Climate impacts of peat fuel utilization chains – a critical review of the Finnish and Swedish life cycle assessments

In recent years there has been a lively debate in Finland and Sweden on the climate impact of peat fuel utilization. The aim of this study was to clarify the contradictions between the Finnish and Swedish studies and provide a better basis for energy policy decision-making by summarizing the recent scientific knowledge about the climate impacts of peat fuel utilization chains based on the life cycle assessment (LCA) methodology. A starting point for this study was to carry out a critical review of Finnish and Swedish life cycle studies of the climate impacts of peat fuel utilization chains. The critical review was conducted according to the recommendations of international standards and its aim was to ensure that the methods, data and interpretation of results were carried out in a scientifically and technically valid way. During the review the available data (mostly published) on the greenhouse gas (GHG) balances and the radiative forcing impacts of GHGs were gathered and updated.  The re-calculations showed that the climate impact of "Pristine mire – afforestation" utilization chain is similar to the climate impact of coal utilization, whereas the result of the peat utilization chain "Pristine mire – restoration" is slightly worse than for the coal utilization chain. The results were similar in the reviewed studies. The peat utilization chain "Forestry-drained peatlands – afforestration" causes a slightly higher climate impact on average than the coal utilization chain does. From the viewpoint of peat utilization the result was similar to the result of Finnish study. According to the reviewed studies the use of cultivated peatlands causes the lowest climate impact compared to the climate impacts of the other peatlands. However, cultivated peatlands do not play important role as an extraction area for peat utilization. From the viewpoint of peat utilization the result of cultivated peatland was worse compared to the result produced by the Finnish and Swedish studies. The climate impacts of peat fuel utilization chains are mostly caused by the carbon dioxide released by peat combustion. These emissions are known quite  well. However, the emission assessments of different peat types include large uncertainty before, during and after peat extraction. In spite of that it can be said that land change options related to peat extraction and after-treatments have very limited effects on the climate impacts of peat utilization chain

Fecal microbiota in congenital chloride diarrhea and inflammatory bowel disease

Background and aimsSubjects with congenital chloride diarrhea (CLD; a defect in solute carrier family 26 member 3 (SLC26A3)) are prone to inflammatory bowel disease (IBD). We investigated fecal microbiota in CLD and CLD-associated IBD. We also tested whether microbiota is modulated by supplementation with the short-chain fatty acid butyrate.Subjects and methodsWe recruited 30 patients with CLD for an observational 3-week follow-up study. Thereafter, 16 consented to oral butyrate substitution for a 3-week observational period. Fecal samples, collected once a week, were assayed for calprotectin and potential markers of inflammation, and studied by 16S ribosomal ribonucleic acid (rRNA) gene amplicon sequencing and compared to that of 19 healthy controls and 43 controls with Crohn's disease. Data on intestinal symptoms, diet and quality of life were collected.ResultsPatients with CLD had increased abundances of Proteobacteria, Veillonella, and Prevotella, and lower abundances of normally dominant taxa Ruminococcaceae and Lachnospiraceae when compared with healthy controls and Crohn's disease. No major differences in fecal microbiota were found between CLD and CLD-associated IBD (including two with yet untreated IBD). Butyrate was poorly tolerated and showed no major effects on fecal microbiota or biomarkers in CLD.ConclusionsFecal microbiota in CLD is different from that of healthy subjects or Crohn's disease. Unexpectedly, no changes in the microbiota or fecal markers characterized CLD-associated IBD, an entity with high frequency among patients with CLD.Peer reviewe

Biomassa-atlas. Biomassojen kestävän käytön työväline. Esiselvityksen loppuraportti.

