Bryoflora and vegetation of Pakri Islands (Gulf of Finland, Estonia)

The bryoflora of Pakri islands is very species-rich. On these islands 236 species of bryophytes (31 liverworts, 205 mosses) have been found. The most species-rich habitats are alvars, limestone shingle beach ridges and limestone cliff. On Väike-Pakri island (12.9 km2) 215 species and on Suur-Pakri island (11.7 km2) 160 species of bryophytes are found. The number of rare species on Pakri islands is remarkable. Four species have their only Estonian localities on Pakri islands (Mannia sibirica, Bryum arcticum, Rhytidium rugosum and Seligeria patula).

New Estonian records: Mosses

The number of bryophyte species known from Estonia was 583 in 2011 (Vellak et al., 2011). Seven moss species and one subspecies have been identified and added as new to the Estonian bryoflora during last two years.

Updates to the species list of Estonian bryophytes

Six species are new to the flora of Estonian bryophytes since the last additions: Bryum ruderale, Entosthodon fascicularis and Plenogemma phyllantha have been found during recent fieldworks; Encalypta driva is a newly described species and Lewinskya fastigiata is a new taxonomical combination. Moerckia flotoviana replaces the species Moerckia hibernica since all herbaria specimens are re-identified. After additions and re-arrangements, the number of bryophyte species known from Estonia has risen to 618. For all new species, Estonian names are given, and they are evaluated against IUCN criteria. Two of the species were included in category DD, because of shortage of data; Lewinskya fastigiata was evaluated as LC, and Encalypta driva and Plenogemma phyllantha as VU. The IUCN category of Moerckia flotoviana remained as it was for Moerckia hibernica (LC)

Additions to the Estonian Bryoflora 2019-2021: Liverworts and Mosses

Six species and one subspecies new for Estonia have been found during recent fieldworks. In addition, three varieties from our bryoflora are now accepted as species and so the number of species in Estonian bryoflora is currently 611. Voucher specimens are selected for all new species reported here. Most of the species are included preliminarily into category Data Deficient (DD) according to IUCN structure. Besides this, updated proposals for threat categories are given for four noteworthy bryophytes, which localities were inspected in 2019-2020. Estonian names are given to all new species

Additions and changes to the species list of Estonian bryophytes

Since the last additions (Vellak et al., 2021), four new species should be added to the list. Two of these (Calypogeia fissa and Timmia austriaca) are new finds, two (Hedwigia emodica and Syntrichia ruraliformis) were earlier known as varieties in Estonia. One species (Seligeria patula) should be excluded from the list since the voucher specimen was re-identified as S. calcarea and no other specimens were found among all collected specimens of genus Seligeria in Estonian herbaria and during inventories of genus Seligeria at all known localities in Estonia in 2020-2021. The number of species in Estonian bryoflora is now 615. The distribution and threats on the new species in Estonia are not known yet and need further inventories, thus all are evaluated here as data deficient (DD). Estonian names for all new species are presented in parenthesis and the distribution and ecology is briefly discussed

New Estonian records: Lichenized and lichenicolous fungi

Nine fungal species, three of them lichenized and six lichenicolous fungi, are recorded for the first time for Estonia. Furthermore, one species, Xanthoria elegans, has been re-discovered after 80 years.

New Estonian records: mosses

In 2016 four species new to Estonia have been identified, mainly by checking earlier collections in different herbaria. This addition raises the total number of bryophyte species registered in Estonia up to 598. One species, which was evaluated as extinct in Estonia, has been found in a new locality. Also a variety new for Estonia has been found.

Rövid preventív tréning fiatal vízilabdázók körében proprioceptív és izomerősítő gyakorlatok alkalmazásával

A kutatások szerint a proprioceptív tréning alkalmazása jelentős mértékben csökkentette a sérülések számát a labdajátékokat űzők körében. Sportolás közben nemcsak az idősebb korosztályt fenyegeti a sérülés veszélye, hanem a serdülő korú gyermekeket is, hiszen a vízilabda játékosok vállízülete jelentős terhelésnek van kitéve a folyamatos igénybevétel során. A programunk célja a vállízületi mozgásterjedelem fokozása, a váll körüli izomzat erősítése,illetve a kar sportfunkcionális teljesítményének növelése. A proprioceptív tréning beiktatásával próbáltunk csökkenteni a sérülések előfordulásán azáltal, hogy a mozgásprogramba olyan elemeket építünk, melyek instabil helyzeteket teremtenek, amelyben a résztvevők hatékonyan el tudják sajátítani a sérülést okozó mozgások automatikus korrekcióját. Vizsgálati csoportunkat a Debreceni Vízilabda Sportegyesület (DVSE) 17 serdülő vízilabda játékosa alkotta, akik rendszeresen, nyolc héten keresztül, heti három alkalommal vettek részt a proprioceptív mozgásprogramban.Összességében eredményeink alapján elmondható, hogy egy rövid tréningprogram is képes pozitív hatást gyakorolni a sportolók vállízületének mobilitására és nyújthatóságára egyaránt. A tornaprogram utáni sérülések előfordulási gyakoriságának következében megállapíthatjuk, hogy programunk nagyban segítette a sérülések megelőzését.BSc/BAápolás és betegellátás (gyógytornász)magyarnappalig

