Sosiaaliset verkostot työnhaussa : Kyselymittarin pilotointi

Verkostoitumisesta puhutaan yhtenä nykypäivän keskeisimmistä työelämään ja työnhakuun liittyvistä taidoista. Todellisuudessa sosiaaliset rakenteet ja eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat myös sosiaalisten verkostojen hyödyntämiseen työnhaussa. Mark Granovetterin vuonna 1974 julkaistun klassikkotutkimuksen jälkeen aiheen tieteellinen tutkimus on jäänyt kuitenkin hajanaiseksi ja tulokset ovat ristiriitaisia. Lisäksi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset ovat muuttaneet työnhakua. Etenkin digitalisaatio ja kulttuurin yksilöllistyminen ovat saattaneet lisätä sosiaalisten verkostojen kautta saadun informaalin tiedon merkitystä työnhaussa. Tässä tutkimuksessa pyrin kehittämään ja testaamaan teoreettisesti perustellun kyselytyökalun, jolla voidaan tutkia sosiaalisten verkostojen merkitystä työnhaussa työnhakijan näkökulmasta johdonmukaisella tavalla. Kyselyä testattiin kahden tutkimuslaitoksen työntekijöillä, ja siitä tunnistettiin viisi sosiaalisten verkostojen laatua ja määrää sekä kaksi työhön liittyvän informaalin tiedon saantia työnhaun eri vaiheissa kuvaavaa muuttujaa. Muuttujat muodostettiin faktorianalyysin ja aiemman kirjallisuuden pohjalta, ja niiden soveltumista selittäviin analyyseihin testattiin logistisen regression avulla. Tulosten mukaan sosiaalisen pääoman silloittavuuden, sitovuuden ja määrän sekä sosiaalisen siteen vahvuuden merkitys osana työnhakua ja sen eri vaiheissa vaihtelee, mikä viittaa muodostettujen muuttujien käyttökelpoisuuteen. Heikoilla ja vahvoilla sosiaalisilla siteillä näyttäisi olevan erilainen rooli työnhaun eri vaiheissa. Lisäksi ikä selitti työnhakuun liittyvän tiedon saantia sosiaalisten verkostojen kautta tilastollisesti merkitsevällä tavalla, mikä viittaa pääomien kasautumisen ja sosiaalisten rakenteiden vaikuttavan myös mahdollisuuksiin käyttää sosiaalisia verkostoja työnhaun apuna. Käytetty aineisto oli kuitenkin pieni ja sosiodemografisten tekijöiden suhteen kapea, joten tulosten vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia kattavammalla aineistolla

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

"Anna mun kaikki jaksaa" : sekundaarianalyysi Turun ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden hyvinvointia kuvaavista tekijöistä

