Laatukäsikirja jatkuvatoimisille vedenlaadun mittauksille - Opas hyviksi käytännöiksi

Laatukäsikirjan kirjoittaminen jatkuvatoimisille vedenlaadunmittauksille lähti tarpeesta saada yhdenmukaisempia käytäntöjä ja toimintamalleja koko ajan lisääntyvälle mittaustoiminnalle. Laatukäsikirjassa keskitytään jatkuvatoimisten mittausten laatuun vaikuttaviin yleisiin asioihin, jotta esitettävät toimenpiteet sopisivat useimmille vedenlaatua mittaaville laitteille ja olisivat käytettävissä eri vesiympäristöissä. Ohjeistusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu ns. kenttämittareille, joita käytetään hetkellisten mittausten tekemiseen, ja joita ei jätetä maastoon pidemmäksi aikaa mittaamaan. Kirjassa käsitellään ensin yleisesti kaikkia vesiympäristöjä koskevia asioita, jonka jälkeen virtavesiä, järviä ja merialuetta koskevia asioita käsitellään erikseen, mikäli toimet poikkeavat eri ympäristöissä. Virtavesiä koskevia ohjeita voidaan soveltaa eri kokoisissa uomissa tehtäviin mittauksiin. Laatukäsikirja jatkuvatoimisille vedenlaadun mittauksille on tarkoitettu: - jatkuvatoimisia mittauksia suunnitteleville, toteuttaville ja niistä vastaaville henkilöille - laitetoimittajille, konsulteille - mittaustulosten käyttäjille Laatukäsikirjalla pyritään parantamaan ja yhtenäistämään mittausten laatua mittaustoiminnan kaikissa vaiheissa. Laadunvarmistus käsittää toimivan ketjun vesiympäristöön sopivan laitteen valinnasta, validoinnista, asennuksesta, huollosta, kalibroinnista, laadukkaista laboratorioanalyyseistä sekä ammattitaitoisesta mittausaineistojen laadunvarmistuksesta. Huolellinen toiminta ketjun kaikissa vaiheissa takaa mittausten onnistumisen ja aineistojen korkean laadun, mikä lisää olennaisesti myös aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia. Laatukäsikirja on toteutettu ”Jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien valtakunnallisen verkoston toteuttamissuunnitelma - JatkuvaLaatu” -hankkeessa vuonna 2018. Hankkeen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhdessä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö

Lung-depositing surface area (LDSA) of particles in office spaces around Europe : Size distributions, I/O-ratios and infiltration

Air pollution, and specifically particulate matter pollution, is one of the greatest dangers to human health. Outdoor air pollution ranks third in causes for premature death. Improving indoor air quality is of immense importance, as the time spent indoors is often much greater than the time spent outdoors. In this experimental study, we evaluate the levels of particle pollution in indoor air in four offices across Europe, compare the indoor particles to outdoor particles and assess where the particles originate from. The measurements were conducted with an Electrical Low-Pressure Impactor (ELPI+) for particles between 6 nm and 1 μm. The chosen metric, lung-deposited particle surface area (LDSA), targets the health impacts of particle pollution. Based on the measurements, we determined that most of the indoor air particles infiltrated from outdoor air, although two of the offices had very limited indoor activity during the measurement campaigns and may not represent typical use. The highest median indoor LDSA concentration during daytime hours was 27.2 μm2/cm3, whereas the lowest was 2.8 μm2/cm3. Indoor air in general had lower LDSA concentrations than outdoor air, the corresponding outdoor LDSA concentrations being 35.8 μm2/cm3 and 9.8 μm2/cm3. The particle size ranges which contributed to the highest concentrations were 50–100 nm and 300–500 nm. These size ranges correspond to soot mode and accumulation mode particles, which represent local and regional sources, respectively. Based on this study, limiting particle infiltration is the key factor in keeping indoor air in offices free of lung-depositing particles.Peer reviewe

Yleisurheilukilpailujen vapaaehtoisten motivaation rakentuminen : kyselytutkimus veteraaniyleisurheilun Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen vapaaehtoisille

