Suomalaisten keskisuurten ja suurten yritysten kustannusten hallinnan nykytila sekä käytetyt hallintakeinot

Suomalaisten keskisuurten ja suurten yritysten kustannusten hallinnan nykytila sekä käytetyt hallintakeinot Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata kustannusten hallinnan nykytilanne suomalaisissa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä sekä selvittää, mitä keinoja yritykset ovat käyttäneet yleis- ja hallinnollisten kustannusten hallinnassa. Tutkimustulosten on tarkoitus auttaa toimeksiantajayritystä liiketoiminnan harjoittamisessa sekä kehittämisessä. Tutkimuksen tueksi on valittu teoriaa kannattavuudesta, kustannusten hallinnasta sekä yleis- ja hallinnollisten kustannusten hallintakeinoista. Kustannusten suunnitelmallista hallintaa pidetään menestyvän yrityksen tärkeimpänä työkaluna tämän päivän liikkeenjohtamisessa, sillä menestyäkseen yrityksen on pystyttävä tuottamaan enemmän kuin toiminnan ylläpitämiseen kulutetaan. Kustannusten hallinnan merkitys korostuu etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina, jolloin kustannuksiin vaikuttaminen on ensisijaisesti lyhyen tähtäimen toimintaa, mikä ei kuitenkaan tarjoa yrityksen toiminnalle pohjaa pitkällä aikavälillä. Tästä syystä tutkimuksessa on perusteltua tarkastella kustannusten hallintaa ja käytettyjä keinoja osana yrityksen strategista pitkän aikavälin toimintaa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä toukokuussa 2010. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä harkinnanvaraista otantamenetelmää käyttäen. Kysely osoitettiin 827 suomalaisen keskisuuren ja suuren yrityksen johtohenkilölle. Vastauksia saatiin yhteensä 111 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 13,42 prosenttia. Kyselylomake koostui 21 monivalintakysymyksestä. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin MS Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja SPSS-tilasto -ohjelmaa. Tutkimuksella saatiin kuvattua suomalaisten keskisuurten ja suurten yritysten kustannusten hallinnan nykytilanne sekä selvitettyä käytetyt yleis- ja hallinnollisten kustannusten hallintakeinot. Suomalaisissa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä kustannusten hallinta on pääsääntöisesti kannattavuuslähtöistä ja yritykset kokevat onnistuneensa kustannusten hallinnan eri osa-alueissa. Tutkimustulosten perusteella näyttää myös siltä, että yritykset ovat tehneet johdonmukaisesti toimenpiteitä yleis- ja hallinnollisten kustannusten alentamiseksi ja toimenpiteitä tullaan jatkamaan. Kaikkia tutkimuksessa kysyttyjä keinoja oli käytetty ja niistä oli myös koettu olleen hyötyä yleis- ja hallinnollisten kustannusten hallinnassa. Käytetyimpiä keinoja olivat kilpailuttaminen, taloushallinnon prosessien sähköistäminen sekä ulkoistaminen. Asiasanat: keskisuuri ja suuri yritys, kannattavuus, yleis- ja hallinnolliset kustannukset, kustannusten hallinta, yleis- ja hallinnollisten kustannusten hallintakeinotThe current situation of cost management in Finnish midsized and large companies and used methods to manage costs The purpose of this thesis is to define the current situation of cost management in Finnish medium-sized and large companies as well as to investigate the methods which companies have used to manage general and administrative costs. The objective is to yield information which the applicant of this thesis can utilize when practising and developing its business. Selected theories of profitability, cost management and the different methods to manage general and administrative costs were used in the research. Systematic cost management is considered the most important tool of a successful company in current business management. In order to succeed, the company must gain more profit than it expenditures. The importance of cost management is emphasized especially during the economic downturn when affecting costs is done primarily on a short-term basis. That however does not serve the company’s best interest on a long-term basis. For this reason it is justified to examine the company’s cost management and the methods used as a part of a company’s long-term strategy. The survey was implemented as a quantitative questionnaire in May 2010. The material for the research was collected via electronic questionnaire using a discretionary sampling method. The questionnaire was addressed to the senior managers of 827 Finnish medium-sized and large companies. 111 responses came back from the companies so the response rate was 13.42 %. The questionnaire consisted of 21 multiple choice questions. MS Excel and SPSS statistical analysis software were used when analyzing the questionnaire results. The research succeeded in defining the current situation of cost management in the target companies. The research also clarified the methods which companies have used to manage general and administrative costs. According to the research companies’ cost management is mainly profitability-oriented and companies experience that they have succeeded in different sectors of cost management. Results also indicate that companies have consistently made measures to lower general and administrative cost and the measures will continue. All the methods that had been examined in the research had been used. Companies also experienced that used methods have been useful in managing general and administrative costs. The most used methods were competing, moving towards electronic financial management processes and outsourcing. Key words: midsized and large companies, profitability, general and administrative costs, cost management, management methods of general and administrative cost

Salary caps in professional team sports - Balancing competition or balancing costs in the National Hockey League?

Purpose of the study: The aim of this study is to introduce North American major sports league salary cap systems. I summarize the development and the history of job market regulation in professional team sports. Different types of salary caps and leagues are presented to create a comprehensive understanding about the topic. The theoretical implications of a salary cap are presented based on previous literature. Previous studies suggest that a salary cap has two main motivations: to balance the competition and to lower player costs. In the empirical part of the thesis I keep my focus in the National Hockey League (NHL). I test whether the consequences implied by theory are consistent with the results in the NHL after the introduction of the first league-wide salary cap in 2005. My aim is to find out if the competition has balanced during the regular season and during the playoffs. Additionally, I examine consequences of lower player costs to the team owners and to the players. Data and methods: Data on player salaries is collected from the USAToday website which has gathered NHL player salaries since the 2000-2001 season. Yearly player salary data consists of 700 to 748 observations and in total the data set includes 9372 observations. Data on teams' success is collected from different statistical websites which are listed in the thesis. I use statistical analysis methods such as Gini coefficient and Herfindahl-Hirchman Index to examine and illustrate the differences before and after the salary cap. Results: The results of this study mainly support those suggested by the theory. Regular season competition became more balanced after the 2005 salary cap. However, competitive balance in playoffs did not grow, contradicting the theoretical suggestion. League-wide player costs decreased after the salary cap but the growth in salaries rapidly revoked the decrease. Income inequality did decrease. The most expensive players experienced the greatest cut in salaries and the lowest paid players experienced an increase in salaries. Differences in positional average salaries decreased and the valuation of players on their position standardized

Yksi lensi yli hilseen – intertekstuaalisuuden tavoitteet, keinot ja haasteet mainonnassa

Intertekstuaalisuus tarkoittaa teostenvälisyyttä eli sitä, kun esimerkiksi mainoksessa viitataan tunnistettavilla piirteillä toiseen, muusta yhteydestä tuttuun teokseen mainitsematta kuitenkaan kyseistä teosta erikseen. Interteksti on linkki lähtöteoksesta erilliseen tarinaan, ja sen avulla voidaan esimerkiksi herättää tunteita katsojassa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mistä mainonnan interteksteissä on oikein kyse. Intertekstejä on kolmenlaisia: imitaatioita, vastakkainasetteluja ja alluusioita. Interteksti on kirjallisuustieteessä tunnistettu retorinen tehokeino, jonka avulla voidaan havitella samoja tavoitteita kuin mainonnassa: huomiota, tunteita, mielikuvia, persoonallisuutta, toimintaa ja ihmisten yhdistämistä. Mainonnan intertekstejä tutkitaan laadullisin menetelmin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa analysoidaan mainosjulkaisuja, joissa jonkinlainen interteksti on keskeisessä roolissa. Tutkimusta tukee kirjallisuuskatsaus, jossa perehdytään niin mainonnan periaatteisiin ja keinoihin kuin intertekstuaalisuuden lähtökohtiin ja toimintaan. Tutkimuksessa todetaan, että intertekstuaalisuus on laajasti käytetty tehokeino myös mainonnan kontekstissa. Interteksteillä ja mainonnalla on useita samankaltaisia tavoitteita, joten intertekstien hyödyntäminen mainoksissa on mielekästä. Intertekstit ovat epäsuoraa viestintää, johon liittyy aina myös haasteita: viesti voidaan tulkita väärin tai se voidaan sivuuttaa kokonaan, jos sitä ei osata purkaa oikein. Lisäksi brändin kanssa sopimattomat intertekstuaaliset viittaukset saattavat heikentää mainoksen toimivuutta tai brändin arvoa