Korkeakouluopiskelijoiden terveyttä on Suomessa tutkittu laajasti Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toteuttamissa Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveys -tutkimuksissa. Terveydestä puhuttaessa mainitaan yleensä myös hyvinvointi, jonka merkitystä ja sisältöä tässä opinnäytetyössä käsitellään. Hyvinvointi ymmärretään usein ihmisen subjektiiviseksi tuntemukseksi omasta tilastaan. Turun ammattikorkeakoulu on halunnut lähteä selvittämään opiskelijoiden hyvinvointia vuonna 2013 toteutetulla tutkimuksella opiskelijahyvinvoinnista. Tässä opinnäytetyössä tarkastelukohteeksi on otettu ensimmäisen vuoden opiskelijat ja heidän avoimet vastauksensa, joissa he kuvaavat hyvinvointiaan lisääviä tekijöitä. Sekundaarianalyysin on toivottu tuottavan tietoa sekä kehitysehdotuksia siitä, miten opiskelijoiden hyvinvointia ja kiinnittymistä korkeakouluun voidaan tukea ja samalla tehostaa opintojen läpäisyä. Tutkielman aineistona on toiminut 411 opiskelijan avoimet vastaukset kysymykseen "mikä lisäisi hyvinvointiasi eniten". Aineistoa on käsitelty ja analysoitu aluksi aineistolähtöisesti ja myöhemmässä vaiheessa teoriaohjaavasti. Analyysiä ohjaavina viitekehyksinä ovat olleet Kristiina Kuntun dynaaminen opiskelukykymalli ja Ann Wilcockin toimintakeskeinen terveyskäsitys. Sekundaarianalyysin tuloksissa opiskelijoiden ajanhallinnan ongelmat nousevat koko aineiston keskeiseksi teemaksi ja yhdeksi analyysin pääluokista. Tämän lisäksi opiskelijat toivoivat muun muassa opintojen kuormituksen tasaisempaa jakaantumista, onnistumisen kokemuksia, liikunnan lisäämistä, parempaa toimeentuloa ja hyviä sosiaalisia suhteita. Tutkielmassa esitellään keinoja opiskelijan hyvinvoinnin lisäämiseen niin opiskelijan kuin ammattikorkeakoulun näkökulmasta.The health of students in higher education in Finland has been extensively studied by the Finnish Student Health Service. When discussing health, something that is usually mentioned as well is well-being, the significance and contents of which are examined in this thesis. Well-being is often understood to be a person’s subjective impression of their own state. Turku University of Applied Sciences has aimed to look into the well-being of students with a study in 2013. This thesis focuses on first-year students and their descriptions of factors which increase their well-being. The secondary analysis has been hoped to produce information and suggestions for development on how students’ well-being and attachment to a higher education institute can be supported while making them complete their studies more efficiently. The data of the thesis consists of 411 students’ answers to the question: “What would increase your well-being the most?”. The data was first analyzed with a focus on the data itself and at a later stage with a focus on the theories of the field. The guidelines for the analysis were Kristiina Kunttu’s dynamic learning model and Ann Wilcock’s occupational perspective of health. In the results of the secondary analysis the problems in time management rise above the rest as the central theme of the data and one of the main classes of the analysis. In addition to this, students wished for, among other things, a more balanced study schedule, feelings of accomplishment, more physical exercise, a better income and healthy social relationships. Different ways to increase the well-being of the student from both viewpoints, the student’s and the institute’s, are presented in this thesis

