Maanviljelijän altistuminen melulle suurissa pihattonavetoissa

ei saatavill

Työntekijän altistuminen pölyille ja kaasuille suuressa pihattonavetassa

ei saatavill

Osa 1: Työympäristöselvitys

Yhteenveto koostuu kahdesta osasta: työperäisen altistumisen ja terveysriskin arviointiosasta ja ympäristövaikutusten arviointiosasta

Terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen

Kemikaalien aiheuttamia terveysvaaroja voidaan ehkäistä monin eri keinoin. Eräs keskeisimmistä toimenpiteistä on korvata kaikkein haitallisimmat kemikaalit vähemmän haitallisilla. Tämän tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena oli edistää terveydelle haitallisten kemikaalien korvaamista lisäämällä tietoa korvaamisesta ja tarjoamalla ratkaisumalleja sekä selvittämällä ja analysoimalla niitä haasteita, jotka ovat esteenä työpaikkojen vaarallisten aineiden käytöstä luopumisessa ja vaihtoehtoisten aineiden ja menetelmien käyttöönotossa

Biosidit ja korjausrakentaminen

Biodisit ja korjausrakentaminen -hankkeessa selvitettiin biosidien käyttöä homeiden torjunnassa sekä arvioitiin biosideille altistumista ja terveydellistä merkitystä käytettäessä niitä homeidentorjunnassa korjausrakentamisessa. Biosidien käyttöä ei pääsääntöisesti suositella sisätiloissa homeongelmien ratkaisuksi, homesiivouksen tehosteeksi tai homeiden ehkäisyyn, koska tiedot eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista erilaisiin mikrobeihin ovat usein puutteelliset. Mahdollisten vakavien haittavaikutusten vuoksi suosittelemme, että erityisesti polyguanidiiniyhdisteitä (PHMB), booriyhdisteitä (dinatriumoktaboraatti) ja isotiatsolinoniyhdisteitä ei käytetä lainkaan. Yrityksille tulisi tuottaa yhdenmukaista ja puolueetonta koulutusta ja koulutusmateriaalia biosidien ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä

Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille Suomessa

Hankkeessa selvitettiin työntekijöiden altistumista eräille ihmisen hormonitoimintaa mahdollisesti häiritseville ftalaateille ja fenoleille. Tutkimukseen osallistui kahdeksan työpaikkaa. Altistumista selvitettiin biomonitoroimalla virtsanäytteistä sekä ilmamittauksin. Työntekijöiden virtsan kemikaalipitoisuuksia verrattiin työssään altistumattoman vertailuväestön vastaaviin pitoisuuksiin. Ftalaateille altistuttiin jonkin verran työperäisesti neljällä työpaikalla: rakennusliikkeessä muovimattojen purkutyössä havaittiin altistumista DEHP:lle, pinnoitettujen kankaiden valmistuksessa DINP:lle sekä kaapeleiden ja muovituotteiden valmistuksessa havaittiin altistumista DPHP:lle. Resorsinolille altistumista havaittiin renkaiden valmistuksessa ja 4-n-nonyylifenolille altistumista remonttitöissä sisärakenteita purettaessa. Kemikaalialtistuminen oli kuitenkin matalatasoista ja valtaosalla tutkituista työntekijöistä altistuminen oli samaa tasoa vertailuväestön kanssa. Hankkeessa mitatuilla pitoisuustasoilla terveysriskittyöntekijöille ovat vähäiset, sillä kaikkien kemikaalien pitoisuudet jäivät alle terveysperusteisten suositustasojen

Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

vo

Kemikaaliriskien hallinta kuntoon : Rekisteritietoon perustuva selvitys kemikaaleille altistavista riskitöistä ja -ammateista

Kemikaalien hallinta kuntoon -hankkeessa selvitettiin altistumista kemiallisille tekijöille työpaikoilla rekisteritietoon perustuvan kyselyn perusteella. Hankkeessa tunnistettiin erityisiä riskitöitä tai riskiammatteja 2000-luvun alun tietojen mukaan. Näille riskitöille tai riskiammateille laskettiin niiden aiheuttamaa tautitaakkaa ja työntekijään kohdistuvaa sairastumisriskiä. Hankkeessa kuvataan myös kemikaalien hallintamallia ja koostetaan olemassa olevat riskinarviointimenetelmät ja malliratkaisut. Kymmenen merkittävintä riskityötä tai riskiammattia olivat: lujitemuovityö ja veneiden laminointi; rakennusten purkutyö; metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt; lattioiden päällystystyö; betonituotteiden valmistustyö; automaalarin työ; formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa; hitsaustyö ja polttoleikkaus; alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus sekä leipomotyö

Työterveys ja maatalous Suomessa 2014

Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -tutkimuksessa kerättiin seurantatietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnista: työstä, työoloista ja terveydestä. Tutkimus edustaa hyvin suomalaisia maatalousyrittäjiä, heitä haastateltiin yhteensä 3117. Pääosa aineistosta kerättiin puhelinhaastattelun avulla. Haastattelun teema-alueita olivat maatalousyrittäjyys, työolot ja työmenetelmät, henkinen hyvinvointi, johtaminen, tapaturmat, työn fyysinen kuormittavuus, koettu työkyky, terveys, elintavat ja työssä jatkaminen sekä työterveyshuolto. Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -tutkimuksen perusteella maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseksi on syytä kiinnittää huomiota erityisesti yrittäjäosaamiseen, riskinhallintaan, työympäristön ja työmenetelmien kehittämiseen, henkilönsuojaimiin sekä työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallintaan