ESIPUHE

Teemanumeron esipuh

KATSAUS PUTKIIN JA PILLEIHIN ÄÄNTÄMISEN VAIKUTUSPERUSTEISIIN ÄÄNEN HARJOITTAMISESSA JA TERAPIASSA

Erikokoisiin putkiin ja pilleihin ääntäminen putken toinen pää joko ilmassatai vedessä on varsin yleisesti käytetty menetelmä äänenharjoittamisessaja terapiassa. Tässä katsausartikkelissa referoidaan viime vuosikymmenten aikana saatuja tutkimustuloksia, joilla on pyritty valottamaan näiden harjoitusten vaikutusperusteita. Päähuomio on harjoituksissa, joissa putken toista päätä pidetään ilmassa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että putkiäännössä tapahtuva ääntöväylävastuksen kasvu voi auttaa harjoittelijaa tavoittamaan suotuisan adduktion (ns. ääntöbalanssin eli vuotoinen ääntö tiivistyy ja puristeinen vapautuu), kurkunpään lihasten aktiviteettisuhteen (tyroarytenoideus-lihaksen aktiviteetti kasvaa cricoarytenoideus-lihaksenaktiviteettiin nähden, jolloin glottis pitenee pystysuunnassa), ja suurennielun alaosan ja kurkunpään ääntöväylän pinta-alojen suhteen (avara nielu ja/tai epilaryngaaliputken eli kurkunpään ääntöväylän kaventuminen). Nämä muutokset lisäävät ääntöväylän ja äänihuulivärähtelyn välistä vuorovaikutusta, joka saa aikaan taloudellisen ja tehokkaan äänentuoton. Muutosten tavoittamiseksi harjoittelija pyrkii maksimoimaan ääntöväylän etuosan ja kasvojen alueen resonanssituntemukset äännön aikana.Avainsanat: avara nielu/epilaryngaalinen kaventuminen, äänentuotontaloudellisuus ja tehokkuus, äänilähteen ja -väylän vuorovaikutus,ääntöbalanssiKeywords: open throat/epilaryngeal narrowing, phonation balance, vocal economy and efficiency, voice source-vocal tract interactio

Does the Acoustic Voice Quality Index (AVQI) correlate with perceived creak and strain in normophonic young adult Finnish females?

acceptedVersionPeer reviewe

Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle

Habitual speaking pitch is both an individual, situational and social variable. A tendency for a lower speaking pitch in women has been reported in various countries during the last century. Changes in speaking pitch are supposed to refl ect changes in the society. Th e present study investigates the commonly used correlates of speaking pitch, the mean and median of fundamental frequency, fo, in neutral text reading (160 words, duration of ca 1 minute) from young 20–25-year-old Finnish female university students in the 1990’s and 2010’s. Th e material was derived from the sound archive of Speech and Voice Research Laboratory at Tampere University. We chose randomly samples from 136 females who did not have any known pathologies of the voice or hearing, and whose voice quality sounded normal. Th e samples were recorded digitally in a well-damped studio using a measuring microphone. Th e analyses were made using Praat soft ware. In the results, a small but signifi cant (Student’s t test p < 0.001) increase in fo was observed (in the 1990’s the fo mean was 195,7 Hz, and in the 2010’s it was 210,6 Hz, while the corresponding values of fo median were 190,9 Hz and 203,2 Hz). Th e change in Finnish female university students’ fo may potentially refl ect the eff ect of foreign languages and global entertainment culture.Puhekorkeus on sekä yksilöllinen ja tilannekohtainen että myös sosiaalinen muuttuja. Eri maissa on viimeisen sadan vuoden aikana raportoitu naisten puhekorkeuden laskua. Puhekorkeuden muutoksen oletetaan heijastelevan yhteiskunnallisia muutoksia. Keskimääräistä puhekorkeutta mitataan usein perustaajuuden keskiarvolla ja mediaanilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten perustaajuuden (fo) keskiarvoa ja mediaania 160-sanaisessa, noin minuutin mittaisessa neutraalissa tekstiluennassa, joka on äänitetty 1990- ja 2010-luvuilla. Tutkimuksen aineisto on peräisin Tampereen yliopiston Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion äänitearkistosta. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 136 (N) 20–25-vuotiasta naista, joilla ei ollut tiedossa ääntöelimistön tai kuulon sairauksia, ja joiden ääni oli kuulonvaraisesti arvioituna normaali. Näytteet oli taltioitu vaimennetussa äänitysstudiossa digitaalisesti mittamikrofonia käyttäen, ja ne analysoitiin Praat-ohjelmalla. Perustaajuuden keskiarvo näyttää nousseen aiemmasta 195,7 Hz:stä 210,6 Hz:iin ja mediaani 190,9 Hz:stä 203,2 Hz:iin. Muutokset ovat tilastollisesti merkitseviä (Studentin t-testi, p = < 0,001 molemmissa). Vieraiden kielten ja globaalin viihdekulttuurin vaikutus voinee osaltaan selittää muutosta