Toimintaterapian terminologia Suomessa : pilotti ENOTHE:n protokollaa soveltaen

Terminologia on olennainen osa suomalaista toimintaterapiaa. Suomalaiset toimintaterapeutit käyttävät työssään vieraskielistä lähdemateriaalia, jonka pohjalta he kääntävät ja tulkitsevat alan keskeisiä termejä vaihtelevasti. Terminologia ei siis ole vakiintunutta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi TERHY-tulosalueen kansallinen Toimintaterapian Terminologia -projekti, jonka päämääränä on suomalaisen toimintaterapian terminologian yhtenäistäminen. Projektin taustalla vaikuttavat ENOTHE:n Terminology Project 1-2, Suomen Toimintaterapeuttiliiton organisoima konsensuskokous ja Toimintaterapian kouluttajien verkosto (Topit). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka toimintaterapian asiantuntijat arvioivat toimintaterapian keskeisten termien käännösten laatua sekä miten delfoi tutkimusmenetelmänä toimii tämän kaltaisessa terminologiatyössä. Tutkimusjoukko, n=11, valittiin delfoimenetelmän sekä COTEC:n ja ENOTHE:n asiantuntijakriteerien mukaisesti. Tutkielma koostui kyselylomakkeesta ja yksilöhaastatteluista. Termien validoinnissa noudatettiin ENOTHE:n asettamaa protokollaa sekä Sanastokeskuksen terminologiatyössä käyttämää termin laatuluokitusta. Asiantuntijat arvioivat termien käännösten laatua vaihtelevasti. Delfoi toimi tämän tyyppisen sanastotyön menetelmänä hyvin. Ennalta määritellyt kaksi kierrosta eivät kuitenkaan riittäneet täyden konsensuksen saavuttamiseen koko aineistosta. Täysi konsensus saavutettiin vain 16,7 % aineistosta. Tästä huolimatta hyväksyttäviin tuloksiin päästiin yli 50 % termeistä. Termit, joiden käännöksiä on käytetty suomenkielisessä lähdekirjallisuudessa, ja jotka pohjaavat ammatillisiin teorioihin arvioitiin yhteneväisesti hyväksyttäviksi. Vieraampien termien kohdalla käännösten laatua arvioitiin vaihtelevasti. Nämä termit vaatinevat vielä lisää työstämistä yhtenäisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tämän pilotin perusteella voidaan todeta, että suomalaisen toimintaterapian terminologia on vakiintumatonta. Kesken jääneiden termien käsittelyä voitaisiin jatkaa useammalla delfoi-kierroksella tai sanastokokouksella. Opinnäytetyössä saatuja tuloksia on mahdollista siirtää myös muuhun keskusteluun sekä tutkimusryhmille työskentelyn pohjaksi.Terminology is an essential part of Finnish occupational therapy. Finnish occupational therapists use foreign language source material as their basis for translations and interpretations for key terms in their field to varying degrees in their work. The terminology is not well-established. This study is part of the TERHY profit area national Occupational Therapy Terminology Project which aims for unity of the core concepts of Finnish occupational therapy. The project is constructed from ENOTHEs Terminology Project 1-2 and the consensus conference organized by the Finnish Occupational Therapist Association as well as the Occupational Therapy educators’ network. The aim of this study was to find out how Finnish occupational therapy experts evaluate the quality of occupational therapy key term translations and how well the Delphi research method works in this kind of terminology. The study group, n = 11, was selected by the expert criteria of how the Delphi method as well as COTEC and ENOTHE are defined. The study consists of a questionnaire and individual interviews. The terms were validated according to ENOTHEs protocol and by using the quality classification used by the Terminology Centre. The quality of translation of terms was evaluated variously by the experts. The Delphi method worked well in this type of terminology. Predefined two rounds were not enough to reach full consensus of the entire material. Despite the fact that full consensus was achieved in only 16.7% of the entire material, acceptable results were more than 50% of all the terms. The terms which have been used in Finnish translations of the literature and which are based on professional theories were evaluated consistently for approval. For the less familiar terms the quality of translations were variously categorized. These less familiar terms will probably need additional work in order to achieve a coherent result. Based on this pilot Finnish occupational therapy terminology is not well-established. The processing of incomplete terms could be continued by adding the Delphi rounds or by definition meeting. The results of this study are possible to transfer to other discussions or research groups as a basis

Ikääntyneen suun omahoito : Haastattelututkimus kotipalvelun piirissä oleville ikääntyneille

Ikääntyneen yleisterveyden kannalta on tärkeää, että suu on hyvässä kunnossa. Suun hyvä kunto taas edellyttää toimivaa ja perusteellista omahoitoa. Ikääntyessä toimintakyky heikkenee, jolloin suun omatoiminen puhdistus saattaa vaikeutua. Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvailla, miten kotipalvelun piirissä olevat ikääntyneet toteuttavat suunsa omahoitoa. Tavoitteena on saada lisää tietoa kotona asuvien ikääntyneiden suun omahoidosta. Toivomme, että tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää kotipalvelun henkilökunnan kouluttamiseen. Näin henkilökunta pystyisi vastaamaan paremmin ikääntyneiden mahdolliseen avuntarpeeseen. Tutkimustulosten pohjalta ikääntyneille voisi järjestää myös suunhoidon opastusta. Toteutimme työn kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin viideltä yksityisen kotipalveluyrityksen asiakaskuntaan kuuluvalta ikääntyneeltä. Keräsimme aineiston huhti-toukokuussa 2014, käyttäen aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Analysoimme tutkimustulokset käyttäen sisällönanalyysia. Valitsimme sisällönanalyysin eri tekniikoista teemoittelun. Tutkimuksemme mukaan ikääntyneiden suun omahoidossa on parannettavaa. Haastatteluista ilmeni, että jokainen ikääntynyt hoiti suutaan, mutta suunhoidon taso vaihteli. Ikääntyneille tulisi kertoa lisää oikeanlaisesta suun omahoidosta. Erityisesti proteesien hoitoon liittyvissä asioissa olisi tarkentamisen varaa. Toivomme, että tutkimustulosten avulla ikääntyneiden suun hoitoon kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Yhteistyötä suun terveydenhoidon ammattilaisten ja kotipalvelun henkilökunnan välillä tulisi lisätä. Tätä tutkimusta voisi jatkaa kotipalvelun henkilökunnan suunhoitovalmiuksien kartoittamisella. Ikääntyneille voisi myös tehdä suunhoito-oppaan.Good oral health is important for general health of elderly people. Good oral health is the result of good oral healthcare habits. This can sometimes difficult for elderly people. The purpose of our study is to describe how elderly people, who are part of the home help service, take care of their mouths. Our aim is to get more knowledge about their oral healthcare habits. We hope that the results can be used to educate the staff at the home care service. This way the staff can be more available for the elderly people, if needed. With the help of the results it is possible to give more guidance for the elderly people. The study was qualitative and the results were collected using the theme interviews from five customers of the home care service. According to our study some improvements must be made to improve the level of oral healthcare habits among elderly people. The study showed us that all the participants took care of their mouths but the level varied. Elderly people should be given more information about proper oral health care habits. Especially the cleaning of dental prosthesis should be made better. We hope that as the result of our study more attention could be given to the oral healthcare of elderly people. Co-operation between oral health care specialists and home care service should be improved

