Alakoulun neljännen luokan oppilaiden terveyden edistäminen sovelletun liikuntadiplomin avulla

Kouluikäisten liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa puhuttavat tällä hetkellä. Päivittäinen hyötyliikkuminen saattaa olla vähäistä, eikä sitä välttämättä mielletä yhtä lailla energiaa kuluttavaksi liikkumiseksi kuin lajiharrastuksia. Suomessa ja ulkomailla on laadittu kouluikäisille suosituksia terveyden edistämi-seksi, joissa annetaan viitearvoja fyysisen aktiivisuuden ja unen määrästä, ravin-non laadusta, ruutuajasta sekä yhtäjaksoisesta istumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella neljännen luokan oppilaille sovellettu lii-kuntadiplomi. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä neljännen luokan oppilaiden hyötyliikkumista ja motivoida sekä herättää lasten vanhempia perheen yhteiseen liikkumiseen. Osallistuminen sovelletun liikuntadiplomin toteutukseen on täysin vapaaehtoista ja maksutonta. Sovelletun liikuntadiplomin idea on lähtöisin valta-kunnallisesta lukion liikuntadiplomista. Sovellettuun liikuntadiplomiin kuuluvat oleellisena osana vanhemmille järjestettävä infotilaisuus, oppilaiden työstämä portfolio, sisä- ja ulkoliikkumiskerrat sekä laavu-retki yhdessä oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Sovelletun liikuntadiplo-min tärkeimpänä ajatuksena on kannustaa lapsia aktiiviseen hyötyliikkumiseen sekä terveellisten elämäntapojen noudattamiseen. Sovellettu liikuntadiplomi antaa lapsille paljon eväitä ja ideoita eri liikkumistavoista, oikeanlaisesta ravinnosta sekä tarvittavasta unen määrästä.Schoolchildren’s lack of exercise and passive way of living are current topics of conversation at the moment. The amount of children’s daily physical exercise can be low and everyday physical activity is often seen less efficient in expending en-ergy than sport hobbies. In Finland and abroad, recommendations are given to advance health by setting reference values for physical activity, amount of sleep, quality of nutrition, time spent on watching television and continuous sitting. The aim of this thesis was to design an applied diploma in physical education for fourth graders. The purpose of the diploma is to increase the amount of pupils’ daily physical exercise and to motivate them and their parents to exercise together as a family. Taking part in realizing the applied diploma is entirely voluntary and free of charge. The idea for the applied diploma in physical education originates from the already existing national diploma in physical education for general upper secondary students. The applied diploma consists of an information event for parents, a portfolio com-piled by pupils, outdoor and indoor physical education lessons and a trip to a local camping shelter together with pupils and their parents. Central idea of the diploma is to encourage children to increase the amount of their daily physical exercise and to follow a healthy way of living. The applied diploma in physical education gives children inspiration and ideas for different ways of exercising, eating nutritious food and sleeping sufficiently

Reactions of chlorine (III) and their kinetics in the chlorine dioxide bleaching of kraft pulps

The reactions of Cl(III) were investigated utilizing iodometric titration in combination with DMSO and EDTA to prevent undesired side reactions. Among a large group of suggested Cl(III) decomposition reactions, two reactions were found to be adequate to describe the Cl(III) decomposition in the absence of metals and HOCl. The rate parameters (k - rate coefficient, Ea - activation energy) were determined for these reactions. The reaction between Cl(III) and HOCl is known to start with the formation of a Cl2O2 intermediate. The Cl2O2 intermediate was found to be formed through both, hypochlorous acid and chlorine. The kinetic parameters were obtained for the reaction between chlorous acid and hypochlorous acid. The reaction rate between chlorine and chlorite was found to be restricted by the kinetics of the HOCl/Cl2 equilibrium. The extremely fast Cl2O2 consuming reactions were identified among a group of suggested reactions and their relative rates were determined. Kinetic parameters were identified for several aldehydes with Cl(III). Aldehyde groups were shown to be present in kraft pulps and a considerable amount of aldehydes was found to be formed during chlorine dioxide bleaching. These aldehydes seemed to originate both from carbohydrates and lignin and the amount was dependent on the ClO2 dosage used. According to the results obtained, it was concluded that the reaction between Cl(III) and aldehydes may contribute substantially to the overall Cl(III) consumption during chlorine dioxide bleaching. Chlorine dioxide prebleaching (D0-stage) experiments were conducted to gain more knowledge of the rate of the different reactions and on the time-dependent behavior of various components. Kappa number reduction, hexenuronic acid depletion, chlorination and chlorine dioxide consumption were all found to be fast reactions, with almost everything occurring during the first minute of bleaching. Cl(III) was an exception. The amount of Cl(III) first increased rapidly and then decreased slowly