Ylen tv-uutistenlukijoiden puheääni ennen ja jälkeen sosiaalisen median

Median jakaman tiedon saavutettavuuteen vaikuttaa keskeisesti se, onko tieto ymmärrettävää. Julkisen puheen laadun tulisi olla sellaista, että sen pystyvät vastaanottamaan ja ymmärtämään tasavertaisesti kaikki. Julkinen puhe edellyttää selkeää artikulaatiota ja sen tulee olla riittävästi tavallisen keskustelupuheen kaltaista, jotta sitä on helppo seurata. Mediakulttuurissa koetut muutokset heijastuvat myös muutoksiin kielessä ja puhetavoissa. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, onko normatiivisena pidetyssä Ylen tv-uutispuheessa tapahtunut muutosta sosiaalisen median tulon jälkeen. Tutkimuksen aineistona on Ylen arkistoista saadut suomen- ja ruotsinkielisten uutistenlukijoiden puhenäytteet aikaväleiltä 1990–1995 ja 2015–2023 (N = 76, miehiä 34, naisia 42; suomenkielisiä 41 ja ruotsinkielisiä 35). Näytteiden akustiset ominaisuudet analysoitiin Praat-ohjelmalla ja ne arvioitiin myös kuuntelukokeessa. Naisten keskimääräisessä uutispuhekorkeudessa emme havainneet muutosta mittaustuloksissa, mutta sen sijaan miesten uutispuheessa puhekorkeus oli noussut ja puhekorkeuden vaihtelu oli lisääntynyt verrattaessa 1990-luvun näytteitä uudempiin näytteisiin. Uutispuheen tempo oli nopeampi 1990-luvulla kuin uudemmissa näytteissä. Puheäänen korkeampien taajuusalueiden äänienergia oli keskiarvoisesti vähentynyt. Äänen yleislaatu arvioitiin molempina tarkasteluajanjaksoina hyväksi. Äänen tiiviys, puheen tauotukset, painotukset ja sävelkorkeusvaihtelun (intonaation) laajuus arvioitiin suuremmiksi kuin keskimäärin ”tavallisten” puhujien. Toimittajan hyvä äänenlaatu toteuttaa osaltaan luotettavan median roolia. Ylen uutispuhe on säilyttänyt tietyn normatiivisuuden, mitä voidaan pitää perusteltuna puheen helpon ja miellyttävän seurattavuuden ja siten viestin tehokkaan välittymisen kannalta. Tässä Yle pyrkii toteuttamaan tiedon saavutettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tasa-arvoa.Speaking Voice of the TV News Readers at Yle Before and After Social Media The accessibility of the information shared by the media is essentially affected by understandability of the information. The quality of the public speech has to be receivable and understandable by each member of the society. Articulation has to be clear and conversational enough in order to be easy to follow. Changes in media culture are also reflected in changes in language and the manner of speaking. In this study, we examine whether there are changes in the TV news speech, which is considered as normative, during the last three decades, i.e. before and after social media (time periods 1990–1995 and 2015–2023). The research material consists of speech samples (N = 76; men 34, women 42) from Finnish- (n = 41) and Swedish-speaking (n = 35) newsreaders obtained from the archives of Yle (the Finnish National Broadcasting Company). The samples were analyzed for their acoustic characteristics using the Praat software, and they were also evaluated in a listening test. According to the results, the mean fundamental frequency (f0) and the frequency range of men’s voices have increased in news speech when comparing the samples from the 1990s with the newer samples. In the female samples, the frequency range variation also has increased. The tempo of the news speech was faster in the 1990s than in more recent samples. The average of the voice energy in the higher frequency areas had decreased. Voice quality of the anchors was estimated as better than that of the “ordinary” speakers’ in both time periods studied. Voice balance between soft and tense, voice color, pauses, stress and intonation variation were evaluated larger that in “ordinary” speakers. The good voice quality in news journalists contributes to the role of reliable media. Yle’s news speech has maintained a certain normativity, which is easy and pleasant to follow, and which can be considered as an effective transmission of a message. Media culture has experienced a historical change along with the Internet and many new platforms, enabling different kinds of manners and styles of speaking. The present study shows that these changes have not destabilized the news genre, and normative expression still has its place, especially in the TV news. News journalists’ good voice quality implement the role of trustworthy media as a form of credible communication. Accessibility, understandability and equality are the key words for institutional public speech.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Katsaus vuorovaikutukseen ääntöväylän ja äänilähteen välillä