Ensi kertaa vanhemmaksi - kirjallinen materiaali vanhemmuuteen kasvun tueksi

Vanhemmuuteen kasvu on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo raskausaikana. Vanhemmuuteen kasvuun vaikuttavat ensimmäistä lastaan odottavien omat lapsuudenaikaiset kokemukset ja mielikuvat vanhemmuudesta. Naisella ja miehellä vanhemmuuteen kasvu tapahtuu eri aikaan, koska nainen voi aikaisemmin tuntea lapsen läsnäolon kehossaan tapahtuvista muutoksista. Vanhemmuus vaikuttaa myös parisuhteeseen. Puutteellinen vanhemmuuteen valmistautuminen raskausaikana voi aiheuttaa ongelmia lapsen synnyttyä. Näiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää, että neuvolassa osataan tukea yksilöllisesti tulevia vanhempia kasvuprosessissa. Äitiysneuvolasuositusten mukaan neuvolan tulee tukea muun muassa perheen voimavaroja sekä varhaista vuorovaikutusta vanhempien ja lasten välillä. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle, jolloin voidaan tukea sekä odottajaa että hänen puolisoaan vanhemmuuden ja lapsen mukana tuleviin muutoksiin valmistautumisessa. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvoloiden kanssa. Työn tarkoituksena oli kehittää kirjallinen materiaali vanhemmuuteen kasvusta ensimmäistä lastaan odottaville perheille ja työvälineeksi heidän terveydenhoitajilleen. Työn teoreettinen viitekehys koottiin kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisen materiaalin teoriaosuudet rakennettiin viitekehyksen pohjalta. Teoriatiedon lisäksi materiaaliin muotoiltiin herätteleviä kysymyksiä, joiden avulla tulevien vanhempien on tarkoitus pohtia vanhemmuuttaan yhdessä puolison kanssa. Materiaalia on tarkoitus käyttää vanhemmuuteen kasvun vaiheita mukaillen terveydenhoitajan vastaanotolla.Becoming a parent for first time : material for supporting parenting growth Parenting growth is a multi-step process that starts during pregnancy. Parenting growth will be affected for future parents’ own childhood experiences and current perceptions of parenting. The woman’s parenthood growth occurs before than man’s, because a woman can feel earlier the presence of the child in her body changes. Parenting is also affected by the couple's relationship. Lack of preparation for parenthood during pregnancy can cause problems after the baby is born. To prevent these problems, it is important that the clinic know how to support future parents individually growth process. Maternity clinics are recommended to support, inter alia, the family's resources, as well as the early interaction between parents and children. Clinic support will be provided for the whole family. Support should be provided for expectant mothers and their spouses and it should be focused on changes which parenthood and children bring. This functional study was conducted in cooperation with the City of Hyvinkää clinics. The aim was to develop material for parents expecting their first child as a tool for them and their public health nurse. The theoretical framework was compiled through a literature review on which the material was based. It consists of questions to help prospective parents to consider parenthood together. The material will be used with the parents during appointments at the nurse’s office