Rate-limiting steps in bromide-free TEMPO-mediated oxidation of cellulose—Quantification of the N-Oxoammonium cation by iodometric titration and UV–vis spectroscopy

A iodometric titration method was introduced to study the conversion of 2,2,6,6-tetramethyl-1-piperidinyloxy (TEMPO) to the corresponding N-oxoammonium cation (TEMPO+) by hypochlorite in the absence and presence of bromide ion. The validity of the titration was verified with UV-vis spectroscopy combined with a multivariate curve resolution (MCR) algorithm to calculate the concentrations and spectral signatures of the pure components (i.e., TEMPO, Cl(+1) and TEMPO+). The formation of the oxoammonium cation was successfully followed during the activation of TEMPO by HOCl and HOBr. It was found that HOBr is a more effective activator for TEMPO than HOCl is. Moreover, the importance of a separate activation step for TEMPO with bromide-free TEMPO oxidations could be identified with this titration method. The content of TEMPO+ was also monitored during the TEMPO-mediated oxidation of a cellulosic pulp by hypochlorite in the absence and presence of bromide. It was found that the oxidation of the alcoholic groups by TEMPO+ was generally the rate-determining step and much slower than the regeneration of TEMPO+ through oxidation of the hydroxylamine by HOCl and HOBr. However, at high pH the latter reaction became rate-limiting.Peer reviewe