Helsingin naapurustojen yhteisöllisyys ja alueellinen sosiaalinen media

Yhteiskunnalliset muutokset ovat muovanneet naapurustojen yhteisöllisyyttä, eikä mediaympäristön muutos ole poikkeus. Digitaalisuuden, medioiden konvergenssin ja sosiaalisen median myötä voimme viestiä nopeasti ympäri maailman. Silti sosiaalisia suhteita muodostetaan yhä usein paikallisesti, ja vastaavasti on havaittu kasvanutta kiinnostusta paikallisteemoihin. Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asukkaiden ja asuinalueen taustatekijät vaikuttavat naapuruston yhteisöllisyyteen, alueellisten Facebook-ryhmien yhteisöllisyyteen ja alueellisen Facebook-ryhmän käyttöaktiivisuuteen sekä havainnoida mahdollisia samankaltaisuuksia taustatekijöissä. Lisäksi haluttiin tietää, tuottaako alueellisen Facebook-ryhmän yhteisöllisyys tai aktiivinen käyttö lisäarvoa naapurustojen yhteisöllisyydelle Helsingissä. Tutkimusote oli kuvaileva, eikä havaintoja pyritty lähtökohtaisesti yleistämään koko perusjoukkoon. Naapurustojen yhteisöllisyyden tutkimus on kietoutunut kahteen muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen kytköksissä olevaan päälinjaan. Varhaisempi linja korostaa kahtiajakoa, jossa kylämäinen, naapureista riippuvainen yhteisöllisyys nähtiin ihannoitavana ja moderni kaupunkimainen naapurustojen elämä yksilöitä eristävänä ja epätyydyttävänä. Tuoreempi verkostotutkimuksen linja korostaa sosiaalisten suhteiden rakentumista siteiden kautta yksilöiden ympärille verkostoina, ja näiden verkostojen mahdollisten päällekkäisyyksien muodostavan yhteisöjä. Näkemykset eroavat erityisesti käsityksessään etäisyyden merkityksestä naapurustojen yhteisöllisyydelle ja naapurustosuhteiden arvostuksessa. Internetin aikakaudella naapurustojen yhteisöllisyyden voidaan nähdä muodostuvan verkostomaisesti, mutta paikallisuudella olevan yhä merkitystä myös digitaalisen kanssakäymisen maailmassa. Tutkimusalueiksi valittiin kaksi mm. asuntokannaltaan ja lapsiperheiden määrältään erilaista aluetta Helsingissä; pohjoinen Paloheinän, Pakilan ja Torpparinmäen muodostama alue ja eteläinen Kalliosta ja Vallilasta koostuva alue. Kolmeen näiden kaupunginosien alueelliseen Facebook-ryhmään lähetettiin kyselylomake, johon saatiin 335 vastausta. Naapurustojen yhteisöllisyydelle, alueellisen Facebook-ryhmän yhteisöllisyydelle ja Facebook-ryhmän käyttöaktiivisuudelle muodostettiin laadittujen vastausten perusteella summamuuttujat, joita havainnoitiin tilastollisin menetelmin suhteessa toisiinsa sekä vastaajien taustatekijöihin. Molemmilta tutkimusalueilta saatiin lähes sama määrä vastauksia, ja vastaajien ilmoittamat taustatekijät vastasivat hyvin ominaisuuksia, joiden perusteella alueet oli valittu. Kaikki laaditut summamuuttujat korreloivat keskenään positiivisesti, eli naapuruston yhteisöllisyyden korkeaksi kokevat kokivat myös Facebook-ryhmänsä yhteisöllisyyden korkeampana. Pohjoisen tutkimusalueen vastaajilla oli yleisesti ottaen sekä korkeampi naapurustojen yhteisöllisyys että alueellisen Facebook-ryhmän yhteisöllisyys ja sen käyttöaktiivisuus. Tuloksissa naapuruston yhteisöllisyyteen yhteyden omaavat tekijät mukailivat aiempaa tutkimusta, kun korkeamman yhteisöllisyyden arvon saivat iäkkäämmät, asuinalueellaan pitkään asuneet, asuntonsa omistavat, lapsiperheelliset ja pientaloissa asujat. Facebook-ryhmän yhteisöllisyyteen kytkeytyi myös positiivisesti pientaloasuminen, lapsiperheellisyys, pitkä asumisaika alueella ja asunnon omistaminen. Naapurustojen yhteisöllisyyden sekä tutkimukseni alueellisten Facebook-ryhmien yhteisöllisyyden ja käyttöaktiivisuuden taustalta löydettiin samoja yhteyden näihin omaavia vastaajien ominaisuustekijöitä. Jaetut tekijät sekä yhteisöllisyysmuuttujien korrelaatio indikoi, että alueellisen sosiaalisen median yhteisöllisyydellä on todennäköisesti positiivinen vaikutus naapurustojen yhteisöllisyyteen. Etäisyydellä on yhä merkitystä sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, kun naapurit järjestäytyvät sosiaalisessa mediassa spontaanisti asuinalueillaan ryhmiksi, joista voi helposti