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää tarve ja sisällöt valtakunnalliselle paikkatietokannalle, joka kokoaisi yhteen keskeiset biomassatietovarannot. Jo lähtöajatuksena oli, että tietokantoihin tulisi päästä käsiksi kartta- ja selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Tavoiteltu työkalu nimettiin Biomassa-atlakseksi. Tämän raportin päätulos on suunnitelma siitä, millaisena ja miten biomassatiedot kokoava karttakäyttöliittymä eli Biomassa-atlas tulisi toteuttaa. Hankkeen aikana toteutettiin internetissä laaja käyttäjäkysely ja lisäksi haastateltiin biomassatiedon käyttäjiä hallinnosta toiminnan tasolle. Biomassatiedolle on selvä tarve, sillä kaikille biomassatiedoille olisi hyödyntäjiä, ja tiedonhankinta koetaan nykyisin vaativaksi. Kaksi kolmannesta vastaajista piti Biomassaatlaksen kaltaista sovellusta tärkeänä ja lähes kaikki vähintäänkin hyödyllisenä. Tärkeimpiä tiedolle esitettyjä vaatimuksia ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus. Maatalouden, metsätalouden ja vesistöjen biomassoja sekä turvetta koskevat merkittävimmät tietokannat ja tietoja keräävät sekä paikkatiedon jakelua kehittävät hankkeet kartoitettiin. Valtakunnallisia biomassatietokantoja on valmiina metsäbiomassoista, jätteistä ja lannasta. Soiden turvevarantoja on kartoitettu laajasti Etelä-Suomessa. Pellot ja viljelykasvit rekisteröidään vuosittain, ja niistä on mahdollista laskea vuosittaiset biomassatiedot. Vesistöbiomassoja kuten järviruokoa ja kaloja koskeva tiedonkeruu on kehittymässä ja niitä koskevia biomassapaikkatietoja voidaan odottaa saatavaksi lähivuosina. Useimmat tiedot biomassoista on mahdollista esittää avoimesti. Tarkkojen sijaintitietojen avoimuutta rajoittaa lähinnä henkilötietolaki. Biomassa-aineistojen lisäksi hankkeessa kartoitettiin aineistoja ja työkaluja, jotka auttavat arvioimaan biomassojen korjuun ja käytön vaikutuksia. Hankkeessa tehtiin suunnitelma tietokannan ja käyttöliittymän toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksia yhteistyömallista, jonka puitteissa järjestelmää voidaan kehittää. Järjestelmä on mahdollista toteuttaa avoimella tai kaupallisella lähdekoodilla. Tekniikan valintaa voidaan tarkentaa hankintaneuvotteluissa ohjelmistotoimittajien kanssa. Biomassa-atlas-tietojärjestelmän ylläpito edellyttää aineistojen säännöllistä päivittämistä ja järjestelmän versiopäivityksistä ja tietoturvasta huolehtimista. Ylläpitoon tulee varata jatkuva ulkopuolinen rahoitus ja riittävä osaaminen. Biomassa-atlaksesta on mahdollista tulla biotalousstrategian toteuttamisen merkittävin yksittäinen työkalu. Jotta strategiaa voitaisiin edistää parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi Biomassa-atlaksen huomioida myös eri biomassojen hyödyntämisen vaikutukset ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.The main objective of the project was to study the need and content for a GIS-database and application which would assemble essential national databases of biomass. From the very beginning, it was recognized that databases should be accessible via the Internet and by map-based user interface. The tool was named Biomass Atlas. The main result of this report is the plan to realize Biomass Atlas: how the web-based user interface utilizing refined biomass data should be put into practice. Users of biomass data were interviewed in personal meetings as well as via an Internet survey during the project. Users were recognized widely from the administrative to the operational level. There is an explicit need for biomass data of every biomass type. The acquisition of data is considered to be demanding. Two-thirds of respondents viewed the Biomass Atlas-like application as important, and almost all viewed it as at least useful. The most important demands for the data were reliability and up-to-date status. The most important biomass databases or methods to develop them with regard to biomass from agriculture, forestry and watersheds as well as peat were examined, as well as other related projects enhancing GIS data distribution. There are nationwide databases ready for forest biomass, waste and manure. Peat from wetlands is mapped widely in Southern Finland. Fields and crops are registered annually, which makes it possible to count the yearly biomass data. Data acquisition of biomass from watersheds such as common reed and fish is going to proceed in the years to come, and we can therefore expect to obtain GIS data from them. It is possible to open most of the biomass data covered in this study. Pointing out precise location information in high resolution is restricted by the Finnish personal data act. In addition to biomass data, data and tools helping to evaluate impacts of biomass harvest and use were mapped within the project. The plan was made to develop the database and user interface. The plan consists of technical definitions and suggestions towards a cooperative model which can be used for system development. The system is possible to implement in either an open or closed manner, i.e. using a commercial source code. The choice of technology can be defined during the procurement-based negotiations with software companies. Maintenance of the Biomass Atlas system requires regular updates of the data and system versions and ensuring information security. Continuous external funding and sufficient know-how are needed to secure these requirements. It is possible that Biomass Atlas shall become the most significant single tool for implementing the Finnish bioeconomy strategy. In order to enhance the strategy in the best possible way, Biomass Atlas should also take into account impacts to the environment, economy and social sustainability caused by the utilization of various biomass type