Dokumentaristi moniosaajana : tapauskertomus Kiehuvan laakson sisar

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan dokumentaristin työtä moniosaamisen näkökulmasta ja käydään läpi opinnäytetyöni teososan, Nepalissa vuonna 2013 kuvatun Kiehuvan laakson sisar -dokumenttielokuvan tuotantoprosessi. Dokumentaristin työtä käsitellään pienten dokumenttielokuvatuotantojen näkökulmasta - niissä yhdellä tekijällä on monta eri roolia. Dokumenttielokuvan tuotantoprosessia avataan sen eri vaiheiden kautta. Tapaustutkimuksen kohde on tässä yhteydessä dokumentti Kiehuvan laakson sisar, jossa opinnäytetyön tekijä on toiminut ohjaajana, käsikirjoittajana, kuvaajana ja leikkaajana. Opinnäytteen alussa avataan käsitteet dokumentaristi ja moniosaaja, sekä tutustutaan dokumenttielokuvan eri ammattinimikkeisiin. Työssä avataan dokumenttiohjaajan, käsikirjoittajan, kuvaajan ja leikkaajan konkreettista työtä ja niiden suhdetta toisiinsa. Tätä opinnäytetyötä varten on haastateltu kolmea suomalaista dokumenttielokuvan ammattilaista, jotka ovat työskennelleet dokumenttielokuvien yhteydessä vähintään kahdessa eri työroolissa. Haastateltavina tässä työssä ovat ohjaaja-käsikirjoittaja Hanna Maylett, dokumentaristi-elokuvatuottaja Iikka Vehkalahti ja dokumentaristi-leikkaaja Iris Olsson. Heistä käytetään sanaa dokumentaristi. Työn kolmannessa kappaleessa käsitellään tämän opinnäytetyön teososana ja tapaustutkimuksen kohteena olevan dokumenttielokuvan Kiehuvan laakson sisar tuotantoprosessi alusta loppuun. Dokumenttielokuva on kuvattu Nepalissa vuonna 2013. Tekijä avaa konkreettisesti työtään dokumentin ohjaajana, käsikirjoittajana, kakkoskuvaajana ja leikkaajana. Tässä kappaleessa esitellään aluksi It Will Be Fine -hanke, jonka yhteydessä syntyneestä viisiminuuttisesta lyhytdokumentista opinnäytetyön teososa sai alkunsa. Neljäs luku käsittelee tapauskertomukseen liittyviä haasteita: naisohjaajana toimimista patriarkaalisessa maassa, tiimityöskentelyä, haastavaa työympäristöä ja dokumenttielokuvan leikkaamista. Lopussa on pohdinta ja yhteenveto. Tämä opinnäytetyö valottaa pienellä työryhmällä tuotetun dokumenttielokuvan konkreettista tuotantoprosessia ja sen haasteita. Dokumenttielokuvan tekeminen pienellä tiimillä vaatii tekijöiltään laajaa osaamista erilaisilla taiteellisilla, sosiaalisilla ja teknisillä kentillä.This final project report examines the work of a documentarist from the perspective of a multitasker. I describe the production process of my final documentary project Sister of a Boiling Valley, which was filmed in Nepal in 2013. I discuss the work of a documentarist in small productions, where one person operates in a number of different roles. In this report I introduce the documentary film production process in its various stages. In the production of Sister of a Boiling Valley, I acted as the director, screenwriter, cinematographer and editor. I start the report by defining the concepts of a documentarist and multitasker. Then I introduce other associated job titles and the concrete work of the director, scriptwriter, cinematographer and editor and their relations to each other. For this final project, I interviewed three Finnish documentary filmmakers, who have worked on documentary films in at least two different roles. The interviewees were the screenwriter-director Hanna Maylett, documentarist-film producer Iikka Vehkalahti and documentarist-editor Iris Olsson. I use the term documentarist when referring to these people. The third chapter on the thesis I report on the entire production process Sister of a Boiling Valley and my work as the director, screenwriter, cinematographer and editor of the film. The chapter begins by introducing the It Will Be Fine -project, where I made a five minute documentary that became the starting point of my final film project. The fourth chapter discusses the challenges I met during the film project: working as female director in a patriarchal country, teamwork, demanding work environment and the editing of documentary film. This project report sheds light on the concrete production process of a documentary film produced by a small crew and the related challenges. Producing a documentary film with a small team demands extensive knowledge in different artistic, social and technical fields.Kiehuvan laakson sisar - lyhytdokumentti (23:37min) Kiehuvan laakson sisar on Nepalissa kuvattu lyhytdokumentti, joka kertoo maan kulovalkeana leviävästä suonensisäisten huumeiden käytön ongelmasta. Dokumentti kuvattiin Kathmandussa ja Trisuli Plussassa maaliskuussa ja marras-joulukuussa vuonna 2013. Maaliskuun kuvausreissu oli osa FINE-hanketta, johon leikkasin viisi minuuttia kestävän lyhytversion pelkästään Achut Sitoulasta. Lähdin myöhemmin reissuun mukaan uudelleen saman vuoden lopulla, hain koululta 500 euroa tuotantotukea ja laajensin aiheesta lopputyöni. Tällöin sain kerrottua päähenkilöni Shruti Gurungin tarinan paremmin. Dokumentin synopsis kuuluu näin: ”Kiehuvan laakson sisar” on dokumenttielokuva nepalilaisesta Shruti Gurungista, joka vieroittautui heroiinista ainoana naisena miehille tarkoitetussa vieroituskeskuksessa. Dokumentissa sivutaan Nepalin käsiin hajonnutta huumeongelmaa, naisten asemaa patriarkaalisessa yhteiskunnassa ja köyhän valtion kyvyttömyyttä estää HIV:n leviäminen. Kiehuvan laakson sisar on myös tarina auttamisesta, sukupuolten kohtaamisesta ja yhteiskunnan hylkimästä yhteisöstä, joka taistelee päivä kerrallaan kohti parempaa huomista. Linkki dokumenttiin: http://vimeo.com/114339218 Salasana: SOAB

Dialogitaitoja vihapuheen käsittelyyn koulutukset : selvitys koulutuksen asennevaikutuksista