muodostua myös yhteisöjä.The changes in our society have had their ramifications in the sense of community in neighborhoods, the latest big social change being the fast alteration of the media environment. Digital forms of communications allow people to communicate almost instantly all over the world. Yet people still tend to form social ties locally, and a growing interest to local themes has been on the rise. The aim of this case study was to find out which underlying housing and socio-economic factors affect the sense of community in neighborhoods, sense of community in areal Facebook groups and the activity of use of these groups, and if there is overlapping in the factors affecting these. The other aim was to examine if communality in areal Facebook groups or the activity of their use increases sense of community in neighborhoods in Helsinki. The research was descriptive, and the objective was not necessarily to make generalizations to the whole study population. Two differing views have shaped the grand theories of sense of community in neighborhoods. In the first wave, there was a division between idealizing the feudal communities, where a strong dependency of neighborly relationships was a given and the relationships of the urban neighborhoods, where residents were seen as isolated and unsatisfied. The changing society shifted the view to examining relationships as a personal network and the form of communities in the overlapping of these networks. These two views differ most importantly in their views of the meaning of distance to social relationships, and the importance of neighborly relationships in general. In the Internet era relationships can be seen to be formed in networks, but neighborhoods and physical proximity still carry a meaning to local relationships. Two different research areas, in terms of common housing types and the amount of children in families, were chosen from neighborhoods in Helsinki; the northern study area around Paloheinä, Pakila and Torpparinmäki, and the southern area around Kallio and Vallila districts. A questionnaire was sent to three different areal Facebook groups and the total amount of responses received was 335. Sum variables were formed to indicate the sense of community among the respondents, sense of community in their areal Facebook group and the use activity of that Facebook group. These variables were then further analyzed statistically and compared to each other and the respondents’ background factors. The responses split up quite evenly between the two study areas, and the background information reported by the respondents reflected the same factors that these areas were chosen by. All the sum variables correlated positively with each other, thus indicating that those who had a greater sense of community in their neighborhood also possessed a greater sense of online community in their areal Facebook group. The respondents from the northern study area had altogether a higher sense of community, sense of community in the areal Facebook group, and a more active use of the group. The results reflected the ones from previous studies, as a higher sense of community was attached to older age, longer residence in the area, apartment ownership, having children in the family and living in a one-family house. Living in a one-family house was also attached to higher sense of community in the areal Facebook groups, as well as having children, long residence in the area and apartment ownership. According to the results in this case study, some of the same background factors produced a higher value in the sense of community in neighborhoods and the sense of community in the areal Facebook groups studied. These shared factors and the correlations between the sum variables indicate that higher sense of community in areal Facebook groups could lead to a higher sense of community in neighborhoods as well. Distance in relationship still possesses a meaning as neighbors form areal groups in social media that can develop into lively communities

