Palvelut paikallisesti organisoituna : maaseudun palvelusopimusprosessit Kyrönmaan kokeilussa

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Onnelaa etsimässä : läheisyyden ekonomia alueiden menestystekijänä

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Maaseudun palvelusopimus : teoriasta käytäntöön Kyrönmaalla

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Multidisciplinary consensus on screening for, diagnosis and management of fetal growth restriction in the Netherlands

Screening for, diagnosis and management of intrauterine growth restriction (IUGR) is often performed in multidisciplinary collaboration. However, variation in screening methods, diagnosis and management of IUGR may lead to confusion. In the Netherlands two monodisciplinary guidelines on IUGR do not fully align. To facilitate effective collaboration between different professionals in perinatal care, we undertook a Delphi study with uniform recommendations as our primary result, focusing on issues that are not aligned or for which specifications are lacking in the current guidelines. We conducted a Delphi study in three rounds. A purposively sampled selection of 56 panellists participated: 27 representing midwife-led care and 29 obstetrician-led care. Consensus was defined as agreement between the professional groups on the same answer and among at least 70% of the panellists within groups. Per round 51 or 52 (91% - 93%) panellists responded. This has led to consensus on 27 issues, leading to four consensus based recommendations on screening for IUGR in midwife-led care and eight consensus based recommendations on diagnosis and eight on management in obstetrician-led care. The multidisciplinary project group decided on four additional recommendations as no consensus was reached by the panel. No recommendations could be made about induction of labour versus expectant monitoring, nor about the choice for a primary caesarean section. We reached consensus on recommendations for care for IUGR within a multidisciplinary panel. These will be implemented in a study on the effectiveness and cost-effectiveness of routine third trimester ultrasound for monitoring fetal growth. Research is needed to evaluate the effects of implementation of these recommendations on perinatal outcomes. NTR436

Evaluating of the Functional Vision and the Illumination in Day Care Environment for the Elderly Kustaankartano Meripihka

Ikääntyneiden määrän kasvu tulevaisuudessa asettaa uusia haasteita myös optometristin ammatissa. Tarvitaan lisää ammatillista tietoa ikäihmisten tarpeista, jotta pystytään tuottamaan tarvittavat ratkaisut iän ja toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin näkemisessä. Ikääntymistä koskevan tiedon soveltamisessa terveysalan palveluissa tarvitaan moniammatillista osaamista ja eri alojen toimivaa yhteistyötä. Opinnäytetyömme on osa Helsingin ammattikorkeakoulun IKU Stadia (ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt) -hanketta. IKU Stadia -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa ikäihmisten toimintakyvystä kuntoutumista tukevien hoito- ja toimintaympäristöjen kehittämisen lähtökohdaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ikäihmisten toiminnallisesta näkemisestä ja sitä tukevista tai haittaavista valaistustekijöistä päivätoiminnassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten toiminnallinen näkeminen ja valaistusolosuhteet Kustaankartanon vanhustenkeskuksen päivätoimintaosasto Meripihkassa. Opinnäytetyön tarkennetut tutkimuskysymykset olivat seuraavat; Millainen on vanhustenkeskuksen päivätoiminnan asiakkaiden toiminnallinen näkökyky? Mitkä ovat valaistukseen liittyvät toiminnallista näkemistä edistävät tekijät päivätoimintaympäristössä? Mitkä ovat valaistukseen liittyvät toiminnallista näkemistä vaikeuttavat tekijät päivätoimintaympäristössä? Näönseulonta ja valaistusmittaukset suoritettiin Kustaankartanon päivätoimintaympäristössä Meripihka-osastolla. Tutkittavat henkilöt valittiin yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa, sillä asiakkaat olivat eriasteista dementiaa sairastavia ikäihmisiä. Näönseulonnassa selvitettiin näöntarkkuus kauas ja lähelle, toiminnallinen lähinäkö, näköalueet, kontrastiherkkyys ja näkökentän laajuus. Päivätoimintaympäristössä suoritettiin lisäksi valaistusmittaukset luminanssi- ja valaistusvoimakkuusmittareiden avulla. Näönseulonnasta saatujen tulosten perusteella päivätoimintaosaston asiakkaiden toiminnallinen näkökyky on useimmilla henkilöillä ikään nähden normaali. Henkilöt kykenevät selviytymään päivätoimintaosaston jokapäiväisistä toiminnoista ja askareista. Päivätoimintaympäristön valaistus tukee suuremmaksi osaksi ikäihmisen toiminnallisen näön käyttöä. Valaistusmittauksissa kävi kuitenkin ilmi kohdevalaisimien tarve erityistä tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Yleisvalaistuksen tasaisuus myös vaihteli muutamissa päivittäin käytössä olevissa tiloissa

Horisontaalisen yhteistyön haasteet: Tutkimus alueellisten toimijoiden yhteistyöstä ja verkostoitumisesta EU-projektissa