Tämä opinnäytetyö selvittää oliko dialogitaitoja vihapuheen käsittelyyn -koulutuksilla vaikutusta osallistujien välittömiin asenteisiin vihapuheen ja ristiriitojen käsittelyä kohtaan. Työn tavoitteena oli asenteiden muutoksen lisäksi tutkia, miten koulutuksiin osallistujat näkivät dialogin soveltuvan työympäristöönsä ja onko mahdollinen asenteen muutos vihapuheen ja ristiriitojen käsittelyä kohtaan tuottanut uusia tuloksia työssä. Työn tilaaja on Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Dialogitaitoja vihapuheen käsittelyyn koulutukset ovat suunniteltu sen nuoriso- ja kulttuuriyksikössä ja rahoitettu yksikön toimeenpaneman Erasmus+ Youth in Action -ohjelman toimesta. jonka tavoitteena on edistää nuorten ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta, kehittää nuorisotyön laatua, yhteistyötä sekä kannustaa nuorisopolitiikan uudistamiseen. Koulutusten tavoite oli opettaa dialogitaitoja ammattilaisille, jotka ovat avainasemassa turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön ensikohtaamisissa ja antaa työkaluja, miten kohdata mahdollista vihapuhetta ja ristiriitatilanteita dialogisen keskustelun avulla. Koulutuksia järjestettiin vuonna 2016 yhteensä 12 paikkakunnalla ympäri Suomea. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelminä olivat havainnointi ja kyselytutkimus. Kyselytutkimuksessa on hyödynnetty sille ominaisia määrällisiä mittareita. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä ovat teoriat dialogista ja sitä edistävistä toimintatavoista, vihapuheen tematiikasta sekä asenteesta käsitteenä ja muutoksen kohteena. Opinnäytetyön aihe on erittäin ajankohtainen Suomessa ja koko Euroopassa kasvaneiden turvapaikanhakijoiden määrien myötä. Rajusti kasvaneet määrät ovat vaikuttaneet Suomessa yleiseen asenneilmapiiriin ja lisänneet vihapuhetta. Yksi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikön vuoden 2016 teemoista oli sosiaalinen vahvistaminen, erityisesti ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien näkökulman ja yhteiskunnan asenneilmapiirin. Työn tuloksista selviää, että dialogitaitoja vihapuheen käsittelyyn -koulutuksilla on ollut jonkinlaista vaikutusta asenteisiin vihapuheen ja ristiriitojen käsittelyä kohtaan. Koulutuksiin osallistujat näkivät dialogin soveltuvana työssään ja saivat koulutuksesta uusia metodeita työhönsä. Mahdollinen asenteen muutos on myös tuottanut tuloksia työssä, esimerkiksi koulutuksissa esiteltyjen dialogia edistävien toimintatapojen myötä. Tilaajaa tulokset hyödyttävät tulevaisuuden toimintaa ja koulutustarjontaa kehitettäessä sekä ovat osana todentamassa koulutusten vaikutuksia ja tuomassa näkyväksi Erasmus+ Youth in Action –ohjelman toiminnan mahdollisuuksia.This thesis finds out if the dialogical skills training to address hate speech had any immediate effect on the participant’s attitude on towards the hate speech and conflict process. The goal in this thesis, in addition to change attitudes, was to investigate how the participants see this dialog fitting in their work environment and if a possible attitude change, towards the hate speech and conflict process, have produced new results. The work subscriber is the Centre for International Mobility CIMO. The dialogical skills training to address hate speech are planned in the youth and culture unit and is funded by the units’ implement Erasmus+ Youth in action- programme. Their purpose is to advance the youth’s and the youth workers mobility, develop the quality of the youth work, co-operation and encourage the renewal of youth politics. The goal was to teach the dialog skills to professionals, who are in the key positions, to handle the first meeting between the asylum seekers and the locals and give them tools on how to encounter possible hate talk and controversies with the help of dialogical conversation. These trainings were organized in 2016 a total of 12 districts around Finland. This thesis is produced as a qualitative research using observation and a survey as the research methods. Quantitative meters have been utilized in the making of the survey. The theoretical framework consists theories of the dialog, hate talk thematic as well as attitude as a concept and the target of change. The topic in this thesis is extremely relevant in Finland, and Europe, with the growing number of asylum seekers. Fiercely growing numbers have affected the overall atmosphere and increased hate talk in Finland. One of the themes for the Centre for International Mobility CIMO and the cultural unit in 2016 was social inclusion, especially considering the asylum seekers, refugees and immigrants’ standpoint and the community’s approach. The results show that dialogical skills training to address hate speech has had some effect in attitudes, hate speech and in the handling of conflict. Most of the participants saw that the dialog could be applied in their work and gained new methods to use. A possible attitude change has also generated results in the work, for example in the training presented dialog advanced along the procedure. The work subscriber will benefit from the results for future activity and in the development of the training supply as well as a part of verifying the effects of these training's and disclose the Erasmus+ Youth in Action- programmes potential

Lähiesimiesten kulttuuriasenteet ja -osaaminen ja niiden vaikutukset työyhteisöön