Limits of wooden multi-story houses: The differences and effects between Finnish and Swedish regulation

Tässä diplomityössä vertaillaan puukerrostaloja koskevaa suomalaista ja ruotsalaista lainsäädäntöä. Lisäksi selvitetään, miten säädökset näkyvät tyyppirakenteissa; kartoitetaan suomalaisten asiantuntijoiden kokemuksia säädösten vaikutuksista; sekä puukerrostalorakentamisen tulevaisuudennäkymiä Suomessa. Pyrkimyksenä on löytää syitä Ruotsiin verrattuna suomalaisen puukerrostalotuotannon hitaalle kasvulle, sekä syy-seuraus suhteita määräysten ja toteutuneiden puurakenteiden välillä. Tutkimusosa sisältää säädöskatsauksen, tyyppiratkaisujen vertailun sekä koosteen alan asiantuntijoiden näkemyksistä. Tutkimusmetodeina käytettiin säädöksiä vertailevaa kirjallisuuskatsausta, tyyppirakenteiden rakenneanalyysiä sekä haastattelututkimusta. Tutkimuksen päähavaintona Ruotsin ja Suomen säädöksissä todetut erot eivät yksinään ole syynä Suomen hitaalle puukerrostalokehitykselle. Haastattelututkimuksen aikana selvisi, että alan asiantuntijoiden näkökulmien mukaan hidas kehitys johtuu muunmuassa puuttellisesta virkamiestason ymmärryksestä teollisen puukerrostalorakentamisen rajoituksista ja perusmitoista. Tutkimuksen perusteella suomalaisia puukerrostaloja koskevia määräyksiä tulisi uudistaa helpommin sisäistettäväksi kokonaisuudeksi.This master’s thesis focuses on comparing finnish and swedish building regulations regarding wooden multi-story buildings. Additionally the thesis adresses how the effects of the regulations can be seen in typical structures; how regulations are seen by the experts of the field; as well as the future prospects of wooden multi-story buildings in Finland. The goal is to find reasons for the relatively slow growth of finnish production of wooden multi-story houses in comparison to Sweden, and to find cause-effect relationships between the regulations and built wooden structures. Research contains a regulation review, comparison of typical solutions and a compilation of the opinions of practicing professionals. Research methodology comprises of literary review comparing the differing regulations, structural analysis of typical structures as well as of research interviews. The main finding was that while the regulations between Sweden and Finland have differences, they aren’t substantial enough to explain the slow growth of Finnish wooden multi-story buildings. The research interviews revealed that according to the experts, the reason is partly due to the lack of understanding of basic dimensioníng and requirements of industrial wooden construction in regulatory bodies. Based on the research, finnish regulations regarding wooden multi-story building should be reformed into a more easily understood entit

The association between anxiety and inflammation : What factors contribute to that association and can sense of self-control moderate it?