Inflammatory Bowel Disease in Patients with Congenital Chloride Diarrhoea

Publisher Copyright: © 2021 The Author(s) 2021. Published by Oxford University Press on behalf of European Crohn's and Colitis Organisation. All rights reserved. For permissions, please email: [email protected]: Congenital chloride diarrhoea [CLD] is a rare autosomal recessive disease caused by mutations in the solute family carrier 26 member 3 [SLC26A3] gene. Patients suffer from life-long watery diarrhoea and chloride loss. Inflammatory bowel disease [IBD] has been reported in individual patients with CLD and in scl26a3-deficient mice. Methods: We performed an international multicentre analysis to build a CLD cohort and to identify cases with IBD. We assessed clinical and genetic characteristics of subjects and studied the cumulative incidence of CLD-associated IBD. Results: In a cohort of 72 patients with CLD caused by 17 different SLC26A3 mutations, we identified 12 patients [17%] diagnosed with IBD. Nine patients had Crohn's disease, two ulcerative colitis and one IBD-unclassified [IBD-U]. The prevalence of IBD in our cohort of CLD was higher than the highest prevalence of IBD in Europe [p < 0.0001]. The age of onset was variable [13.5 years, interquartile range: 8.5-23.5 years]. Patients with CLD and IBD had lower z-score for height than those without IBD. Four of 12 patients had required surgery [ileostomy formation n = 2, ileocaecal resection due to ileocaecal valve stenosis n = 1 and colectomy due to stage II transverse colon cancer n = 1]. At last follow-up, 5/12 were on biologics [adalimumab, infliximab or vedolizumab], 5/12 on immunosuppressants [azathioprine or mercaptopurine], one on 5-ASA and one off-treatment. Conclusions: A substantial proportion of patients with CLD develop IBD. This suggests the potential involvement of SL26A3-mediated anion transport in IBD pathogenesis. Patients with CLD-associated IBD may require surgery for treatment failure or colon cancer.Peer reviewe

Two French Views of Monstrous Peoples in Sub-Saharan Africa

Les témoignages anciens et médiévaux de l’Afrique subsaharienne mentionnent un certain nombre de nations qui étaient soit physiquement extrêmement déformées, soit avaient des coutumes bizarres et inhumaines. Pendant la Renaissance, de tels récits avaient encore cours, bien que certains auteurs les aient remis en question et même rejetés. Cet article examine les raisons pour lesquelles les auteurs français André Thevet et François de Belleforest ont nié l’existence de telles nations. Les deux auteurs ont emprunté aux théories traditionnelles concernant ces nations monstrueuses, mais les ont adaptées à leur propre point de vue, illustrant ainsi la flexibilité avec laquelle les auteurs de la Renaissance sélectionnaient et interprétaient les savoirs qui leur étaient antérieurs

