaasi (IDO) on monessa solutyypissä esiintyvä entsyymi, joka muokkaa immuunijärjestelmää. IDO on yksi ihmiskehon entsyymeistä joka pystyy muuntamaan tryptofaani aminohapon kynureniiniksi. IDO:n ekspressiota ei ole aiemmin tutkittu pitkittyneessä sivuontelotulehduksessa, nenäpolyypeissä tai allergisessa nuhassa. IDO:n aktivisuutta ei ole myöskään aiemmin tutkittu astmassa. Väitöskirjatutkimuksen avulla haluttiin selvittää IDO:n yhteyttä näihin kolmeen sairauteen. Lisäksi haluttiin tutkia pitkittyneen sivuontelotulehduksen leikkauksellista hoitoa. Immunohistokemiallisilla värjäyksillä osoitimme, että pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastavien potilaiden polyyppien epiteelissä esiintyi enemmän IDO:a kuin terveessä nenän limakalvossa. Sen sijaan allergista nuhaa sairastavien ja terveiden verrokkien nenän koepaloissa ei havaittu eroja IDO:n ekspressiossa. Kynureniinin ja tryprofaanin suhde (IDO:n aktiivisuus) seerumissa ei eronnut astmaa sairastavien ja verrokkien välillä. Matala seerumin IDO:n aktiivisuus havaittiin atopiassa ja nenäpolyyppeissä. Prospektiivisessa yksinkertaisesti sokkoutetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, satunnaistettiin pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastaville potilaille toiselle puolelle säästävä leikkaus, jossa poskintelon aukon, ostiumin edessä olevaa luuta osittain poistettiin (unkinektomia). Toiselle puolelle tehtiin unkinektomia ja lisäksi poskiontelon aukon laajentaminen (keskikäytävä-antrostomia). Noin kuukausi leikkauksen jälkeen tähystyksellisesti havaittu leikkausalueen limakalvoturvotus oli vähäisempää antrostomiapuolella. Kun leikkauksesta oli kulunut yli kuukausi, toimenpiteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja oireissa tai tähystyksellisissä löydöksissä. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimuksia pitkittyneiden hengitystietulehdusten alatyypeistä ja markkereista. Näillä on todennäköisesti merkitystä sekä patofysiologiassa että hoitovasteessa.Chronic rhinosinusitis (CRS), allergic rhinitis and asthma are common conditions, with prevalences between 1-20 % in the general population. All three have significant socioeconomical impact on society. Very often, patients with either CRS or allergic rhinitis have asthma and vice-versa. These diseases are linked by partly similar pathomechanisms, which are still not completely known. Disease management aims to alleviate symptoms and is unspecific. Sinus surgery is considered when conservative therapy fails to achieve sufficient disease control, in the treatment of CRS. The golden standard of endoscopic sinus surgery is uncinectomy and middle meatal antrostomy. As of the moment, very few randomized controlled studies are available comparing traditional functional endoscopic sinus surgery to minimally invasive endoscopic sinus surgery. Indoleamine 2,3-dioxygenase (IDO) is an immunomodulatory intracellular enzyme, which may have an impact on these diseases. IDO is present in many cell types. IDO expression has not been studied before in CRS, nasal polyps or allergic rhinitis. IDO activity has not been studied before in asthmatics. Interesting and partly contradictory results have been found on IDO expression in asthma. This thesis aims to investigate if IDO can have a role in the pathogenesis and evolution of the above diseases and to compare the subjective and objective outcomes of functional endoscopic sinus surgery and minimally invasive endoscopic sinus surgery. High IDO expression in the sinonasal mucosa was found in polyp tissue from patients with CRS compared to healthy nasal mucosa. We did not find differences in epithelial IDO expression in the maxillary sinus mucosa between CRS patients and healthy controls. In the nasal mucosa of patients with birch pollen allergic rhinitis and in healthy controls, there were no differences in IDO expression between atopics and healthy controls, during either natural allergen exposure season (spring) and winter. Serum kynurenine to tryptophan ratio (IDO activity) remained unchanged in asthma. Low serum IDO activity was found in atopy and nasal polyps. In a prospective single-blinded controlled study, simple uncinectomy was randomized on