Sairaanhoitajien kokemuksia kotiuttamisesta Haartmanin sairaalan päivystysalueelta

Tämän opinnäytetyön aiheena oli sairaanhoitajien kokemukset potilaan kotiuttamisesta Haartmanin sairaalan päivystysalueelta, eli päivystyspoliklinikalta ja osastolta 2. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa sairaanhoitajien subjektiivisia kokemuksia potilaan kotiuttamisesta päivystysalueelta sekä kotiutuksen tarkistuslistasta ja sen käytöstä. Päivystysalueen haasteena potilaan kotiuttamisessa ovat lyhyet hoitoajat. Hoitohenkilökunnalla on hyvin vähän aikaa oppia tuntemaan potilas ja hänen yksilölliset tarpeensa. Kotiuttamisen suunnittelu tulisi kuitenkin aloittaa mahdollisimman varhain, jotta kotiutusprosessi olisi turvallinen ja sujuva hoitotyön toiminta niin potilaalle, omaisille, hoitohenkilökunnalle kuin jatkohoitopaikkaankin. Opinnäytetyön tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän sairaanhoitajaa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla huhtikuussa 2014 ja se analysoitiin induktiivista päättelyä käyttäen, josta teimme päätelmiä haastatteluissa nouseiden seikkojen perusteella. Tulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat, että kotiuttaminen sujuu, mutta prosessina se ei ole kovin suunnitelmallinen. Haasteina koettiin potilaiden kotonapärjäämisen arviointi, yhteistyö omaisten ja kotihoidon kanssa sekä iltakotiutukset. Sairaanhoitajat kokivat tietotaitonsa kotiuttamisesta hyväksi, ja perusta tietotaidolle nähtiin tulevan työkokemuksesta sekä yhteistyöstä. Tarkistuslistaa ei käytetty sairaanhoitajien mukaan työskentelyn apuvälineenä kotiuttamisessa, ja suurimmalle osalle se oli tuntematon. Tarkistuslistan käytöstä voisi heidän mukaansa kuitenkin olla hyötyä kotiuttamisessa, sekä sen kriteerien uskottiin palvelevan päivystysalueelta kotiutuvien potilaiden tarpeita. Haastatellut toivat esiin myös huolensa siitä, että nykyään kotiutetaan kovin huonokuntoisia potilaita. Yhteistyöstä moniammatillisessa työryhmässä mainittiin eri hoitavien tahojen kuormittuneisuus ja siitä johtuvat haasteet työssä. Toisaalta yhteistyöhön oltiin myös tyytyväisiä.The subject of this thesis was nurses' experiences on discharge in the emergency area of the Haartman hospital. The emergency area means emergency department and ward 2. The purpose of this thesis was to survey nurses' subjective experiences about discharge in the emergency area and also to study the checklist of discharging and using of it. The challenges of the emergency area in discharging are short treatment times. Medical staff has very limited time to learn to know the patients and their individual needs. However, the planning of discharge should begin as early as possible so that the process of discharging would be a safe and fluent nursing procedure for the patient, her/his relatives, the medical staff and for the unit of continuing care as well. The study method of the thesis was qualitative. The interviewees were a total of seven nurses. In addition, there was an expert interview for the repatriation nurse of the emergency department. The material was collected by theme interviews during April 2014 and was analyzed by using inductive reasoning, which we did get by interviews with the conclusions of the factors. The results of the study were divided into four themes, which were discharge and the challenges of it, nurses' know-how about discharging, domiciliary visit, discharge card and also teamwork. According to the results nurses experienced that discharge functions well, but as a process it is not so organized. As challenges were experienced the assessment of patients' ability to cope at home, cooperation with the relatives and the discharge card together with discharging in the evening. The nurses experienced their know-how about discharging good, and the basis for their know-how came from work experience and teamwork. According to the nurses the check-list was not utilized as an aid in discharge, and for the majority of the nurses it was unfamiliar. However, using the check-list could be benefited in discharging from the nurses’ perspective and the criteria of the checklist were experienced to meet the requirements of the discharged patients from the emergency area. The interviewees also expressed their concern that currently very disordered patients are discharged. About the teamwork in a multi-professional team were mentioned the work load of different health care professionals and the challenges caused by the work load. On the other hand, the nurses were satisfied with the teamwork