Vanhat kirjat kokoelma-arvioinnin ja luetteloinnin kohteina

Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: ensimmäinen on kokoelma-arviointi 1500–1900-luvuilla julkaistua aineistoa sisältävästä kokoelmasta ja toinen on selvitys vanhojen kirjojen kattavan luetteloinnin toteuttamisesta. Työn toimeksiantaja on Åbo Akademin kirjasto. Arvioinnin kohteena oli Åbo Akademin kirjastolle lahjoitettu kokoelma, joka sisältää Strömmer-suvulle kuuluneita kirjoja. Arviointi toteutettiin yhdistämällä numeraalista informaatiota keräävän tilastomenetelmän ja fyysisiä niteitä havainnoivan asiantuntijamenetelmän piirteitä. Kokoelmaan kuuluu 109 teosta, joista useat ovat vahingoittuneita. Tyypillinen teos on Ruotsissa 1800-luvulla julkaistu, joko uskonnollista kirjallisuutta tai tietokirjoja edustava ruotsinkielinen teos. Kokoelma sisältää joitain Suomessa harvinaisia teoksia, ja kirjoista löytyy paljon merkkejä niiden omistushistoriasta ja käytöstä. Vanhoiksi kirjoiksi luetaan viimeistään 1800-luvun alkupuolella ilmestyneet käsinpainetut teokset. Niiden ominaispiirteitä ovat nimiösivun standardin puute, painosten tunnistamisen vaikeus, teosten epätäydellisyys ja kirjan merkittävyys esineenä. Niiden luettelointia leimaavia periaatteita ovat nimiösivun tietojen täsmällinen jäljentäminen, tarkka fyysinen kuvailu sekä huomautusten lisääminen. Kattavassa luetteloinnissa tietueisiin kirjataan myös teosten omistus- ja esinehistoriaa valottavia lisätietoja. Kattava luettelointi on suuritöistä, mutta kirjaston henkilökunnalle ja asiakkaille tuotettu hyöty oikeuttaa resurssien käytön: se parantaa työntekijöiden kokoelmatuntemusta, ja kirjojen omistuksesta sekä käytöstä kertova tieto voi hyödyttää oppi-, henkilö- ja kirjahistorian tutkimusta. Kattavan luetteloinnin toteuttamiselle ei ole yleispätevää ohjeistusta, joten luetteloijan tekemät valinnat ja päätökset ovat merkittäviä. Kattavan luetteloinnin tekeminen ei automaattisesti lisää tietueen arvoa, jos tietoa on vaikea löytää. Täsmällisen sanaston käyttö ja tietojen selventäminen parantavat tietojen löydettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.This thesis is comprised of two complementary parts: first, an evaluation of a collection containing books published in the 16th–20th centuries; and second, an account of the extensive cataloguing of old books. The study was commissioned by the library of Åbo Akademi. The object of the evaluation was a collection that contains books formerly in the possession of the Strömmer family and that had been donated to the library of Åbo Akademi. The method of the evaluation was to combine characteristics of a statistical description, where numerical data are assembled, and expert collection analysis, where the physical volumes are examined. The collection consists of 109 works, many of which are damaged. A typical work is a Swedish-language religious or non-fiction work published in Sweden during the 19th century. Some works which are rare in Finland are included in the collection, and the books contain several traces of their provenance and use. An old book is a hand-printed work published no later than during the first half of the 19th century. It is characterized by a lack of standard on the title-page, difficulties in distinguishing editions, the imperfection of copies, and the book's significance as an object. The central precepts of the cataloguing of old books are precise transcription of title-page elements, exact physical description, and addition of notes. In extensive cataloguing, additional information about the provenance of the books and their history as objects is included in the records. Extensive cataloguing is time-consuming, but its benefit to both the library and its users justifies the expenditure of resources: it improves the employers' knowledge of the collection, and information about the ownership and use of books can benefit the study of the history of scholarship and books and of biography. There are no universal guidelines for extensive cataloguing, so the choices and decisions made by an individual cataloguer are significant. Extensive cataloguing does not automatically add value to a catalogue record if the information is difficult to find. The use of a standardized vocabulary and the clarification of information make it easier to find and understand the information

User Experience in the Product Development of a Weightlifting Belt

This thesis concentrated on defining the best possible weightlifting belt according to the users. This subject was assigned by Eleiko. Weightlifting belts are specially made for Olympic lifting to support the athlete and allow him or her to move heavier loads. This study contained a combination of three meth- ods: benchmarking, user questionnaire and expert interview to collect and analyse information to facili- tate Eleiko to further develop and improve the weightlifting belt. The aim was to support Eleiko’s product development and provide more information about the users, their experiences and wishes concerning weightlifting belts. The goal was to define what the features are in a weightlifting belt that the users val- ue the most. Based on the user studies the most preferable weightlifting belt was a belt that is designed to be wider at the back and thinner at the front; it should have a belt like mechanism which tightens step by step. Leather is the most preferable material. The belt can be monocolour or have a discreet pattern.Opinnäytetyö keskittyi määrittelemään parhaan mahdollisen painonnostovyön käyttäjien mukaan. Aihe tuli toimeksiantajalta Eleikolta. Painonnostovyöt ovat erityisesti painonnostoon suunniteltuja vöitä, jotka tukevat nostajaa ja auttavat nostamaan isompia kuormia. Tutkimuksessa käytettiin kolmea metodia: benchmarkingia, käyttäjäkyselyä ja asiantuntijahaastattelua tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi, jotta Eleiko voi kehittää ja parantaa painonnostovyötään. Tavoitteena oli tukea Eleikon tuotekehitystä ja saada lisää tietoa käyttäjistä, heidän kokemuksistaan ja toiveistaan liittyen painonnostovöihin. Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä millaisia ominaisuuksia käyttäjät arvostavat eniten. Käyttäjätutkimuksen perusteella mieleisin vyö käyttäjille on muotoiltu takaa leveämmäksi ja edestä kapeammaksi, sulkemismekanismeista parhaaksi koettiin vyön kaltainen asteittain kiristyvä solkimekanismi. Nahka valikoitui materiaaleista suurimmalle osalle mielekkääksi ja kuvionnilta toivottiin yksivärisyyttä tai hillittyä kuviointia