Suomalainen liikuntakulttuuri elää pitkälti vapaaehtoistyön varassa. Liikunnan kansalaistoiminnassa on pelkästään rekisteröidyissä urheiluseuroissa mukana noin 380 000 vapaaehtoista. Tässä tutkimuksessa liikunnan vapaaehtoistyötä lähestyttiin urheilukilpailujen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Lappeenrannan Urheilu-Miesten järjestämien yleisurheilukilpailuissa toimivien vapaaehtoisten osallistumismotiiveja ja tyytyväisyyttä kilpailuihin. Kyselytutkimus suoritettiin veteraaniyleisurheilun Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen vapaaehtoisille syksyllä 2011. Tutkimuksen tulosten avulla seuran kilpailuorganisaatio pystyy kehittämään vapaaehtoisten rekrytointia ja vapaaehtoistyön järjestelyjä tulevaisuuden kilpailuissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kysely lähetettiin 100:lle Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen täysi-ikäiselle vapaaehtoiselle, ja kyselylomakkeita palautui 53. Kyselyssä selvitettiin vapaaehtoisten taustatietoja, suhdetta lajiin, tapahtuman osallistumismotiiveja ja tyytyväisyyttä kilpailun järjestelyihin. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jossa tulokset saadaan vastaajien kokemusten perusteella. Tutkimustulosten mukaan halu auttaa seuraa ja tapahtumaa olivat tärkeimpiä motiiveja vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Myös yhteisöllisyys ja lajiin liittyvät motiivit olivat vastanneille tärkeitä, kun taas materialististen etujen motiivit ja ajankohtaan liittyvät motiivit olivat vähiten tärkeimpiä motiiveja. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vastanneiden taustatiedoista ikä oli suurin muuttuja motivaation tasoa kartoittaessa. Yli 50-vuotiailla oli kauttaaltaan korkeampi motivaatio lähes kaikissa kyselyn motiiviryhmissä. Kilpailun järjestelyihin vapaaehtoiset olivat jokaisessa ikäluokassa tyytyväisiä. Millään järjestelyiden osa-alueella ei esiintynyt siis isompia puutteita.Finnish sports culture depends largely dependent on voluntary work. There are approximately 380 000 volunteers working in registered clubs. This study approaches the volunteer work from the perspective of sports competitions. The purpose of this study was to examine the volunteer’s motivations and satisfaction with the track and field competitions organized by sport club “Lappeenrannan Urheilu-Miehet”. The survey was carried out for the volunteers of Scandinavian Masters Championships in the autumn of 2011. The club competition organization will be able to develop the volunteer recruitment and working arrangements in future competitions through the findings of this study. The research method in this study was a survey. A questionnaire form was sent to 100 adult volunteers from the Scandinavian Masters Championships, and 53 questionnaires were returned. The survey clarified the volunteer’s background information, relationship with their event, event participation motives and satisfaction with the arrangements of the competition. The study was a quantitative study and the results are based on the respondents' experiences. The results showed that the desire to help the club and the event were the main motivations for volunteering to participate. Also community spirit and the motives for the sport were important for the respondents, while the materialistic motives and the time motives were the least important. Based on the results it can be concluded that in the respondent’s background information age were the biggest variable in identifying the level of motivation. Volunteers over 50 years of age had a higher motivation throughout all the survey groups’ motives. The competition arrangements for the volunteers were satisfying for each age group. Larger defects did not occur in any arrangements area

Työni Digialla

Opinnäytetyö on päiväkirjatyyppinen opinnäytetyö, jossa seurataan integraatio kehityksen töitä kahdeksan viikon ajalta. Opinnäytetyö koostuu oman lähtötilanteen kuvauksella, päivittäisistä merkinnöistä ja viikkoanalyyseistä kahdeksan viikon ajalta sekä loppupohdinnoista. Päiväkirjamerkinnät tehtiin jokaiselta arkipäivältä ajalta 14.2. – 8.4.2022. Viikon päätteeksi tehtiin viikkoanalyysi, mikä pohjustui viikon merkintöihin. Toimin työssäni IT-alalla integraatio kehittäjänä ja opinnäytetyön seurantajakso seuraa ohjauksien siirtoa vanhalta alustalta uudelle alustalle, haavoittuvuuksien seurantaa ja ohjauksien visuaalista mallinnusta. Opinnäytetyön aikana tehtyjen merkintöjen ja viikkoanalyysien perusteella muodostettiin loppupohdinta. Tavoitteena oli seurata omaa kehittymistä integraatio kehittäjänä. Työn aikana osaamiseni kehittyi huomattavasti integraatio kehittäjänä Nginx ohjauksia tehdessä ja sitä tutkiess