Goals. Inflammation has been found to be associated with psychological symptoms. Especially in regard to depression, there is broad evidence that depressed people have higher levels of inflammation. Higher inflammation has also been linked to poorer response to SSRI-medication. Anxiety has been found to have stronger association to experienced pain than depression and in earlier studies references to an independent association between anxiety and inflammation has emerged. The purpose of this study was to explore if a connection between anxiety and inflammation can be found and what factors are possibly contributing to that connection. Goal was to find factors that can help maintain and improve individual's quality of life and ability to work. Methods. Data used in this study belonged to the biomarker project (project 4), which was part of the second stage of the Midlife in the United States (MIDUS) longitudinal study. The mean age of participants was 57.32 (sd. 11.55) years. As a measure of inflammation serum levels of cytokine interleukin-6 (IL-6) were collected from the blood of participants. Anxiety was measured by Spielberger Trait Anxiety Inventory (STAI). The association between anxiety and inflammation was explored by a linear regression analysis. Sociodemographic factors and also a broad range of other factors related to inflammation and anxiety were controlled in the models. In addition the possible moderating role of inner self-control was studied by a hierarchical linear regression analysis. The sub factor cognition control of the self-control scale was used as a measure of inner self-control. Results and conclusions. When inflammation was predicted only by anxiety, anxiety was a statistically significant predictor and this association remained significant after sociodemographic factors were controlled. When broad range of other controlled variables was included in the model a connection between anxiety and inflammation could not be found. It seems that the association between anxiety and inflammation is mainly due to other factors. Especially the amount of chronic conditions attenuated the association. Inner self-control did not have a statistically significant effect to the connection between anxiety and inflammation. The best predictor for inflammation in this study was body mass index and also other health behavior related factors had a significant role. In regard to the wellbeing of an individual and individual's ability to work, weight control and healthy lifestyle choices are crucial.Tavoitteet. Henkilön elimistön tulehtuneisuuden on todettu olevan yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Erityisesti masentuneisuuden osalta on laajasti tutkimustietoa, jonka mukaan masentuneilla henkilöillä esiintyy korkeampaa tulehtuneisuutta. Korkeampi tulehtuneisuus on myös osoitettu olevan yhteydessä heikompaan hoitovasteeseen mielialalääkkeiden (SSRI) suhteen. Koetun kivun suhteen ahdistuneisuuden on todettu olevan voimakkaammassa yhteydessä kuin masentuneisuuden ja aikaisemmissa tutkimuksessa viitteitä ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden itsenäiseen yhteyteen on esitetty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää löydetäänkö käytössä olleessa aineistossa yhteys ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden välillä ja mitkä tekijät tuohon yhteyteen ovat mahdollisesti vaikuttamassa. Tavoitteena oli löytää tekijöitä, joihin vaikuttamalla henkilön työkykyä ja elämänlaatua voidaan ylläpitää ja parantaa. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa käytössä ollut aineisto oli osa Yhdysvaltalaisen Midlife in the United States (MIDUS) – tutkimuksen toisen vaiheen (MIDUS 2) aikana toteutetun biomarkkeriprojektin (projekti 4) aineistoa. Tutkittavien keski-ikä oli 57.32 (kh. 11.55) vuotta. Tulehtuneisuuden mittarina käytettiin tulehdusta edistävän sytokiinin interleukin-6:n (IL-6) seerumipitoisuutta koehenkilön veressä. Ahdistuneisuuden mittarina käytössä oli Spielberger Trait Anxiety Inventory (STAI). Ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteyttä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla. Malleissa kontrolloitiin sosiodemografisia tekijöitä sekä laajasti muita ahdistuneisuuteen ja tulehtuneisuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi sisäisen hallinnan tunteen mahdollista ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteyttä muuntavaa vaikutusta tutkittiin vaiheittaisella lineaarisella regressioanalyysilla. Sisäisen hallinnan tunteen mittarina käytettiin Self-Control Scale –kyselyn alafaktoria kognitioiden kontrolli. Tulokset ja johtopäätökset. Ennustettaessa tulehtuneisuutta pelkällä ahdistuneisuudella oli ahdistuneisuus tilastollisesti merkitsevä ennustaja ja muuttujien välinen itsenäinen yhteys näyttäytyi tilastollisesti merkitsevänä myös sosiodemografisten tekijöiden kontrolloimisen jälkeen. Otettaessa huomioon laajasti muita tulehtuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä ei yhteyttä kuitenkaan enää voitu todeta. Ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteys näyttäisi siis muodostuvan lähinnä muiden tekijöiden kautta. Erityisesti kroonisten sairauksien lukumäärän kontrolloiminen heikensi kyseistä yhteyttä. Sisäisen hallinnan tunteella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden väliseen yhteyteen. Paras ennustaja tulehtuneisuudelle oli tässä tutkimuksessa henkilön painoindeksi ja myös muilla terveyskäyttäytymiseen liittyvillä seikoilla oli suurta merkitystä. Painonhallintaan ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvät seikat nousevat siis erityisen merkittäviksi mietittäessä henkilön hyvinvointia ja työkykyä

Information bottleneck-based Hebbian learning rule naturally ties working memory and synaptic updates

Deep neural feedforward networks are effective models for a wide array of problems, but training and deploying such networks presents a significant energy cost. Spiking neural networks (SNNs), which are modeled after biologically realistic neurons, offer a potential solution when deployed correctly on neuromorphic computing hardware. Still, many applications train SNNs offline, and running network training directly on neuromorphic hardware is an ongoing research problem. The primary hurdle is that back-propagation, which makes training such artificial deep networks possible, is biologically implausible. Neuroscientists are uncertain about how the brain would propagate a precise error signal backward through a network of neurons. Recent progress addresses part of this question, e.g., the weight transport problem, but a complete solution remains intangible. In contrast, novel learning rules based on the information bottleneck (IB) train each layer of a network independently, circumventing the need to propagate errors across layers. Instead, propagation is implicit due the layers' feedforward connectivity. These rules take the form of a three-factor Hebbian update a global error signal modulates local synaptic updates within each layer. Unfortunately, the global signal for a given layer requires processing multiple samples concurrently, and the brain only sees a single sample at a time. We propose a new three-factor update rule where the global signal correctly captures information across samples via an auxiliary memory network. The auxiliary network can be trained a priori independently of the dataset being used with the primary network. We demonstrate comparable performance to baselines on image classification tasks. Interestingly, unlike back-propagation-like schemes where there is no link between learning and memory, our rule presents a direct connection between working memory and synaptic updates. To the best of our knowledge, this is the first rule to make this link explicit. We explore these implications in initial experiments examining the effect of memory capacity on learning performance. Moving forward, this work suggests an alternate view of learning where each layer balances memory-informed compression against task performance. This view naturally encompasses several key aspects of neural computation, including memory, efficiency, and locality