Metsäjärvien tila ja tulevaisuus

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa vuonna 2004 käynnistetyn ”Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan parantaminen” – hankkeen tavoitteena oli selvittää 16 pohjoiskarjalaisen, hajakuormituksen rasittaman metsäjärven ekologista tilaa, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida järvien kunnostustarvetta. Ekologisen tilan arvio tehtiin kasviplanktonin, pohjaeläinten, vesikasvien ja/tai kalaston perusteella. Veden laadun kehitystä selvitettiin pohjasedimentin piilevien avulla. Vedenlaatuun vaikuttavina tekijöinä määritettiin valuma-alueen maankäyttö ja kuormitus sekä järven ominaispiirteet. Tulosten mukaan hankejärvistä suurin osa oli erinomaisessa tai vähintään hyvässä kunnossa, joskin järvien ekologisen tilan arvio saattoi eri biologisten luokittelutekijöiden välillä vaihdella huomattavastikin. Vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin vesipuitedirektiivi (EU 2000) velvoittaa vesien hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen biologisesti ainutlaatuisen ja monimuotoisen vesiluonnon säilymisen edellytyksenä on vesiensuojelun huomioiminen valuma-alueella suunniteltaessa ja toteutettaessa maankäyttöön liittyviä toimenpiteitä. Oirehtivilla metsäjärvillä ja niiden valuma-alueilla tulisi myös kunnostustoimenpiteet aloittaa heti

Pohjois-Karjala kansainvälisissä seurannoissa ja ympäristön tilatiedon tuottamisessa : Ympäristön seurantatietoa Pohjois-Karjalasta nro 3 (2012)

Ihmistoiminnasta aiheutuneet ympäristön tilan muutokset ovat viimeisten vuosikymmenien aikana voimistuneet nopeasti. Suurimpia syitä tähän ovat lisääntynyt väestömäärä ja taloudellisen sekä muun ihmistoiminnan ulottuminen käytännössä kaikkialle maapallolla. Vaikka toimitaan paikallisesti niin toiminnan vaikutukset kertautuvat ja muutokset voivat koskea laajoja alueita. Laaja-alaisten ympäristömuutosten vaikutusten arviointi edellyttääkin kansainvälistä yhteistyötä ympäristön tilan seurannassa ja seurannan toteuttamista yhdenmukaisten ohjeiden ja vertailukelpoisten menetelmien mukaisesti sekä raportointia ja yhteisiä tietojärjestelmiä seurannan tuottamasta tiedosta. Valtioiden rajat ylittävä seuranta perustuu usein kansainvälisiin sopimuksiin tai Euroopan unionin tasolla direktiiveihin, joissa määritellään erilaisia tietotarpeita. Direktiivien edellyttämät toimenpiteet sisällytetään pääsääntöisesti kansalliseen lainsäädäntöön. Tiedon kokoaminen ja seurannan järjestäminen voivat olla kansallisesti toteutettavia tai seurantatyö voidaan koota kansainvälisiksi seurantaohjelmiksi, joissa mm. seurantamenetelmät, tiedon tallennus tietokantoihin ja käsittely sekä raportointi on tarkasti määritelty. Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat tärkeä osa seurantoja, mm. seurantamenetelmien ja tiedon käsittelyn kehittämisessä. Ympäristön tilaan liittyvät tutkimushankkeet tuovat myös tärkeää tietoa luonnon ja ympäristön eri prosesseista ja ympäristöön kohdentuvien paineiden vaikutusmekanismeista. Näiden tietojen perusteella voidaan suunnitella mm. seurantojen sisältöä ja kohdentamista sekä analysoida seurannan tuottamia aineistoja. Tässä julkaisussa käsitellään Pohjois-Karjalan ympäristön tilan seurantoja ja seurannan tuottamaa tietoa osana kan-sainvälistä ympäristöyhteistyötä. Erityisteemoina julkaisussa nostetaan esille mm. ilmaston muutos, vesien tila, metsien terveyden tila sekä ympäristö ja terveys. Lisäksi esitellään lähialueyhteistyön, Fennoskandian vihreän vyöhykkeen ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen merkitystä ja mahdollisuuksia seurantayhteistyössä. Julkaisu on osa Pohjois-Karjalan ympäristön tilan seurannan kehittämisen yhteistyöryhmän toimintaa