Fibromyalgiaa sairastavan naisen arki kivun kanssa : vertaistuen merkitys

Fibromyalgia on tuki- ja liikuntaelinsairaus ja yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista. Sairaus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Suomessa sairauden esiintyvyydeksi on arvioitu 2-4% koko väestöstä. Sairauden tärkein piirre on krooninen kipu, jota esiintyy lihaksissa ja sidekudoksessa. (Reumaliitto 2011.) Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista vertaistukea fibromyalgiaa sairastavat naiset saavat ja miten se vaikuttaa elämiseen kivun kanssa jokapäiväisessä elämässä ja arjessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda tietoa Turun seudun reumayhdistyksen toiminnasta ja sen tarjoamasta vertaistuesta fibromyalgiaa sairastaville naisille. Opinnäytetyö sijoittuu hankkeeseen ”Ihmisen hyväksi – matalan kynnyksen palveluita”, joka on sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke. Tutkimusongelmat, joilla opinnäytetyölle etsitään vastausta ovat millaista fibromyalgiaa sairastavan naisen arki on kivun kanssa, millaista tukea fibromyalgiaa sairastavat naiset toivovat Turun seudun reumayhdistyksen vertaistukiryhmältä, millainen merkitys on Turun seudun reumayhdistyksen tarjoamalla vertaistuella kivun kokemisessa sekä millainen merkitys on Turun seudun reumayhdistyksen tarjoamalla vertaistuella fibromyalgiaa sairastavan naisen arkielämässä? Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla kolmea Turun seudun reumayhdistyksen vertaistukiryhmän jäsentä. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tuloksia vahvistivat asiat, jotka nousivat esille tiedonhaussa, kuten kivun kokemisen yksilöllisyys ja uupumuksen vaikutus siihen. Tuloksista selvisi, että vertaistuella on tärkeä osa fibromyalgiaa sairastavien naisten arjessa sekä sen sujumisessa kivun kanssa. Vuorovaikutus ja kokemusten jakamisen tärkeys samaa sairautta sairastavien kanssa nousi erityisesti esille tuloksissa. Kivun kokemiseen ja sen ilmenemiseen vaikuttaa tulosten perusteella ensisijaisesti koettu uupumus. Uni on tulosten mukaan tärkein vaikuttava tekijä sekä uupumukseen että kipuun. Itse fibromyalgialle toivottiin haastattelujen perusteella lisää näkyvyyttä sekä tietämystä. Jatkotutkimusaiheina tulosten perusteella voitaisiin selvittää, kuinka paljon hoitohenkilökunta tietää ja tuntee fibromyalgiaa ja sen hoitoa sekä miten fibromyalgialle voitaisiin saada lisää näkyvyyttä. Näiden lisäksi voitaisiin tutkia ja verrata muiden Pohjoismaiden fibromyalgia potilaiden saamaa hoitoa ja tukea.Fibromyalgia is a musculoskeletal disease and one of the most common chronic diseases. The disease is more common in women than in men. In Finland, prevalence of the disease has been estimated to be 2-4 % of the total population. The main feature of the disease is chronic pain which occurs in muscles and connective tissue. (Reumaliitto 2011.) The purpose of this thesis is to determine what kind of peer support fibromyalgia patients receive, and how it affects dealing with the pain in everyday life. The objective of the thesis is to increase the knowledge of the activities of Turun seudun reumayhdistys and the peer support offered by the organization to female patients with fibromyalgia. The thesis is part of a project titled “Ihmisen hyväksi – Matalan kynnyksen palveluita”, which is a co-operative project by social and health organizations and Turku University of Applied Sciences. The empirical part of this thesis was executed by qualitative research. Material was collected through theme interviews of three members of a peer support group of Turun seudun reumayhdistys. Inductive content analysis was used when analyzing the material. The results were confirmed by issues which were highlighted in information retrieval, such as the individual nature of experiencing pain and how exhaustion affects it. The results revealed that peer support has an important part in the daily lives of women with fibromyalgia, and helps them cope with the pain in everyday life. Interaction and the importance of sharing experiences with sufferers of the same disease, became particularly apparent in the results. Based on the results, exhaustion is what primarily affects the perception of pain and its occurrence. Results have shown that sleep has the most impact on both exhaustion and pain. According to the interviews, it is important to raise awareness and increase the visibility of fibromyalgia itself. Based on the results, further research could focus on how much the medical staff knows about fibromyalgia and its treatment, and also how we could bring more visibility to the disease. In addition, we could study and compare the care and support received by fibromyalgia patients in other Nordic countries

