Liikkuvuus ja laatu työmarkkinoilla : Liikkuvuuden, työelämän laadun ja hyvinvoinnin tarkastelua 2010-luvun Suomessa

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista työelämää 2010-luvun ensipuoliskolla. Tutkimus perustuu vuosina 2011 ja 2016 kerättyihin survey-aineistoihin. Seurannan alussa kaikki osallistujat olivat työllisiä palkansaajia. Aineisto käsittää kahden mittauksen tiedot 1545 osallistujalta. Tavoitteena oli tarkastella liikkuvuuden syitä ja seurauksia erityisesti työelämän laadun ja koetun terveyden näkökulmista. Seurannan aikana neljännes palkansaajista siirtyi työelämän ulkopuolelle. Niistä, jota säilyivät työllisinä, puolet oli viiden vuoden kuluttua samassa työpaikassa ja samassa tehtävässä (48%), vajaa kolmannes (29%) oli vaihtanut työpaikkaa ja runsas viidennes (23%) oli vaihtanut tehtäviä samassa työpaikassa. Työelämän laadun ulottuvuuksista vaihtoa edisti kokemus epäreilusta kohtelusta, toisaalta heikot kehitysmahdollisuudet toimivat päinvastaiseen suuntaan. Koetulla terveydellä ei sen sijaan ollut yhteyttä liikkuvuuteen. Epävarmuuden arvioita lukuun ottamatta työelämän laatu kehittyi seurannan aikana pikemminkin positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan. Liikkuvuus, erityisesti työpaikan vaihto, paransi arvioita työelämän laadusta ja ainakin joiltakin osin myös terveydestä. Epävarmuuden kokemusten lisääntymisestä huolimatta työttömyysjaksot ja määräaikaiset työsuhteet vähenivät seurannan aikana. Tämä johtunee ennen muuta kohortin ikääntymisestä. Vaikka työmarkkinat ovat sukupuolen mukaan voimakkaasti segmentoituneet, miesten ja naisten liikkuvuuden dynamiikka oli hyvin saman tyyppistä. Yleiskuva liikkuvuuden vaikutuksista on siis positiivinen. Asetelma antoi mahdollisuuden myös tarkastella sitä neljännestä, joka seurannan aikana vetäytyi työelämästä. Tämä joukko on huomattavan heterogeeninen. Tästä huolimatta löytyi runsaasti viitteitä siitä, että jo seurannan alussa työelämän huono-osaisuus niin tulojen kuin työelämän laadunkin näkökulmasta ainakin jossain määrin luonnehtii tätä ryhmää. Liikkuvuuden syitä ja seurauksia tulkittaessa on siis otettava huomioon työllisenä pysymisen voimakkaasti homogenisoiva vaikutus. Työn polarisaation merkkejä ei juurikaan ole tunnistettavissa joukossa, joka oli työllinen seurannan alussa ja lopussa. Sen sijaa rajapinta työn ja ei-työn välillä näytti olevan tärkeä jakolinja

Time of Displacement as a Predictor of Re-employment

Previous studies addressing plant closures suggest that the reemployment of workers varies according to the economic cycle at the time of displacement. However, there are few studies on the selectivity of labor demand and reemployment in the long run. This study applied trajectory analyses in exploring the 7-year labor market attachment of workers displaced in plant closures in Finland during the recession in 1992, the boom in 1997, and slow economic growth in 2003. Results of the multinomial logistic regression analyses indicated that those displaced during the recession assumed the trajectory of strong employment significantly less commonly than those displaced under better economic conditions. Moreover, a significant interaction between age and year of displacement was found, whereas the gender, education-, and industryrelated risks turned out to be timeindependent. The study contributes to the sociological understanding of economic restructuring and how different times frame the individual’s opportunities to gain re-employment

Are the Early Leavers the Lucky Ones?

According to previous studies, major workforce downsizings are commonly preceded by increased employee turnover due to ‘early leavers’. There is a common belief that early leavers are winners in terms of re-employment. This seven-year follow-up study based on register data from Finland questions if this is a valid finding in the Nordic context. We set the hypothesis that early leavers are not undisputed winners compared with those who leave during the actual downsizing. Trajectory and sequence analyses were used to test the hypothesis. Six employment trajectories were identified, ranging from permanently strong to permanently weak labor market attachment. Supporting the hypothesis, the early leavers assumed more commonly the weak and less commonly the strong employment trajectory. However, within the weak employment group, the early leavers and ultimately displaced workers were equal in terms of unemployment and retiring, as well as within the strong employment group in terms of income level

Tutkintoja suorittaneiden nuorten työurapolut

Tutkimuksessa analysoidaan tutkinnon suorittaneiden nuorten polkuja työmarkkinoille. Nuoret aloittavat työuransa jo selvästi ennen valmistumista ja useimmilla kiinnittyminen työmarkkinoille on vahvaa valmistumisen jälkeen

Työurien vakaus ja taantuma: yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut 2007–2015

Tarkastelemme tutkimuksessamme yksityisissä yrityksissä vuonna 2007 työskennelleiden 30–50-vuotiaiden suomalaisten työuria vuosina 2007–2015. Analysoimme Tilastokeskuksen työntekijä–työnantaja-aineiston (FLEED-FOLK) ja siihen yhdistetyn tilinpäätöspaneelin avulla yksilö-, perhe- ja yritystekijöiden, erityisesti yritysten kannattavuuden (käyttökate), yhteyttä työuriin. Työuria mittaamme vuotuisilla työssäolokuukausilla. Ensiksi tutkimme trajektorianalyysilla, miten työurat eriytyvät erilaisiksi työurapoluiksi. Toiseksi tutkimme multinomiaalisella logistisella regressiolla, miten eri yksilö-, perhe- ja yritystekijät ennakoivat eri polkuryhmiin sijoittumista. Trajektorianalyysi tuotti kuusi erilaista työurapolkutyyppiä. Tutkimusperiodille ajoittuneesta taantumasta huolimatta neljä viidestä työntekijästä sijoittui joko vakaalle tai seurannan aikana vakautuvalle työurapolulle. Korkeampi koulutusaste yhdistyi vakaampiin urapolkuihin. Lasten syntymä eriytti voimakkaasti naisten työuria, mutta ei juurikaan miesten. Parisuhde ennusti vakaata työuraa, ja eroaminen ja yksin eläminen vaihtelevia työuria. Myös parisuhteen muodostuminen seurantajaksolla liittyi epävakaampiin työuriin. Yritystekijöistä vakain urapolku oli niillä, jotka työskentelivät kannattavuudeltaan stabiileilla toimipaikoilla. Kannattavuudeltaan vaihtelevien samoin kuin laskevien yritysten toimipaikoissa työskentelevillä oli epävakaimmat työurat. Tulostemme mukaan työurat olivat enemmistöllä vakaita myös finanssikriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman aikana. Tulos koskee niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka olivat työssä finanssikriisiä edeltävänä vuonna 2007

Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa: yli 45-vuotiaiden irtisanottujen työllisyysurat ja eläkkeelle siirtyminen

Tutkimuksessa tarkastellaan yli 45-vuotiaana työpaikkansa menettäneiden kiinnittymistä työmarkkinoille ja työllisyysurien eriytymistä vuosina 2005–2012. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa työpaikan menetyksen merkityksestä työuran loppupäässä uudelleen työllistymiselle ja eläkkeelle siirtymiselle