Process for measuring and visualizing an open innovation platform:Case Demola

Open innovation breaks the traditional pattern for developing new innovation leading to new business and the activities toward it. Consequently, new requirements are posed to innovation measurement. Demola is an open innovation platform that takes real-life problems from companies and other organizations and puts together and facilitates projects where students from different universities come together to solve the problems. This paper describes a set of network visualizations and animations that were developed in co-creation with the Demola operators to make visible the activity that Demola has initiated. Moreover, the development process used to design the visualizations and the technical process that was applied are described and discussed. We claim that static network visualizations and animations of an open innovation platform development are useful in presenting, describing, marketing and selling the platform for existing and new stakeholders. Our experience shows that in order to develop visualizations and animations that meet the requirements set by the different stakeholders, an iterative and incremental development process is needed. Moreover, we claim that taking a data-driven approach to visualization development is a key enabler in supporting the development.Peer reviewe

Tonsillectomy versus watchful waiting in recurrent streptococcal pharyngitis in adults: randomised controlled trial

Objective To determine the short term efficacy and safety of tonsillectomy for recurrent streptococcal pharyngitis in adults. Design Randomised controlled trial. Setting Academic referral centre in Finland. Participants 70 adults with documented recurrent episodes of streptococcal group A pharyngitis. Intervention Instant tonsillectomy (n=36) or remaining on waiting list as control (n=34). Main outcome measures Percentage change in the risk of an episode of streptococcal pharyngitis at 90 days. Rates of all episodes of pharyngitis and days with symptoms and adverse effects. Results The mean (SD) follow-up was 164 (63) days in the control group and 170 (12) days in the tonsillectomy group. At 90 days, streptococcal pharyngitis had recurred in 24% (8/34) in the control group and 3% (1/36) in the tonsillectomy group (difference 21%; 95% confidence interval 6% to 36%). The number needed to undergo tonsillectomy to prevent one recurrence was 5 (3 to 16). During the whole follow-up, the rates of other episodes of pharyngitis and days with throat pain and fever were significantly lower in the tonsillectomy group than in the control group. The most common morbidity related to tonsillectomy was postoperative throat pain (mean length 13 days, SD 4). Conclusions Adults with a history of documented recurrent episodes of streptococcal pharyngitis were less likely to have further streptococcal or other throat infections or days with throat pain if they had their tonsils removed. Trial registration Clinical Trials NCT00136877

Adenoidectomy versus chemoprophylaxis and placebo for recurrent acute otitis media in children aged under 2 years: randomised controlled trial

Objective To evaluate the efficacy of adenoidectomy compared with long term chemoprophylaxis and placebo in the prevention of recurrent acute otitis media in children aged between 10 months and 2 years. Design Randomised, double blind, controlled trial. Setting Oulu University Hospital, a tertiary centre in Finland. Participants 180 children aged 10 months to 2 years with recurrent acute otitis media. Intervention Adenoidectomy, sulfafurazole (sulphisoxazole) 50 mg/kg body weight, given once a day for six months or placebo. Follow up lasted for two years, during which time all symptoms and episodes of acute otitis media were recorded. Main outcome measures Intervention failure (two episodes in two months or three in six months or persistent effusion) during follow up, number of episodes of acute otitis media, number of visits to a doctor because of any infection, and antibiotic prescriptions Number of prescriptions, and days with symptoms of respiratory infection. Results Compared with placebo, interventions failed during both the first six months and the rest of the follow up period of 24 months similarly in the adenoidectomy and chemoprophylaxis groups (at six months the differences in risk were 10% (95% confidence interval -9% to 29%) and 18% (-2% to 38%), respectively). No significant differences were observed between the groups in the numbers of episodes of acute otitis media, visits to a doctor, antibiotic prescriptions, and days with symptoms of respiratory infection. Conclusions Adenoidectomy, as the first surgical treatment of children aged 10 to 24 months with recurrent acute otitis media, is not effective in preventing further episodes. It cannot be recommended as the primary method of prophylaxis