Ripulivirusten pikadiagnostiikka

English summaryPeer reviewe

Genotyping of Hepatitis C virus by nucleotide sequencing: A robust method for a diagnostic laboratory

Abstract Hepatitis C virus (HCV) is a globally significant blood-borne agent causing liver diseases, and it has infected over 170 million people worldwide. HCV is a diverse group of RNA viruses currently divided into genotypes 1–7 as well as subtypes. HCV infection can be treated with antiviral drugs, but the HCV genotype has to be determined for optimal selection of treatment strategy. The aim of this study was to set up a sequencing-based HCV genotyping method suitable for the workflow of a diagnostic laboratory. The established method is robust and stable, and it utilizes a one-step reverse transcription and PCR amplification of the 5’ untranslated region (5’UTR) and partial Core region of the HCV genome. Amplification products are sequenced using the standard Sanger method, and the genotype is determined by using a freely accessible web-based genotyping tool. The method was validated at the Helsinki University Hospital Laboratory using 238 previously genotyped serum samples. • A new one-step RT-PCR method for the amplification of the 5’ untranslated region and partial Core region of hepatitis C virus was established. • HCV genotype is determined using Sanger sequencing and a freely accessible, easy-to-use web-based genotyping tool. • The method is robust, reproducible and suitable for diagnostic laboratory workflow, and it requires no costly instrumentation or specialized sequence analysis skills.Peer reviewe

Lääketieteen Nobelin palkinto C-hepatiitti- viruksen löytäjille

Tämänvuotinen lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinto myönnettiin C-hepatiittiviruksen (HCV) löytäjille, yhdysvaltalaisille Harvey J. Alterille (s. 1935, National Institutes of Health, Bethesda), Charles M. Ricelle (s. 1952, Rockefeller University, New York) ja kanadalaiselle Michael Houghtonille (s. 1949, University of Alberta, Edmonton)

Korttelimaiset asumisen konseptit: Avaimia alusta- ja jakamistaloudesta sekä verkottumisesta?

This paper analyses holistic urban housing concepts that combine spatial, social and digital solutions. The analysis is based on qualitative empirical case research, utilizing service-dominant logic approach and recent platform and sharing economy studies in residential context. The research focuses on 1) chosen service concepts to meet the diverse needs of residents, 2) related opportunities of platform and sharing economy, and 3) alternative network models considering life cycle perspective. The results indicate that value creation of housing expands from an apartment to a block providing sustainable base for all local ecosystem actors. While implementation models and applications of platform and sharing economy are still emergent, the conceptual frame is proposed for guiding further studies. The topical contribution of results to housing research and urban planning is also discussed

Virusdiagnostiset menetelmät : viljely, antigeeninosoitus vai nukleiinihaponosoitus?

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : laboratoriotutkimukset• Nukleiinihapon osoitusmenetelmät ovat yleistyneet nopeasti virusdiagnostiikassa herkkyytensä vuoksi. Käytännössä ne ovat korvanneet diagnostiset virusviljelytutkimukset. • Vieritestauksessa käytetään yleisesti myös helppokäyttöisiä antigeeninosoitustestejä, mutta niiden suorituskyky vaihtelee. • Ns. pika-PCR-testit mahdollistavat nopeaa hoitoa varten tarvittavan pikadiagnostiikan esimerkiksi päivystysten tarpeisiin. • Menetelmät kehittyvät ja vaatimukset diagnostisille testeille kasvavat jatkuvasti, kuten käynnissä oleva koronapandemiakin on osoittanut. Uusien teknologioiden kehitystä tulee jatkuvasti seurata ja analysoida.Peer reviewe

Saliva-based testing for diagnosis of SARS-CoV-2 infection : A meta-analysis

Non peer reviewe

Mittaamisen mitta

Tämä teemanumero pureutuu mittaamiseen ja siihen liittyviin teknologioihin  kulttuurisena ilmiöinä. Kun mittaaminen ulottuu kaikille inhimillisen elämän osa-alueille, kulttuurintutkijoiden on syytä kysyä, mikä oikeastaan on mittaamisen mitta – ja minkälaisia mahdollisuuksia mittaamisen ja määrällistämisen yhteiskunnassa on luoda sijaa mittaamattomuuden kulttuureille