Prediction of lymphatic dissemination in endometrioid endometrial cancer : Comparison of three risk-stratification models in a single-institution cohort

Objectives. To compare the performance characteristics of 3 risk-stratification models, referred to as Mayo, Helsinki and Milwaukee models, in predicting lymphatic dissemination in endometrial cancer. Methods. A total of 1052 patients with stage I-Ill endometrioid endometrial cancer were included in the study. The areas under curve were compared with the receiver operating characteristic curve area comparison test Chi-square and Fisher exact test were used for comparing categorical variables. The Kaplan-Meier method and multivariable Cox regression models were used for survival analyses. The median follow-up time was 55 months (range 1-108). Results. Areas under curve were 0.781, 0.830 and 0.829 for the Mayo, Helsinki (P = 0.285 vs. Mayo) and Milwaukee (P = 0.292 vs. Mayo) models, respectively, in predicting lymphatic dissemination. The rates of false negatives and false positives were similar for all models. The lymphadenectomy rate decreased in the order of Mayo model (71.5%) > Helsinki model (62.4%) > Milwaukee model (48.8%). In patients with stage I cancer, disease specific survival was better for those who satisfied low-risk criteria according to any of the models. In patients with stage II-III cancer, this difference in survival was significant only for the Milwaukee model, Both lymphatic dissemination and high-risk tumor features as per the risk models were independent predictors of survival. Conclusions. The studied models had a similar accuracy in predicting lymphatic dissemination in endometrial cancer. Lymphadenectomy rate was lowest for the Milwaukee model. Survival analyses suggest that variables included in the models predict patient outcome independently of tumor stage. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

HER2 and GATA4 are new prognostic factors for early-stage ovarian granulosa cell tumor-a long-term follow-up study

Peer reviewe

Systematic drug sensitivity testing reveals synergistic growth inhibition by dasatinib or mTOR inhibitors with paclitaxel in ovarian granulosa cell tumor cells

Objective. Resistance to standard chemotherapy poses a major clinical problem in the treatment of ovarian cancer patients. Adult-type granulosa cell tumor (AGCT) is a unique ovarian cancer subtype for which efficient treatment options are lacking in advanced disease. To this end, systematic drug response and transcriptomics profiling were performed to uncover new therapy options for AGCTs. Methods. The responses of three primary and four recurrent AGCTs to 230 anticancer compounds were screened in vitro using a systematic drug sensitivity and resistance testing (DSRT) platform, coupled with mRNA sequencing. The responses of the AGCTs were compared with those of human granulosa luteal cells and bone marrow mononuclear cells. Results. Patient-derived AGCT cells showed selective sensitivity to the Src family tyrosine kinase inhibitor dasatinib. A combination of either dasatinib or an mTOR-inhibitor everolimus with paclitaxel resulted in synergistic inhibition of AGCT cell viability. The key kinase targets of dasatinib and members of the mTOR pathway were constantly expressed at mRNA and protein levels, indicating multikinase signal addictions in the AGCT cells. Transcriptomic characterization of the tumors revealed no known oncogenic mutations, suggesting that the drug sensitivity of AGCTs was rather conveyed by selective target expression. Conclusions. We used a systematic functional approach to reveal novel treatment options for a unique gynecological cancer. The selective synergy found between taxanes and dasatinib or mTOR inhibitors warrants further clinical investigations of these combinations in relapsed or aggressive AGCTs and demonstrate that high throughput drug screening and molecular profiling can provide an effective approach to uncover new therapy options. (C) 2016 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Turvallisuusalan viranomaisyhteistyön tiivistäminen

