6 research outputs found
Teknologiaa kehittämällä jalostusarvoa luonnontuotteisiin
Luonnontuotteilla tarkoitetaan sekä luonnonvaraisia että puoliviljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita, kuten pettua, mahlaa, pihkaa, jäkälää jne. Luonnontuotealaan kuuluu kaikki yritystoiminta raaka-aineiden talteenotosta tuotteiden jatkojalostukseen sekä luonnontuotteiden käyttö matkailu- ja hyvinvointi-aloila.
Suomen biotalousstrategian mukaan alan liikevaihdon arvon on ennakoitu kasvavan lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 100 000. Luonnontuoteala mainitaan osana biotaloutta, ja terveysvaikutteisten sekä puhtaista luonnon raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kysynnän kasvun ennakoidaan vauhdittavan luonnontuotealan kasvua.
Tähän raporttiin on koottu tietoa teknologian hyödyntämisestä luonnontuotealalla nykyisin sekä samalla on kartoitettu alan toimijoiden kiinnostusta hyödyntää uusia teknologioita liiketoiminnan kehittämisessä. Luonnontuotealan kehittämisen kannalta teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia esiintyy koko arvoketjussa raaka-aineen viljelystä lopputuotteiden valmistamiseen, kuten myös matkailu- ja hyvinvointi- sekä ravintola-alalla. Teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelu on kohdennettu erityisesti raaka-aineiden ja arvoaineiden talteenoton ja väli- sekä lopputuotteiden kehittämisen eri vaiheisiin, sillä arvoketjun näiden osien kehittäminen kohti teollista toimintaa edistäisi huomattavasti luonnontuotealan liiketoiminnan kehittymistä Suomessa.
Luonnontuoteala Suomessa on vielä hyvin käsityövaltaista. Luonnontuotealan liiketoiminnan kasvattaminen teolliseen mittakaavaan edellyttää panostusta mm. raaka-aineiden talteenoton tehostamiseen ja tuotteiden jalostusarvon nostamiseen hyödyntämällä teknologioita, ml. automaatiota ja robotiikkaa. Tuotannon skaalaaminen laboratoriomittakaavasta pilotti- ja teollisuusmittakaavaan edellyttää myös rahoitusta testaukseen ja pilotointiin sekä laiteinvestointeihin.
Uusien luonnontuotteiden ja palveluiden kehittämisen lähtökohtana tulisi olla kysyntälähtöisyys ja ennakoitu markkinatarve, jonka perusteella tuote-ideoista tulisi jalostaa innovaatiosessioissa tuotekonsepteja. Markkinatarvekartoituksia tulisi tehdä erityisesti kansainvälisen viennin edistämiseksi, sillä esimerkiksi terveysvaikutteisten tuotteiden kysyntä on kasvamassa megatrendiksi maailmalla. Tuotekonseptien liiketoimintapotentiaalia tulisi arvioida ja laatia investointi- ja kannattavuuslaskelmia sekä kehittää valituille konsepteille/tuotteille arvoketjuja raaka-aineen hankinnasta lopputuotteiden jalostukseen
Partnership for International Development: Finland–Argentina Conference on Circular Economy and Bioeconomy with Emphasis on Food Sovereignty and Sustainability
A joint collaboration between the Cuarto region of Argentina championed by the National University of Rio Cuarto and the Arctic Centre of the University of Lapland, Finland organised a conference on several topics that are related to food sovereignty, sustainability, circular economy and bioeconomy. The efficient utilisation of natural resources in both regions is an important theme in meeting the sustainable development goals agenda. Hence, this partnership between the partner institutions will lead to the cocreation of knowledge. The topics were multidisciplinary, and the discussion focussed on research and teaching opportunities for institutions in both countries. The experts from both countries will continue to engage on the possibility of promoting the research agenda in these important areas.EEA Marcos JuárezFil: Raheem, Dele. University of Lapland. Arctic Centre; FinlandiaFil: Soltermann, Arnaldo T. Universidad Nacional de Río Cuarto. Departamento de Química; ArgentinaFil: Tamiozzo, Laura Virginia. Instituto Nacional de Tecnología Agropecuaria (INTA). Estación Experimental Agropecuaria Marcos Juárez. Agencia de Extensión Rural Río Cuarto; ArgentinaFil: Cogo, Ariel. Instituto Nacional de Tecnología Agropecuaria (INTA). Estación Experimental Agropecuaria Área Metropolitana de Buenos Aires. Agencia De Extensión Rural Luján; ArgentinaFil: Favén, Leena. Centria University of Applied Sciences. RDI Chemistry and Bioeconomy; FinlandiaFil: Punam, Noor Jahan. University of Lapland. Arctic Centre; FinlandiaFil: Sarmiento, Claudio R. Universidad Nacional de Río Cuarto. Departamento de Química; ArgentinaFil: Rainosalo, Egidija. Centria University of Applied Sciences. RDI Chemistry and Bioeconomy; FinlandiaFil: Picco, Franco. Cooperative Initia Limited; ArgentinaFil: Morla, Federico. Universidad Nacional de Río Cuarto. Departamento de Química; ArgentinaFil: Nilson, Armando. Universidad Nacional de Río Cuarto. Departamento de Química; ArgentinaFil: Stammler-Gossmann, Anna. University of Lapland. Arctic Centre; Finlandi