Passively ever after: Representation of Women in Disney’s Enchanted

  Sadut saattavat vaikuttaa viattomalta viihteeltä, mutta niiden tehtävä ei ole pelkästään viihdyttää. Sadut muun muassa tarjoavat toivottavan ja ei-toivottavan käyttäytymisen kaavoja palkitsemalla sankarit ja rankaisemalla roistoja. Satuja on usein kritisoitu niiden naiskuvista. Etenkin Disneyn saduissa sankarittaret esitetään usein passiivisina, avuttomina kaunottarina. Lisäksi useissa saduissa sankarittarella on vastassaan roistotar, joka puolestaan esitetään aktiivisena ja itsenäisenä naisena. Sosiaalikonstructionistisen kielikäsityksen mukaan kieli rakentaa todellisuuttamme. Niinpä esimerkiksi satujen tarjoamat representaatiot eivät pelkästään heijasta nykyisiä naiskuviamme, vaan myös rakentavat sitä millaisena naiseus nähdään ja millaista naiseutta pidetään hyväksyttävänä. Koska Disneyn filmatisointien yleisöt ovat usein varsin laajoja, on tärkeää tarkastella kriittisesti Disneyn tarjoamia representaatioita. Tutkimuksessani pyrin kartoittamaan Disneyn Lumottu-elokuvan naisten representaatioita käyttäen apunani kriittistä diskurssintutkimusta. Tarkoitukseni on selvittää, esitetäänkö sadun sankarittaret yhä passiivisina, avuttomina kaunottarina vai onnistuuko elokuva haastamaan vanhat representaatiot. Analyysini osoitti, että kaikki tarinan naiset esitettiin kauniina ja ulkonäöstään hyötyvinä. Kuitenkin vain roistotar käytti ulkonäköään tietoisesti hyväkseen. Aktiivisuus jakoi elokuvan naiset varsin perinteiseen ja paljon kritisoituun tapaan: Sankarittaret olivat passiivisia, olipa kyseessä parisuhteen kohtalosta päättäminen tai onnellisen elämän etsiminen. Roistotar puolestaan pyrki aktiivisesti saavuttamaan päämääränsä. Avuttomuuden ja riippuvaisuuden suhteen elokuvan naiskolmikko oli melko monimuotoinen. Roistotar ja yksi tarinan hyvistä naisista olivat varsin itsenäisiä, mutta tarinan varsinainen sankaritar oli jatkuvasti riippuvainen miesten tarjoamasta avusta. Kaikki elokuvan naiset esitettiin taloudellisesti riippumattomina. Naisten esittäminen taloudellisesti riippumattomina oli yksi ainoista löydöistäni, joka mahdollisesti haastaa vanhoja representaatioita. Muuten Disneyn Lumottuelokuva ei juuri haastanut naisten representaatioiden usein kritisoituja piirteitä, vaan päätyi toistamaan niitä.  