Tämä on strateginen perustutkimus joka on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimuksen aihe on nykymuotoisen turvallisuusalan viranomaisyhteistyön kyky täyttää sille asetetut tavoitteet sekä sekä turvallisuusalan viranomaisyhteistyön tiivistäminen. Tutkimuksen teoreettisena taustana on Bullin rationalismi. Tutkimusongelma on ”Onko Suomella tarvetta tiivistää turvallisuusalan viranomaisyhteistyötä perustamalla viranomaistoimintaa yhdistävä taho?” Tutkimusmenetelmänä on pääosin kvalitatiivinen dokumenttitutkimus, jota täydennetään tilastojen ja asiantuntijahaastattelun avulla. Tutkimusmateriaali koostuu pääasiassa eri valtioiden ja ylikansallisten toimijoiden valtionhallinnon raporteista, selonteoista, mietinnöistä, strategioista ja asiantuntijaryhmien raporteista sekä tutkimuksista. Suomeen suuntautuvista ei-sotilaallisista uhista vakavimpia ovat toteutuessaan terrorismi, laiton maahantulo, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ihmiskaupan ja huumekaupan muodossa sekä erilaiset suuronnettomuudet. Tästä tutkimuksesta selviää, että suomalainen turvallisuusalan viranomaisyhteistyö pystyy mahdollisten uhkien tapahduttua minimoimaan vahingot tehokkaasti ja toipumaan niistä. Suurimmat haasteet ovat onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn johtavan kulttuurin puute ja viranomaisyhteistyötilanteen pitkittyessä operatiivisen suunnittelun kyvyn heikkous. Tutkimuksen mukaan on tarpeellista tiivistää turvallisuusalan viranomaisyhteistyötä perustamalla toimintaa koordinoivan tahon, joka jalkauttaa vahvasti yhteistyöhön ohjaavat keskushallinnon suunnitelmat ja strategiat käytäntöön. Tällainen taho voisi olla kansallinen turvallisuusviranomainen tai turvallisuusministeriö

ISOBUS-väylän hyödyntäminen viljelyssä

Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjallisuustutkimuksena ISOBUS-väylän hyödyntämismahdollisuuksia. Hyödyntämismahdollisuuksia etsittiin sekä peltotöidenteon aikaisista hyödyistä, että jälkikäteen työn analysoinnin hyödyistä sekä hyödyistä valmistauduttaessa seuraavaan työtapahtumaan ja seuraaviin vuosiin. Työn aikaiset hyödyt jakautuvat kahteen eri luokkaan. Sellaisiin, mistä on apua viljelijälle sekä työkoneen ja traktorin autonomisen toiminnan lisäämisen hyötyihin. Viljelijälle apua on mm. polttoaineenkulutusmittarista, joka näyttää reaaliaikaista polttoaineenkulutusta myös hehtaaria kohti, työkoneen toimintaa mittaavista anturitiedoista tai pienestä mutta tärkeästä asiasta eli työkoneen työtuntilaskuriin perustuvasta huoltomuistutuksista. Työkoneen ja traktorin autonomisuuden lisäämisellä on mahdollista tehdä jopa täysin ilman ihmistä toimiva traktori. Väylän avulla työkone voi ohjata traktoria mm. muuttamaan työnopeutta tai työsyvyyttä ja kun väylälle lisätään vielä GPS-ajouraopastin niin traktori osaa myös ohjata itseään pellon sisällä gps-paikkatiedon perusteella. Työn analysoinnissa väylän isoimmat hyödyt ovat tietojen siirtäminen suoraan tietokoneelle viljelykirjanpitoon, jolloin viljelijän ei tarvitse pitää paperisia muistiinpanoja työsuorituksista sekä analysoitavien tietojen määrän runsas kasvu. Viljelijä pystyy runsaan tietomäärän avulla kotonaan etsimään pellolta ongelmakohtia ja selvittämään johtuuko pellon vajavainen kasvu pellon huonosta kasvukunnosta vai viljelytoimenpiteistä. Tietokoneella pystyy myös valmistelemaan työtä tekemällä esimerkiksi paikkakohtaisen lannoituskartan esimerkiksi satokartan avulla tai määrittämällä ajourat pellolle niin, että pelto saadaan työstettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ilman päällekkäisajoa. Tietoja voi siirtää tietokoneelle ja sieltä takaisin väylälle joko reaaliaikaisesti mobiilidatan tai langattoman internetin avulla tai määräajoin laittamalla muistitikun väylälle ja siirtämällä tiedot sen avulla tietokoneelle. Väylän standardisointi on vielä kesken, mutta joka tapauksessa se mahdollistaa monipuolisen teknologian käytön ja hyödyt viljelyssä