Speech and voice production is still often seen through a traditional model with four independent components: respiratory system, vocal folds, vocal tract and the lips. In reality, however, the resonator, formed by the vocal tract, is in interaction with both of its endings: the vocal folds and the lips. This article makes a review on the main types of interaction and gives examples of them. Through the examples it is possible to state how the interaction takes place in voice exercises and therapy methods, artistic voice use and voice disorders. Practical examples help to find out how the interaction feels in the body.Puheen ja äänen tuottoa tarkastellaan usein yhä edelleen perinteisen nelijakomallin mukaan, jossa hengityselimistö, äänihuulet, ääntöväylä ja huuliaukko toimivat itsenäisinä yksiköinä. Todellisuudessa kuitenkin ääntöväylän muodostama resonaattori on vuorovaikutuksessa molempien päätepisteidensä, äänihuulten ja huuliaukon, kanssa. Tässä katsauksessa kuvataan keskeiset vuorovaikutuksen muodot ja annetaan esimerkkejä niiden toteutumisesta. Interaktion voidaan todeta toteutuvan niin ääniharjoitteissa, taiteellisessa äänenkäytössä kuin äänihäiriöissäkin. Käytännön esimerkit opastavat myös tunnistamaan, miltä interaktion toteutuminen tuntuu kehossa

The Nasal Musculature as a Control Panel for Singing-Why Classical Singers Use a Special Facial Expression?

Objectives: This study aimed to explain the possible reason why classical singers seem to spread their nostrils and raise their cheeks before starting to sing. Study Design: This is an experimental study. Methods: Five subjects (three classical singers, two nonsingers) were investigated with nasofiberoscopy holding their breath after inhalation. The subjects were instructed to have a neutral expression first and then to take the singers' expression characterized by nostril flaring. In case of nonsingers, the special expression was rehearsed beforehand, guided by a classical singer. The following measurements were made: (1) height of soft palate, (2) area of the hypopharynx, (3) area of the epilaryngeal tube inlet (Aditus laryngis), and (4) dimensions of the (visible) glottis (length, width, and length-to-width ratio). Results: All subjects raised the palate and widened the pharyngeal inlet, epilaryngeal inlet, and the glottis during "singer's expression." Conclusions: The results suggest that classical singers may take advantage of breathing-and smelling-related connections between nasal and facial muscles and the larynx to avoid a hard glottal attack and pressed phonation and possibly also to assist the production of mixed register (head voice), characterized by a relatively low adduction between the vocal folds.Peer reviewe

Vocal Fatigue Index in Finnish-Speaking Population

Background and objective: Vocal fatigue is an important complaint that may indicate a voice disorder or a risk thereof. There is a need for a reliable tool to detect and quantify vocal fatigue and distinguish dysphonic and vocally healthy speakers. The Vocal Fatigue Index (VFI) questionnaire has been found valid and reliable among speakers of different languages. This study aims to validate it for speakers of Finnish. Study design: Experimental comparative study. Methods: The VFI questionnaire was translated from English to Finnish according to the WHO recommendations. Next, it was subjected to the validation procedure. In total, 160 Finnish speakers volunteered to participate in the study. Hundred-and-eight were voice patients (83 males, 25 females) and 52 were vocally healthy controls (37 females, 15 males). As a comparison, the Voice Handicap Index (VHI) questionnaire was completed and voice samples were recorded to enable Acoustic Voice Quality Index (AVQI03.01FIN) analysis. Results: Results from the first and second completions of the VFI(F) questionnaire correlated strongly (Spearman's rho 0.901, P = 0.01). Answers to the individual questions the VFI(F) also correlated strongly, showing high internal consistency. Factor 1 (Tiredness of voice and avoidance of voice use) of the VFI correlated strongly with the VHI, and the two other factors (Physical discomfort associated with voicing and Improvement of symptoms) correlated moderately with the VHI. Factor one of the VFI(F) correlated moderately with AVQI03.01FIN and its sub-parameters, CPPS, HNR, and shimmer. The VFI(F) showed good construct validity, differentiating voice patients and controls at cut-off 13.5, with sensitivity of 0.963 and specificity of 0.885. Discriminatory power was strong for all factors: F1 AROC = 0.985, F2 AROC = 0.864, and F3 AROC = 0.821. Conclusion: The VFI(F) correlates with the VHI and with AVQI01.01FIN and it is a valid and reliable tool for detecting vocal fatigue in Finnish speakers.Peer reviewe

Measurement and mathematical simulation of acoustic characteristics of an artificially lengthened vocal tract

Peer reviewe