Savitaipaleen liikkumisohjelma 2020–2022

Tämän kehittämistyön tavoite on laatia Savitaipaleen kuntaan liikkumisohjelma vuosille 2020–2022. Henkilöstömuutoksista johtuen Savitaipaleella ei ole ollut liikuntatoimenohjaajan viranhaltijaa kesän 2018 ja 2019 syksyn välillä. Liikkumisohjelma selkeyttää liikuntatoimenohjaajan työn tavoitteita ja toimintaa lähivuosina. Lisäksi tämän kehittämistyön tavoitteena on luoda ohjeistus liikkumisohjelman tekemiseen tulevaisuudessa. Kehittämistyössä kartoitetaan savitaipalelaisten liikunta-aktiivisuutta ja kunnan liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen nykytilannetta. Liikkumisohjelman tarkoituksena on toimia tulevaisuudessa Savitaipaleen liikuntatoimen ohjenuorana. Kehitystyön teoreettinen viitekehys koostuu benchmarkingista, verkostojen johtamisesta ja liikuntasuosituksista. Liikkumisohjelmaa varten perustettiin työryhmä, johon kuuluvat sivistysjohtaja, sivistystoimen palvelusihteeri, terveyden ja hyvinvoinnin palvelujohtaja sekä liikuntatoimenohjaaja. Lähtötilannetta kartoitettiin kuntalaisille teetetyllä liikuntakyselyllä ja teettämällä SWOT-analyysit kunnan liikunnan nykytilasta seura- ja liikuntafoorumeissa. Liikuntakyselyssä kartoitettiin kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta, liikuntamuotoja, liikuntapaikkojen suosiota, liikunnan harrastamisen arvoja, tietolähteitä liikuntamahdollisuuksien tutkimiseen ja liikunnan kehityskohteita. Liikuntakyselyyn vastasi 145 kuntalaista, joka on 4,2 % Savitaipaleen asukasmäärästä. Seura- ja liikuntafoorumissa teetettyihin SWOT-analyyseihin vastasi kahdeksan osallistujaa. Vastauksista saatiin tietoa Savitaipaleen liikunnan nykytilasta ja toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Näiden lisäksi kehittämistyön työn tuloksissa huomioitiin kunnan hankkeissa teetettyjen kyselyiden ja kansallisen kouluterveyskyselyiden tulokset. Liikuntakyselyn suurella vastausmäärän ansiosta ja eri kyselyiden sekä tiedonkeruumuotojen tulosten perusteella saatiin koottua luotettavaa tietoa kunnan liikkumisohjelman alkutilanteessa. Tutkimusaineiston perusteella liikkumisohjelmatyöryhmä laati huhtikuussa 2020 liikkumisohjelman, joka on toimenpiteineen ja tavoitteineen liikuntatoimen toimintasuunnitelma vuosina 2020–2022. Työn tuloksena syntyi Savitaipaleen liikkumisohjelma 2020–2022 (liite 3). Lisäksi työn tuloksena syntyi ohjeistus liikkumisohjelma tekemiseen tulevaisuudessa (kappale 7.2). Koronaviruksen aiheuttamien toimenpiteiden vuoksi liikkumisohjelman jalkautus siirtyy vuoden 2020 toukokuulta kesäkuukausille. Liikkumisohjelmaa tehtäessä otettiin huomioon alkukartoituksessa nousseet kehittämiskohteet: liikunta-aktiivisuuden edistäminen eri ikäluokissa, yhteistyön, viestinnän ja tiedottamisen parantaminen, sekä liikunnan olosuhteiden ja mahdollisuuksien kehittäminen. Näiden kehittämiskohteiden tavoitteiden toteutumisesta vastaa liikuntatoimenohjaaja. Liikkumisohjelma jalkautetaan vaiheittain kesän 2020 aikana sivistyslautakunnan hyväksymisen jälkeen koronaviruksen aiheuttamat rajoitteet huomioiden. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista suorittaa liikuntakysely vuonna 2021, jonka tulosten perusteella voitaisiin kehittää liikkumisohjelman toimenpiteitä viimeiselle toimintavuodelle

Osallistumispäätökseen vaikuttavat tekijät juoksutapahtumassa : Case: Finlandia Marathon