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Tampereen kaupungin osastonhoitajien kulttuuriasenteita ja -osaamista ja niiden vaikutuksia työyhteisöön, sekä selvittää asenteiden hyötyjä ja haittoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää sitä, miten osastonhoitajat ovat itse tietoisia asenteistaan. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, millaisia asenteita osastonhoitajilla oli eri kulttuureista tulevia työntekijöitä kohtaan, miten nämä asenteet vaikuttivat ja näkyivät työyhteisön sisällä, millaisia hyötyjä/haittoja näillä asenteilla voisi olla sekä mitkä asiat vaikuttivat osastonhoitajien kulttuuriasenteisiin ja -osaamiseen. Työn tavoitteena oli aikaisemman tiedon pohjalta selvittää nykyisiä asenteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksesta ilmeni, että osastonhoitajien asenne oli positiivinen maahanmuuttajatyöntekijän työntekoa kohtaan ja esimiehet olivat ennakkoluulottomia. Negatiivisuutta aiheutti kieliongelmat ja kulttuurien erilaisuus. Esimiesten asenteet vaikuttivat työyhteisössä pääosin positiivisesti ja joko hyödyttivät tai haittasivat työyhteisöä. Asenteiden hyötyinä olivat hyväksyvä ilmapiiri ja maahanmuuttajatyöntekijän tuomat uudet näkökulmat. Haittana ilmeni se, että esimiehen negatiivinen asenne tarttui helposti. Työyhteisön kouluttaminen nähtiin hyvänä asiana. Esimiesten kulttuuriasenteisiin ja -osaamiseen vaikuttivat hyvät kokemukset maahanmuuttajatyöntekijöistä työyhteisössä, kielitaito, kulttuurierot, esimiehen omat kokemukset ja esimiehen koulutus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimiesten asenteilla oli suuri vaikutus monikulttuurisen työyhteisön toimivuuteen. Maahanmuuttajatyöntekijät toivat työyhteisöön uusia näkökulmia, joka mahdollistui luottamuksellisen ilmapiirin ansiosta, jonka taas esimies loi omalla asenteellaan. Negatiivisuus liittyi pääosin mahdollisiin kieliongelmiin. Kehittämisehdotuksena on työyhteisön kouluttaminen eri kulttuureihin liittyen, jotta kulttuurinen ymmärrys lisääntyisi. Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää, millaisia valmiuksia ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle toimia monikulttuurisessa työyhteisössä.The purpose of this thesis was to examine charge nurses’ cultural attitudes and competence and their effect on the work community as well as the benefits and disadvantages of such attitudes. In addition, the purpose was to examine how well the charge nurses are aware of their attitudes. The data were collected from three charge nurses by way of individual theme interviews. The results were analyzed using qualitive content analysis. The study was carried out in co-operation with the city of Tampere. The results suggest that the charge nurses considered immigrant workers as good employees. Superiors were open minded to immigrant workers but cultural differences and lack of language skills brought up challenges. The charge nurses’ attitudes affected the work community positively or negatively depending on the superior’s own attitude. The findings indicate that superiors’ cultural attitudes have an effect on the work community. Immigrant workers adjusted better to work community, if the charge nurse had a positive attitude. To decrease cultural differences in multicultural work communities, further education on different cultures is needed. Further research is required to know how the university of applied sciences prepares its students to work in a multicultural work environment

Seikkailuiden saari : turvallinen ryhmä -toimintamallin rakentaminen

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli Turvallinen ryhmä -hankkeen toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ryhmäyttämismalli, jonka avulla koululuokasta muodostuu turvallinen ryhmä. Hankkeen kohderyhmänä oli erään päijäthämäläisen koulun kolmasluokkalaiset. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toiminnallisin menetelmin koululuokasta ryhmä, jossa jokainen jäsen tuntee olonsa turvalliseksi. Toisena tavoitteena opinnäytetyössä oli arvioida hankkeen vaikutuksia luokkaryhmässä. Hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan lasten itsetuntoa osallistamalla ja mahdollistamalla onnistumisen kokemuksia. Hankkeen toiminta perustui seikkailukasvatukseen, johon oli sisällytetty toiminnallisia menetelmiä. Hankkeessa käytettyjä toiminnallisia menetelmiä olivat draama, sadutus ja pienryhmätoiminta. Turvallinen ryhmä- hankkeen toiminnan vaikutuksia luokkaryhmään arvioitiin opettajilla teetettyjen lomakehaastatteluiden pohjalta. Hankkeella onnistuttiin edesauttamaan koululuokan ryhmäytymistä ja toiminta lisäsi lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja hyväksyntää. Turvallinen ryhmä -hankkeen kaltainen toiminta sopi hyvin kouluun, sillä siinä yhdistyivät eri oppiaineineiden tiedot toiminnallisiin menetelmiin. Tällaista toimintaa voidaan käyttää koulussa yhdistämään teoriapainotteinen opetus ja elämisen taidot. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Näin luodaan Turvallinen ryhmä – ohjaajan käsikirja. Käsikirjassa kuvataan hankkeen toiminta vaiheittain. Käsikirjaa voidaan käyttää apuvälineenä ryhmäytettäessä erilaisia lapsiryhmiä.The topic of this functional thesis was planning, implementation and evaluation of the Faithful group -project. The purpose of this thesis was to create an example of grouping. The objective of the thesis was to make the class group an approving group where everyone felt safe. The other objective of the thesis was to evaluate how the project has affected the class group. The project aims at strengthening the child´s self-esteem by being involved in successful experiences. The activity of the project was based on adventure education which included some functional procedures. These functional procedures were drama, story crafting and small group activity. The evaluation of the project was based on the feedback received from teachers. The activity of the project supported grouping in the class group and increased the interaction and approval between children. This kind of implementation is suitable for school because it combines many subjects and functional procedures, so it can be used at school to combine a theory-oriented teaching and life skills. The thesis also includes supervisor´s guide called “How to create a Faithful group”. The supervisor´s guide includes examples of each implementation. It can be used as a tool of grouping with different child group