YHTEISTYÖ KUNTIEN MAHDOLLISUUTENA: Tarkastelussa yhteistyöhön vaikuttavat tekijät Kemi-Tornion yhdistystyyppisessä yhteistyömallissa

Kuntien asema on muutunut viime vuosikymmeninä merkittävästi yhteiskuntarakenteen sekä väestökehityksen myötä. Veronmakseajien keskittyminen kasvukeskuksiin, sekä toisaalta lain asettamat vaatimukset kunnallisista peruspalveluista kunnan koosta huolimatta, ovat ajaneet monet pienimmät kunnat taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Suomen paikallishallinto rakentuu edelleenkin Euroopalaisessa konteksitissa hyvin pienistä yksiköistä, joiden toiminnalle asetetut vaatimukset nyky-yhteiskunnassa alkavat käydä liian vaativiksi. Yhteistyöllä pyritään suurempiin yksiköihin, sekä kustannustehokkaampaan toimintaan. Tutkimuksessa tarkastellaan syitä, jotka ovat kannustaneet kuntia yhteistyöhön, sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntayhteistyön toimivuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti yhteistyömallin, strategisen suunnittelun, yhteistyön osapuolten motivaation, taloudellisten tekijöiden, sekä tehokkuuden ja sitoutumisen vaikutusta yhteistyön toimivuuteen. Tutkimusmetodina oli kvalitatiivinen haastattelututkimus, johon osallistui viisitoista haastateltavaa. Haastateltavat valittiin yhteistyökuntien johtohenkilöistä, sekä pitkään yhteistyön toiminnassa mukana olleista henkilöistä. Yhteistyöllä Kemi-Tornion alueella on pitkät perinteet vuosikymmenien ajalta. Yhteistyöstä on koettu olleen hyötyä kaikille yhteistyökunnille ja näkyviä tuloksia on saatu aikaan erityisesti palvelutuotannossa ja alueen tunnettavuuteen sekä imagoon liittyvissä tavoitteissa. Yhteistyöhön kaivataan lisää sitoutuneisuutta erityisesti jäsenkuntien johtohenkilöiltä. Tulevaisuuden haasteiden nähdään keskittyvän osapuolten motivaatioon ja sitoutumiseen. Toimivan yhteistyön tärkeimpänä haasteena nähdään osapuolten tiivis yhteistoiminta, jossa omien intressien sijasta keskitytään toimimaan koko aluetta hyödyttävällä tavalla. Valtionhallinnon taloudellisen kontrollin löysytyminen edellyttää kunnissa siirtymistä hierarkkisesta ja kunnalliseen itsehallintoon perustuvasta ajattelusta verkosto-organisaatioon, joka perustuu yhteistyöhön ja horisontaaliseen kommunikointiin. Uusien toimintamallien omaksuminen vaatii kunnissa asiantuntemusta sekä henkilöiden välistä yhteistyötä onnistuakseen toivotulla tavalla. Tulevaisuudessa Suomen paikallishallinnossa tarvitaan nykyisiä kuntia suurempia ja tehokkaampia yksiköitä.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Brand management in the fashion industry using the example of Peek & Cloppenburg

Die vorliegende Arbeit befasst sich mit den Themenbereichen Mode, Modemarketing, Marken, das dazugehörige Thema Markenmanagement und Markenkommunikation in Verbindung mit Kampagnen. Es wird der Frage nachgeangen, wie Modeunternehmen ein erfolgreiches Markenmanagement betreiben können. Das Ziel der vorliegenden Arbeit ist es, theroretisches Wissen mit der aktuellen Praxis zu vergleichen und anhand des Praxisbeispiels Peek & Cloppenburg Schlüsse und Ableitungen darüber zu ziehen, inwiefern das in der Arbeit behandelte Unternehmen seine Markenstrategie in Zukunft ausrichten könnte. Schlüsselwörter: Modewirtschaft, Brand Management, Markenmanagement in der Modewirtschaft, Markenkommunikation, Kampagnenmangement, Peek & Cloppenbur