Lähiöiden asukkaiden näkemyksiä vähähiilisestä asumisesta

Parhaillaan on meneillään globaali energiamurros, jonka aikana siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja korvataan ne hiilineutraaleilla energiamuodoilla, kuten aurinko- ja vesivoimalla. Jotta energiamurros tapahtuisi oikeudenmukaisesti, tulisi kaikilla ihmisillä olla mahdollisuus olla osana murrosta ihmisen taustoista riippumatta. Suomessa lähiötaloyhtiöiden asukkaiden siirtyminen vähähiilisempään asumiseen on ollut toistaiseksi hidasta. Siksi lähiöissä on edelleen paljon mahdollisuuksia energiakulutuksen vähentämiseen, joka pienentäisi myös huomattavasti suomalaisten kotitalouksien päästöjen kokonaismäärää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lähiöissä asuvien ihmisten näkökulmasta, miten lähiöiden vähähiilistä asumista voitaisiin edistää, ja kuinka suuria vaikutusmahdollisuuksia asukkaat kokevat heillä olevan vähähiilisen asumiseen liittyen. Samalla selvitettiin, millaisia sosiaalisia innovaatioita asukkailla on vähähiiliseen asumiseen liittyen. Tutkimus koostui kahdesta kansalaispaneelikeskustelusta, joissa päästiin keskustelemaan asumiseen liittyvistä kokemuksista ja asumistavoista vähähiilisyyden näkökulmasta katsottuna. Keskustelu paneelissa eteni muutospolkuja pitkin, joissa esiteltiin, miten uutos kohti vähähiilisempää asumista voisi tapahtua. Osallistujat koostuivat helsinkiläisten lähiöalueiden asukkaista, mutta pääasiassa Kontulan ja Mellunmäen alueelta Koillis-Helsingistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysin teemoittelua. Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että vähähiilinen asuminen herätti lähiöiden asukkaissa paljon ajatuksia. Esiin nousi keinoja, joilla voi innostaa asukkaita tekemään energiatehokkaampia päätöksiä ja syitä, miksi joitakin lähiöiden asukkaita on vaikea saada mukaan lähiöiden vähähiilisyyteen vaikuttaviin toimiin. Erityisesti kannatusta sai vähähiilisen asumisen taloudelliset kannusteet ja alueellinen yhteistyö energiahankkeiden edistämiseksi. Paneeliin osallistuneet asukkaat suhtautuivat positiivisesti myös puun käyttöön korjaus- ja täydennysrakentamisen materiaalina, sekä kannattivat vuokra-asukkaiden parempaa huomioimista taloyhtiöiden kokouksissa ja päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi lähiöiden kehitysprojekteissa ja kehitettäessä osallistavia ratkaisuita vähähiiliseen asumisen edistämiseksi. Energiamurros koskee kansalaisia ja jotta murros voi tapahtua oikeudenmukaisesti, sen toteutukseen tulisi osallistaa kaikki