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia juoksutapahtumiin osallistuvien henkilöiden osallis-tumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tuottaa tietoa juoksutapahtumiin osallistuvien osallistumispäätösprosessista, jota voidaan hyödyntää tulevien Finlandia Ma-rathon -tapahtumien kehityksessä ja markkinoinnissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin valikoidulle otosjoukolle sähköpostilla lähetetyllä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin 1 063 Finlandia Marathon -tapahtumaan osallistuneelle ja vastauksia saatiin 453, joten vastausprosentti oli 43 %. Katujuoksutapahtumiin osallistutaan yleisimmin kerran vuodessa ja puolimaraton oli vas-taajien keskuudessa suosituin matka. Yli puolet vastaajista ilmoitti osallistuneensa myös muunlaisiin juoksu- ja kestävyysliikuntatapahtumiin. Itsensä haastaminen, kunnon ylläpitä-minen ja terveyden edistäminen, omien tavoitteiden saavuttaminen, juoksu- ja kestävyys-kunnon mittaaminen sekä tapahtuman aiheuttamat tunteet nousivat viideksi tärkeimmäksi sisäisen motivaation lähteeksi. Itse tapahtumassa sijainti, aikaisempi kokemus, tapahtu-maympäristö, ajankohta ja käytännön järjestelyjen sujuvuus olivat merkittävimmät osallis-tumispäätökseen vaikuttavat tekijät. Tapahtumien markkinoinnissa vastaajat painottivat selkeän ja ajantasaisen informaation ohella tapahtuman yhteisöllisyyden, kannustavan il-mapiirin ja matalan kynnyksen osallistumisen korostamista. Kerätyn aineiston perusteella näyttää siltä, että juoksutapahtumista haetaan entistä enem-män elämyksiä, tunteita ja yhteisöllisyyttä, mikä haastaa perinteiset pitkät kisamatkat, joita ei välttämättä niin elämyksellisiksi koeta. Katujuoksutapahtumien on pystyttävä kehittä-mään tapahtumiaan osallistujien muuttuvien vaatimusten mukaan siten, että ne tarjoavat uusia elämyksiä ja yhteisöllisyyden tunnetta monelle eri juoksijalle tasosta riippumatta.The aim of the thesis is to survey the factors influencing the decision to participate in run-ning events. The goal is to provide information about the participants’ participation deci-sion process. That information can be used when developing and marketing future Finlan-dia Marathon events. The research was carried out as a quantitative study and the research material was col-lected via a questionnaire. The questionnaire was sent to 1 063 Finlandia Marathon partici-pants and 453 answered it. The response rate was 43 %. People answering the questionnaire participate in road running events mainly once a year. Half marathon was the most popular distance. Over half of the answerers had participated in other running and endurance events. Self-challenge, maintaining fitness and promoting health, achieving goals, measuring the running and endurance condition and emotions caused by the event were the five main motivational reasons to participate in running events. In the event itself the location, previous experience, the event environment, the time and smoothness of the practical arrangements were the factors that most affected the decision to participate. Regarding the event marketing, clear and updated information was seen important as well as highlighting communality, an encouraging atmosphere and a low threshold for participation. Based on the findings, people are looking for more and more experiences, emotions and a sense community from running events, which challenges the traditional long distance run-ning as it might not be seen so experiential. For the road running events it means that they must develop with the runners’ demands and offer new experiences and a sense of com-munity for runners on many different levels

Air quality in Helsinki: The effect of electricity trade between Finland and Estonia