one side of each patient and uncinectomy with additional middle meatal antrostomy was randomized to the contralateral side. Endoscopically evaluated, chronic rhinosinusitis inflammatory changes lessened more quickly on the side with additional middle meatal antrostomy. There were no statistically significant differences between procedures after one month postoperatively. In patients with risk factors, such as asthma or job exposure, choice of operative procedure may be especially important. In the future more studies are needed on chronic airway inflammation disease subtypes and markers. These might have significance in both pathophysiology and in response to clinical therapy

Inflammatoriset hengitystiesairaudet- Indoleamiini 2,3-dioksygenaasin ja poskionteloleikkauksen merkitys

Allerginen nuha, pitkittynyt sivuontelotulehdus polyyppien kanssa sekä ilman ja astma, ovat varsin yleisiä terveydellisiä ongelmia, joiden esiintyvyys väestössä on 1-20 %. Kaikki kolme tautia aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Varsin usein potilailla joilla on allerginen nuha tai pitkittynyt sivuontelotulehdus, on myös astma ja päin vastoin. Näitä tauteja yhdistää osittain samanlainen patofysiologia, jota ei vieläkään kunnolla tiedetä. Nykyisillä hoitomenetelmillä pystytään lähinnä lievittämään oireita suuressa osassa allergista nuhaa ja pitkittyneessä sivuontelotulehduksessa. Sivuonteloleikkausta harkitaan silloin, kun pitkittyneen sivuontelotulehduksen lääkkeellinen hoito ei riitä. Tavanomaiseen poskionteloleikkaukseen kuuluvat unkinektomian ja keskikäytäväantrostomia-aukon teko. Unkinektomiassa poistetaan poskintelon aukon, ostiumin edessä olevaa luuta osittain. Keskikäytävä-antrostomiassa laajennetaan poskiontelon aukkoa. Toistaiseksi on hyvin vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia jotka vertailevat perinteistä ja säästävää tähystyksellistä poskionteloleikkausta. Indoleamiini 2,3 dioksygenaasi (IDO) on monessa solutyypissä esiintyvä entsyymi, joka muokkaa immuunijärjestelmää. IDO on yksi ihmiskehon entsyymeistä joka pystyy muuntamaan tryptofaani aminohapon kynureniiniksi. IDO:n ekspressiota ei ole aiemmin tutkittu pitkittyneessä sivuontelotulehduksessa, nenäpolyypeissä tai allergisessa nuhassa. IDO:n aktivisuutta ei ole myöskään aiemmin tutkittu astmassa. Väitöskirjatutkimuksen avulla haluttiin selvittää IDO:n yhteyttä näihin kolmeen sairauteen. Lisäksi haluttiin tutkia pitkittyneen sivuontelotulehduksen leikkauksellista hoitoa. Immunohistokemiallisilla värjäyksillä osoitimme, että pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastavien potilaiden polyyppien epiteelissä esiintyi enemmän IDO:a kuin terveessä nenän limakalvossa. Sen sijaan allergista nuhaa sairastavien ja terveiden verrokkien nenän koepaloissa ei havaittu eroja IDO:n ekspressiossa. Kynureniinin ja tryprofaanin suhde (IDO:n aktiivisuus) seerumissa ei eronnut astmaa sairastavien ja verrokkien välillä. Matala seerumin IDO:n aktiivisuus havaittiin atopiassa ja nenäpolyyppeissä. Prospektiivisessa yksinkertaisesti sokkoutetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, satunnaistettiin pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastaville potilaille toiselle puolelle säästävä leikkaus, jossa poskintelon aukon, ostiumin edessä olevaa luuta osittain poistettiin (unkinektomia). Toiselle puolelle tehtiin unkinektomia ja lisäksi poskiontelon aukon laajentaminen (keskikäytävä-antrostomia). Noin kuukausi leikkauksen jälkeen tähystyksellisesti havaittu leikkausalueen limakalvoturvotus oli vähäisempää antrostomiapuolella. Kun leikkauksesta oli kulunut yli kuukausi, toimenpiteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja oireissa tai tähystyksellisissä löydöksissä. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimuksia pitkittyneiden hengitystietulehdusten alatyypeistä ja markkereista. Näillä on todennäköisesti merkitystä sekä patofysiologiassa että hoitovasteessa.Chronic rhinosinusitis (CRS), allergic rhinitis and asthma are common conditions, with prevalences between 1-20 % in the general population. All three have significant socioeconomical impact on society. Very often, patients with either CRS or allergic rhinitis have asthma and vice-versa. These diseases are linked by partly similar pathomechanisms, which are still not completely known. Disease management aims to alleviate symptoms and is unspecific. Sinus surgery is considered when conservative therapy fails to achieve sufficient disease control, in the treatment of CRS. The golden standard of endoscopic sinus surgery is uncinectomy and middle meatal antrostomy. As of the moment, very few randomized controlled studies are available comparing traditional functional endoscopic sinus surgery to minimally invasive endoscopic sinus surgery. Indoleamine 2,3-dioxygenase (IDO) is an immunomodulatory intracellular enzyme, which may have an impact on these diseases. IDO is present in many cell types. IDO expression has not been studied before in CRS, nasal polyps or allergic rhinitis. IDO activity has not been studied before in asthmatics. Interesting and partly contradictory results have been found on IDO expression in asthma. This thesis aims to investigate if IDO can have a role in the pathogenesis and evolution of the above diseases and to compare the subjective and objective outcomes of functional endoscopic sinus surgery and minimally invasive endoscopic sinus surgery. High IDO expression in the sinonasal mucosa was found in polyp tissue from patients with CRS compared to healthy nasal mucosa. We did not find differences in epithelial IDO expression in the maxillary sinus mucosa between CRS patients and healthy controls. In the nasal mucosa of patients with birch pollen allergic rhinitis and in healthy controls, there were no differences in IDO expression between atopics and healthy controls, during either natural allergen exposure season (spring) and winter. Serum kynurenine to tryptophan ratio (IDO activity) remained unchanged in asthma. Low serum IDO activity was found in atopy and nasal polyps. In a prospective single-blinded controlled study, simple uncinectomy was randomized on one side of each patient and uncinectomy with additional middle meatal antrostomy was randomized to the contralateral side. Endoscopically evaluated, chronic rhinosinusitis inflammatory changes lessened more quickly on the side with additional middle meatal antrostomy. There were no statistically significant differences between procedures after one month postoperatively. In patients with risk factors, such as asthma or job exposure, choice of operative procedure may be especially important. In the future more studies are needed on chronic airway inflammation disease subtypes and markers. These might have significance in both pathophysiology and in response to clinical therapy

Yleisurheiluseura Helsingin Kisa-Veikot ry:n Tähtiseura-ohjelman kehittämisvaiheet

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Helsingin Kisa-Veikot kohti Tähtiseura-ohjelman lasten ja nuorten osa-alueen auditointia alkukartoituksen, alkuvaiheiden kuvauksen ja loppuvaiheen kehityssuunnitelman kautta. Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, aluejärjestöjen ja lajiliittojen yhteinen liikunnan ja urheilun laatuohjelma, jonka tavoitteena on tukea suomalaisten urheiluseurojen kehittämistyötä. Tähtiseura-ohjelman laatutekijät kattava seura saa tunnustukseksi Tähtimerkin. Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä, joka alkoi seuran kehityskohtien ja vahvuuksien arvioinnilla laatutekijöiden kautta. Laatutekijöiden kartoituksen pohjalta kehitystyö lähti käyntiin. Kehitystyössä osallistettiin seuratoiminnassa toimivia vapaaehtoisia ja eri toimijoita, jotta saatiin kehittämiseen monipuolisia näkökulmia ja osaamista sekä resursseja hyödynnettyä. Hyvin alkaneen kehittämisen jatkoksi laadittiin loppusuunnitelma seuran etenemisestä kohti auditointia. Kehittämissuunnitelmassa on luotu aikataulu ja vastuuhenkilöt eri laatutekijöiden ja toimintakäsikirjan osa-alueiden toteuttamiseksi. Kehittämistyössä syntyi suunnitelman lisäksi toimintakäsikirjan runko. Toimintakäsikirjaan liittyviä materiaaleja ja kehittämistyöhön liittyviä toimenpiteitä saatiin hyvin etenemään ja tavoitteena on, että HKV on valmis auditointiin tammikuun 2023 loppuun mennessä. Tämän jälkeen seuraava kehittämisaskel on hakea lajiliiton huippu-urheilun auditointiprosessiin vuodelle 2024