Hierarkkiseen ja keskitettyyn tapaan perustuva hallinnointi on saanut yhä kasvavien vaatimusten mukaisesti rinnalleen uusia hallinnointitapoja. Verkostojen sanotaan olevan yksi keino vastata EU:n vaatimuksiin ja hierarkkisten rakenteiden sisältämiin ongelmiin. Etenkin 1990-luvun puolivälistä lähtien on syntynyt uusia tapoja hallinnoida. Samalla julkisen ja yksityisen sektorin välisen kanssakäymisen määrä on kasva-nut ja yhteistyö on lisääntynyt näiden sektoreiden sisällä sekä eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. Julkisen hallinnon muutos on tapahtunut byrokraattisesta ajattelusta kohti yhteistyö- ja verkostoajattelua. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja eritellä horisontaalisen yhteistyön kohtaamia haasteita 2000-luvulla Suomessa. Tutkimuksen tavoite täsmentyy seuraaviksi teoreettisluonteisiksi osakysymyksiksi: 1) Mitä haasteita horisontaalinen yhteistyö asettaa toimijoille? 2) Soveltuvatko verkostomaiset rakenteet alu-eiden väliseen yhteistyöhön? Tarkastelun kohteena on etenkin niitä Euroopan Unionin aluepolitiikan instrumentteja, joiden tavoitteena on edistää alueiden välistä yhteistyötä. Asiaan perehdytään täsmällisem-min rajatun empiirisen aineiston pohjalta. Analyysin kohteena on EU:n Interreg-yhteisöaloitteen rahoitta-ma projekti, jonka tavoitteena on lisätä alueiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Empiiriseen aineistoon kohdistuvat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millaista yhteistyötä ja verkostoitumista tutki-mus-casessa esiintyi? 2) Ilmenikö verkostossa ongelmia? Jos ilmeni, niin minkälaisia? 3) Mitä mahdollisuuksia verkosto tarjosi sen toimijoille? Teoreettisen tarkastelun kohteena ovat verkostot, verkostoituminen ja yhteistyö. Etenkin niihin läheisesti liittyvät ilmiöitä, kuten verkostoitumisen tehokkuutta, verkostoitumisen alueellista ulottuvuutta ja yhteistyön ongelmia on tarkasteltu lähemmin. Työ tehdään kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen ja se perustuu verbaalisiin aineistoihin. Empiirinen aineisto analyysin kohteena olevasta projektista hankitaan teemahaastattelumenetelmää apuna käyttäen. Teemahaastattelujen avulla pyritään tarkastelemaan tutkimus-casen erityispiirteitä. Tutkimuksen kohteena oleva projekti täyttää koordinoivan verkoston tunnuspiirteet. Tieto kulkee pääosin yhden keskuksen eli projektin koordinaattorin kautta. Projektin voidaan katsoa onnistuneen tietojen, kokemusten ja esimerkkien vaihdon suhteen, mutta yhteistyön pitäisi olla huomattavasti tiiviimpää ja konkreettisempaa. Verkosto on oletettua löyhempi ja koordinointi melko tehotonta. Projektin avulla saadaan luotua kuitenkin joitain uusia verkostosuhteita ja pohjaa mahdolliselle yhteistyölle tulevaisuudessa. Horisontaalinen yhteistyö erilaisten alueellisten toimijoiden kesken näyttää pitävän sisällään suuria haasteita. Verkostoituminen on sinänsä hyvä keino lisätä alueellisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta, mutta kaikkiin verkostoihin ei ole syytä lähteä mukaan. Verkostoituminen näyttää kannattavan silloin, kun niiden avulla pyritään parantamaan juuri niitä asioita, jotka ovat omalle organisaatiolle ja alueelle tärkeitä.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Riksintresse; Bevarande eller nyttjande : Vindkraftsutbyggnad inom Natura 2000- områden

Natura 2000 is part of the European Union: s framework to protect and preserve biological diversity. Natura 2000- areas are by the goverment appointed to areas of national interest for preserving nature. Also wind power stations are appointed as of national interest and the reason for this is the goverments goal to get energy from reneweble energysources. This essay describes when both these intrests conflict eachother when it comes to building wind power stations within Natura 2000- areas. The main focus of this essay is a casestudy of two cases from two different counties, Dalarna- and Norrbotten county, where applications have been made to build wind power stations within existing Natura 2000- ares, both cases have reached the court dealing with enviromental issues. In Dalarna county the court dealing with enviromental issues said no to the application and in Norrbotten the court said yes but in both cases simular factors seem to have been determining the outcome. For instance seem the Natura 2000 protection to be of minor consideration and rather what kind of habitats and biotopes that could be damaged in case of putting up a wind power station park and how these habitats and biotopes would be affected seems to have been the main focus. In Dalarna county the area is consisting to onehundered percent of the priority biotope western taiga and in Norrbotten the area holds different types of biotopes of which some are counted as prioritied biotopes. The amount of energy produced have also been in focus when judgement have been made in the two cases. The fact that both wind power stations and Natura 2000 are of national interest seem to have been of no consideration and the conflict between these two interests does not seem to have been in focus in the two cases

Effekter och upplevelser av aromaterapi, taktilmassage och akupunktur inom palliativ omvårdnad

The aim of the present literature review was to describe and evaluate the effects and experiences within the complementary approaches such as aromatherapy, tactile massage and acupuncture amongst palliative care patients. Search through Medline (through Pub Med) database and additional manual search was conducted. In total 16 articles fulfilled the inclusion criteria and were reviewed. The result was presented under respectively category: aromatherapy, tactile massage and acupuncture. Physical and psychological effects as well as experiences from the treatments were also documented under the different complementary approaches. Aromatherapy and tactile massage were found to be more effective for reduction in anxiety and depressive mood whilst acupuncture had a greater impact on physical symptoms such as fatigue/insomnia, nausea/vomiting and chemotherapy induced emesis and also xerostomia. Not only did the patients experience relaxation and peacefulness but also feelings of comfort from the aromatherapy and tactile massage therapies. The result also showed that acupuncture felt invigorating and generated more energy for the patients to cope with more activities in their daily lives. In conclusion the complementary therapies aromatherapy, tactile massage and acupuncture are effective and alleviating and therefore very beneficial for patients in palliative care. The complementary therapies is a perfect and valuable tool for symptom management and strengthens the caregiver/patient relationship