Techno-economic and safety assessment of supercritical CO2 extraction of essential oils and extracts
Currently, products based on herbaceous plants are receiving global attention due to the significant rise in human awareness of environmental protection and well-being. These products contain compounds with valuable medicinal and nutritional effects. However, extracting these substances via conventional methods can be challenging concerning economic and environmental effects. Compared to conventional techniques, supercritical CO2 extraction is a clean technology that mitigates environmental issues and enhances extraction yields. This work focuses on developing a commercial-scale closed-cycle process using supercritical CO2 as a solvent with the possibility of varying feedstock material. The full process encompasses the raw material pre-treatment, the scCO2 extraction of compounds, and solvent recovery. This multiproduct processing unit includes three products: essential oil from garden angelica and extracts from roseroot and maral root. The process model was established using Aspen Plus®. Parallel to process design, safety was assessed by a hazard and operability study (HAZOP) to evaluate possible deviations during the operation. For assessing the feasibility of the process, a comprehensive techno-economic assessment was conducted. With this analysis, it can be seen that the designed production process is not only feasible but also economically profitable. For an annual production capacity of 13,240 kg, considering the three products, capital expenditure of 5.4 M€ was estimated. As to profitability, an internal rate of return of 40% and a payback time of 2.5 years resulted. In addition to economic benefits of the designed process, waste production was reduced by recycling used solvents and employing different approaches for mitigating greenhouse gas emissions
TANDEMHARJOITTELU TYÖELÄMÄN KANSAINVÄLISTÄMISEN KEINONA Export Expert -hankkeen loppuraportti
Export Expert -hankkeessa luotiin ja pilotoitiin malli, jonka avulla kansainväliset osaajat pääsivät työharjoitteluihin opintojen aikana ja saivat jalkansa oven väliin suomalaiseen työelämään. Hankkeessa toteutettiin tandemharjoittelumallia, eli työharjoitteluun samaan yritykseen lähti opiskelijapari, joka muodostettiin kansainvälisestä osaajasta ja suomalaisesta osaajasta. Osallistujat valmennettiin huolellisesti vastaamaan yritysten tarpeisiin ja suomalaiseen työelämään yleisesti.
Yrityksiä autettiin kehittämään kansainvälistä rekrytointiosaamistaan tarjoamalla heille konsepti, jonka avulla he pystyivät harjoittelemaan kansainvälistä rekrytointia matalalla kynnyksellä ja korkeakoulun vahvasti tukemana. Hankkeen noin parivuotisen toimintakauden aikana toteutettiin 11 tandemharjoittelua sekä 5 harjoittelua, joissa oli pelkkä kansainvälinen osaaja. Hankkeeseen osallistui yhteensä 56 yritystä ja 84 opiskelijaa.
Hankkeen toimesta järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille lukuisia työpajoja, jotka käsittelivät muun muassa suomalaista työelämää, työnhakudokumenttien laatimista sekä LinkedIn-alustan hyödyntämistä työnhaussa. Yrityksille järjestettiin seminaari, jonka avulla kehitettiin yritysten kansainvälisen rekrytoinnin osaamista. Hanke järjesti myös rekrytointitapahtuman, jossa kansainväliset opiskelijat ja alueen yritykset kohtasivat.
Export Expert-hankkeessa kehitetty malli on saanut hyvää palautetta niin yrityksiltä kuin opiskelijoilta. Tässä raportissa avataan mallin vahvuuksia ja haasteita, sekä keskustellaan siitä, miten kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä voitaisiin jatkossa edistää