Työn tarkoituksena on selvittää Suomen ja Viron välisen sähkökaupan merkitystä Helsingin ilmanlaatuun. Työssä ilmanlaatua tarkastellaan pienhiukkaspitoisuuksina. Pienhiukkasten on havaittu aiheuttavan merkittäviä terveysongelmia. Työn lähtökohtana on Suomen ja Viron sähköntuotannon eroavaisuudet päästöjen suhteen. Viron sähköntuotanto perustuu pääosin öljyliuskeen polttamiseen, joka aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä, kun taas Suomessa hyödynnetään enemmän pienhiukkaspäästöjen suhteen puhtaampia energialähteitä, kuten vesivoimaa ja ydinvoimaa. Työn tarkoituksena on selvittää, lisääkö Suomen sähkönosto Virosta Viron mahdollisesti lisääntyvän tuotannon myötä pienhiukkaspäästöjen kaukokulkeutumista Helsinkiin. Työ perustuu Helsingin ilmanlaatumittauksiin ja trajektorilaskentaan. Työssä on muun muassa arvioitu, kuinka saapuneen ilman reitti vaikuttaa Helsingin ilmanlaatuun ja kuinka Viron alueelta saapunut päästö riippuu Viron sähköntuotannosta. Työssä tarkastellaan myös Suomen ja Viron sähkökaupan vaikutusta Viron sähköntuotannon suuruuteen. Työssä havaittiin, että Viron sähköntuotannon suuruudella on pieni ilmanlaatua heikentävä vaikutus Helsingissä, kun tarkastellaan Narvan öljyliuskevoimalaitosten alueelta saapuvaa ilmaa. Työssä myös havaittiin, että Narvan alueelta saapuvan ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat laskussa, minkä voi yhdistää Narvan voimalaitosten savukaasujen puhdistustoimiin. Edellä mainitut havainnot osoittavatkin työssä käytetyt menetelmät tarkoiksi ja helpoiksi tavoiksi arvioida kaukokulkeumaa. Kaukokulkeutuneen ilman suuri vaikutus Helsingin ilmanlaatuun tuli myös vahvasti esille. Helsinkiin likaisinta ilmaa saapui Suomen eteläpuolelta, mikä voi selittyä Itä-Euroopan energiantuotannolla. Suomen ja Viron väliselle sähkökaupalle ei kuitenkaan löytynyt suoraa vaikutusta Helsingin ilmanlaatuun, vaikka sähkökauppa selvästi vaikuttikin Viron sähköntuotantoon

Measurement of the human respiratory tract deposited surface area of particles with an electrical low pressure impactor

Particle deposition in the human respiratory tract is considered to have negative effects on human health. The lung deposited surface area (LDSA) is an important metric developed to assess the negative health effects of particles deposited in the alveolar region of the human respiratory tract. The measurement of the LDSA is frequently based on the detection of the electrical current carried by diffusion charged particles. Various conversion factors can be used to convert the electric current into LDSA concentration with relatively good accuracy up to the size about 300-600 nm. In this study, we introduce stage-specific LDSA conversion factors for electrical low pressure impactor (ELPI+) data, which enable accurate and real time LDSA concentration and LDSA size distribution measurements in the particle size range from 6 nm to 10 µm. This wide size range covers most of the alveolar deposition of particles, which has not been possible previously by electrical methods. Also, the conversion factors for tracheobronchial and head airways particle surface area deposition were determined, and the stage-specific conversion factors were compared with the single-factor data conversion method. Furthermore, the stage-specific calibration was tested against real-world particle size distributions by simulations and against laboratory-generated aerosols. Particles larger than 300 nm were observed to significantly affect the total LDSA concentration. Stage-specific conversion factors are especially required while measuring aerosols containing larger particles or when considering the surface area deposition in the tracheobronchial region and head airways. The method and the conversion factors introduced in this study can be used to monitor LDSA concentrations reliably in various environments containing particles in different size ranges.acceptedVersionPeer reviewe

Comprehensive characterization of wintertime submicron aerosol in a Nordic town influenced by residential wood combustion, traffic and industrial sources

Anthropogenic particulate matter with sizes smaller than 1 μm (PM1) is a concerning air pollutant that can affect human health. In this study, we present PM1 measurements performed in a small town in northern Finland that is exposed to contrasting sources (residential wood burning, traffic, industrial activities). The study was conducted in winter 2021, with a mobile laboratory equipped with sophisticated on-line aerosol instrumentation. The results showed a significant increase in particulate mass and number concentrations from biomass burning in residential areas and town centre due to the high share of residences using biomass burning. Organics and equivalent black carbon (eBC) clearly dominated the PM1 composition during the highest pollution levels, followed by inorganics (sulfate, nitrate and ammonium). PAHs and a few elements (e.g. K, Cl, Zn) were as well higher during evening. A source apportionment confirmed the association between high PM1 values and biomass burning, even though the traffic contribution was also important. PM1 measurements at an industrial area showed an increase in sulfate, organics, eBC, and a few elements (e.g. Cl, Na, Fe), and characteristic size distributions. Simultaneous measurements of lung deposited surface area (LDSA) of particles showed the sourcespecificity of biomass burning, traffic and industrial emissions on LSDA size distributions. Overall, the results enlighten the impact of relevant pollution sources on Nordic towns air quality during the coldest months and show the importance to also consider the chemical composition, particle numbers, and LDSA in future air quality metrics

Connection between lung deposited surface area (LDSA) and black carbon (BC) concentrations in road traffic and harbour environments

publishedVersionPeer reviewe