Franchising liiketoiminnan muotona: case Kalustetukku-ketju

Opinnäytetyöni perustuu tekemääni franchising-oppaaseen Kaluste-Trading Finland Oy:lle, jonka sain toimeksiantona yritykseltä. Franchising-oppaan tarkoituksena on perehdyttää sekä kouluttaa uusi kauppias Kalustetukku-ketjun toimintaan. Franchising-opas on tärkeä työkalu franchising-liiketoiminnassa osana uusien franchise-ottajien koulutusta. Opas sekä opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja se pohjautuu yrityksen avainhenkilöiden haastatteluihin. Franchising on vakiinnuttanut paikkansa liiketoiminnan muotona Suomessa. Sadat ketjut toimivat franchising-ketjuina ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuden menestyä osana suurempaa konsernia. Kalustetukku-ketju on yksi keittiöalan vaikuttajista, joka antaa yrittäjille mahdollisuudet menestyä ja olla osana toimivaa konsernia. Tutkimukseni tarkoituksena on tulkita franchisingia liiketoiminnan muotona sekä pohtia sen soveltuvuutta keittiöalalle sekä Kalustetukku-ketjulle. Kalustetukku-ketjun toimintamalleja avaamalla sekä franchising-toimintaan yleisellä tasolla perehtymällä pyrin pohtimaan yrityksen soveltuvuutta franchise-antajaksi ja aina edelleen franchising-ketjuksi.My thesis is based on franchising guide which I made for the company Kaluste-Trading Finland LTD. Franchising guide is telling to new entrepreneur from Kalustetukku-concern and its operations and ideas of business. Franchising guide is important tool in the franchising enterprising when you are educating new franchising-entrepreneurs. Franchising guide and thesis have accomplished by qualitative analysis, and it is based on interviews of the main people of the company. Franchising has established its place in business form in the Finland. Hundreds of companies are using franchising and are offering possibility for success in the big concern to new entrepreneurs. Kalustetukku-concern is one of the influential in the kitchen industry and gives people chance to success and be part of the successful concern. My research is about to understand franchising in a business form and discuss its suitability in kitchen industry and Kalustetukku-concern. Opening patterns of Kalustetukku-concern and exploring franchising in the distributed level I try to assess of its convenience for franchising

Oikeuskeinojen kumulaatio : sopimussakko erityisesti rakennusurakassa

Sopimushäiriötilanteissa vahingonkärsijällä on oikeus korvaukseen aiheutetusta vahingosta. Sopimusriskien minimoimiseksi sopimuskumppanit ovat saattaneet sopia sopimussakon käytöstä. Sopimussakko aktualisoituu, kun suoritus viivästyy, epäonnistuu tai on muuten sisällöltään tai laadultaan sopimuksen vastainen. Tämän tutkielman tarkoitus on kaksijakoinen: ensimmäiseksi tutkielma pyrkii selvittämään yleisesti sopimussakon määritelmän, tunnuspiirteet ja tarkoituksen. Lisäksi pohditaan oikeuskeinojen kumulaation merkitystä sopimussakon ja vahingonkorvauksen osalta. Toiseksi tutkielman tarkoituksena on analysoida sopimussakkoa (viivästyssakkoa) rakennusurakassa ja erityisesti Rakennusurakkaa koskevien yleisten vakiosopimusehtojen (YSE 1998 -ehdot) 25.3 § ja 18 § valossa. Tutkimuksen kohteena ovat näiden vakioehtojen sisältämät määräykset sopimussakosta: onko YSE 1998 -ehtojen mukainen sopimussakko rinnakkainen vahingonkorvauksen kanssa vai onko se korvauksen lopullinen ylä- ja alaraja? Kysymys on siitä, onko sopimuskumppani oikeutettu vahingonkorvaukseen sopimussakon lisäksi, mikäli rakennusurakka viivästyy ajallisesti yli vakioehtojen viivästyssakkoajan. Tältä osin analysoidaan tarkemmin vakioehtojen historiaa, viivästyssakkomääräyksiä sekä Helsingin hovioikeuden tuomion (HelHO 2018:1) merkitystä. Tutkielma on lainopillinen. Keskeisimmät tutkimustulokset viittaavat siihen, että sopimussakon ja vahingonkorvauksen kumulaatiosta ei voi antaa tyhjentävää, absoluuttista lopputulosta. Lähtökohtaisesti sopimussakko on vahingonkorvauksen alaraja ja yläraja vain silloin, kun sopimuskumppanit ovat selvästi sopineet sopimussakon vastuuta rajoittavasta tarkoituksesta. Tämän lisäksi rakennusurakkaan liittyvän viivästyssakkoehdon tulkintakysymyksen osalta ei pitäisi poiketa sanamuodon mukaisesta olettamasta rakennuttajan haitaksi ja sopimushäiriön aiheuttajan eli urakoitsijan eduksi