Ikääntyneen potilaan delirium : hoitotyön opas

Opinnäytetyö käsittelee ikääntyneen potilaan deliriumia ja se on tehty Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kuntoutussairaala Jalmarin geriatrisen osaston J20 henkilökunnalle ja opiskelijoille. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitotyön opas, johon keräsimme relevanttia ja ajankohtaista tietoa ikääntyneen deliriumpotilaan hoitotyöstä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä henkilökunnan ja opiskelijoiden tietoutta ikääntyneen potilaan deliriumista. Opinnäytetyössä käsitellään yleisesti deliriumia, sen ennaltaehkäisyä, altistavia tekijöitä, deliriumpotilaan hoitoa sekä deliriumpotilaan kohtaamista. Oppaasta kerättiin palautetta lyhyen kyselylomakkeen avulla osaston henkilökunnalta. Palautteiden perusteella opas koettiin tarpeelliseksi. Oppaan sisältö oli osaston työtä tukevaa ja opiskelijoille tarpeellinen. Opas toimii myös kertausmateriaalina hoitohenkilökunnalle. Jatkokehitysideana hoitotyön opasta voisi jalostaa postoperatiivisen deliriumin ja delirium tremens -potilaan hoitotyöhön. Lisäksi deliriumpotilaan opas omaisille, olisi vuodeosasto ja valvontaympäristöissä hyödyllinen.The thesis deals with the delirium of an elderly patient and it has been done for the staff and students of the J20 geriatric ward of the Päijät-Häme Welfare Group Rehabilitation Hospital Jalmari. The aim of the practic-based thesis was to develop a nursing guide in which we collected relevant and up-to-date information on the nursing work of an elderly delirium patient. The purpose of the thesis was to increase the awareness of staff and students about the delirium of an elderly patients. The thesis in general deals with delirium, prevention, predisposing factors, treatment and facing delirium patient. Guide was collected through a short questionnaire from ward´s staff. Based on the feedback, the guide was deemed necessary. The content of the guide was supportive of the ward's work and necessary for the students. The guide also serves as a review material for the nursing staff. As a further development idea, the nursing guide could be refined into nursing for post-operative delirium and delirium tremens. In addition, a delirium patient relatives guide would be helpful in the ward and control environments

Asiakkaan tajunnantason arviointi: tarkistuslista kotihoidon henkilöstölle

Kotihoidon ympäristössä potilasturvallisuus ja kiireellinen hoidontarpeen arviointi on kriittistä poti-laan oikean jatkohoidon takaamiseksi. Väestön ikääntymisen myötä kotisairaalan ja kotihoidon palveluiden tarve lisääntyy, jonka myötä kriittiset muutokset potilaiden terveydentilassa huomioi-daan ensisijaisesti kotona tapahtuvien palveluiden kautta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, sen tilaajana toimii Oulun ammattikor-keakoulu. Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda tarkistuslista niin potilaan tajunnantason, kuin tervey-dentilan arviointiin. Tämän opinnäytetyön aihe on potilaan terveydentilan- sekä tajunnantason arviointi kotihoidossa tarkistuslistan avulla. Tarkistuslistan avulla systemaattinen terveydentilan ja tajunnantason arviointi vahvistuu. Opinnäytetyömme on tarkoitettu kotihoidossa ja kotiympäris-tössä toimivien terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön. Opinnäytetyön ja tarkistuslistan tietoperusta pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon hoitotyön tietokannoista, tutkimuksista, artikkeleista sekä sitä koskevasta kirjallisuudesta. Pääsääntöisiä käytettyjä tietokantoja olivat esimerkiksi Käypähoito, Terveysportti, CINAHL, Ebsco, Finna.fi, Hotus-hoitosuositukset, U.S. National Library of Medicine and the National Institutes of Health sekä World Health Organization. Tarkistuslista luotiin laatutavoitteiden pohjalta paperiseksi versioksi, käyttäen Microsoft toimisto-työkaluja. Opinnäytetyömme tavoitteena oli helppolukuisuus, huomioimme visuaaliseen ilmeen, tarkistuslistan selkeyden, sekä painotimme luotettavaan näyttöön perustuvaan tietopohjaan, sekä tarkistuslistan tarpeellisuuteen. Tarkistuslista sisältää systemaattisen hoidontarpeen arvioinnin, kliiniset mittarit, sekä raportointiohjeen. Tarkistuslistan laatutavoitteiden toteutumista arvioitiin terveydenhuoltoalan ammattilaisten toimesta kyselyn avulla. Palautteen pohjalta tarkistuslista täytti enemmistön mielestä laatutavoitteet. Tarkistuslistan kehitysideoina nousi esille mahdollinen laajempi käyttö eri avohoitotyön työyksi-köissä. Tarkistuslistaa luodessa pohdimme jo mahdollista käyttöä myös terveydenhuoltoalan ulkopuoliselle palveluntarjoajille, jotka tarjoavat potilaan kotona palveluita ja huomaavat potilaan terveydentilassa muutoksia