”Sama päämäärä, eri prosessi” - Kotoutumista edistävän moniammatillisen yhteistyön kehittäminen muutoslaboratorio® -hankkeessa

Opinnäytetyö tehtiin osana Helsingin kaupungin maahan muuttaneiden erityispalvelujen ja työllisyyspalvelujen maahan muuttaneiden työllistymistä edistävien palvelujen yhteiskehittäjyyshanketta, joka toteutettiin muutoslaboratoriona. Hankkeen tavoitteena oli yksiköiden välisen yhteistyön kehittäminen ja sen kautta helsinkiläisten maahanmuuttaneiden kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen. Opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää, miten maahan muuttaneiden erityispalvelujen ja työllisyyspalvelujen moniammatillinen yhteistyö kehittyi muutoslaboratorioistunnoissa, joissa työntekijät työskentelivät yhdessä yhteistyön ja kotoutumista edistävien palveluprosessien kehittämiseksi. Hankkeen muutoslaboratorioistunnoissa työntekijät muotoilivat työtä kehittäviä kokeiluja, joita istuntoihin osallistuneet työntekijät kokeilivat myös käytännössä. Tavoitteena oli lisäksi tarkastella, miten muutoslaboratorioistunnoissa muotoillut kokeilut edistivät yksiköiden välistä moniammatillista yhteistyötä ja miten hankkeessa muotoillut kokeilut jalkautuivat yksiköiden käyttöön laajemmin muutoslaboratoriohankkeen jälkeen. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan kehittävää työntutkimusta, jonka teoriaan pohjautuva metodologia hankkeessa käytetty muutoslaboratorio on. Lisäksi tietoperustassa perehdytään kotoutumiseen ja kotoutumisen edistämiseen sekä laajasti moniammatillisen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin havainnoimalla muutoslaboratoriohankkeessa järjestettyjä muutoslaboratorioistuntoja, hyödyntämällä muutoslaboratorioistunnoissa tuotettuja materiaaleja ja teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että moniammatillinen yhteistyö kehittyi muutoslaboratorioistuntojen avulla: jaettu ymmärrys on lisääntynyt ja asiakkaista, palveluprosesseista sekä toimintaympäristöistä on muodostunut uutta tietoa. Moniammatillista yhteistyötä kehitti myös asiakkaan kokemuksen huomioiminen, toiminnan syvällinen analysointi ja yhdessä kehittäminen. Muotoillut kokeilut kehittivät moniammatillista yhteistyötä luoden siihen rakenteellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä, mutta toteutetun haastattelun perusteella ne eivät jalkautuneet yksiköiden laajempaan käyttöön muutoslaboratoriohankkeen jälkeen. Johtopäätöksinä voidaan todeta moniammatillisen yhteistyön kehittyneen erityisesti vuorovaikutuksen, yhteisten tavoitteiden, asiakaslähtöisyyden, rajojen ylittämisen, jaetun asiantuntijuuden ja yhteisen toimintakulttuurin muodostumisen kautta. Kehittämisehdotuksina opinnäytetyössä esitetään moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi yhteisten käsitteiden ja tavoitteiden muodostamista, strategian luomista haasteiden tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi sekä case manager -toimintamallia yhteistyön vastuunjaon selkeyttämiseksi ja yhteistoiminnan tehostamiseksi