Viittomakielentulkkien kokemuksia ikääntyville kuuroille tulkkauksesta

Opinnäytetyössäni tavoitteena oli selvittää ikääntyville tulkkausta. Tavoitteenani oli selvittää, mitä tulee ottaa huomioon tulkatessa ikääntyvälle kuurolle sekä millaiseksi viittomakielentulkit kokevat ikääntyville tulkkauksen. Halusin löytää sellaisia piirteitä, jotka korostuvat erityisesti ikääntyville tehtävässä tulkkauksessa ja joita ei ole nuoremmille tehtävissä tulkkauksissa. Halusin selvittää myös toimintatapoja, mitä voi hyödyntää ikääntyville tulkkauksessa. Työn tilaaja oli Viittomakielialan Osuuskunta Via ja työelämäohjaaja Mervi Kurvinen. Tiedonkeruumenetelmäni oli haastattelu. Haastattelin kolmea viittomakielentulkkia, joista jokainen on ollut alalla yli viisi vuotta. Heistä kahdella on yli kymmenen vuoden työura. Toteutin haastattelut helmikuussa 2013. Haastattelujen pohjalta tärkeimmiksi asioiksi ikääntyville kuuroille tulkkauksessa nousi asiakkaan kunnioittaminen, hänen kielensä hallinta ja fysiologiset tekijät, jotka liittyvät ikääntymiseen. Vanhoja ihmisiä tulee arvostaa. Ikääntyvä kuuro saattaa käyttää joko hyvin visuaalista kieltä tai suomenkielen mukaista kieltä. Työssä käsiteltäviä vanhenemiseen liittyviä fysiologisia muutoksia on näkö, kuulo, kipu ja sairaudet. Ikääntyville tulkkausta ei ole tutkittu aiemmin, joten opinnäytetyöstäni on hyötyä niin viittomakielentulkkiopiskelijoille kuin myös erityisesti vasta valmistuneille viittomakielentulkeille. Työstä saa vinkkejä siihen, miten kohdata ikääntyvä kuuro ja miten toimia hänen kanssaan. Opinnäytetyössä käsitellään myös tulkkaustilannetta ja esitellään tulkkien kohtaamia ongelmatilanteita.The aim of this study was to find out about interpreting for aging people. I wanted to get to know what should consider while interpreting for aging people and how sign language interpreters see interpreting for aging people. I wanted to get things that were emphasized exactly while interpreting for aging people and things that don't exist while interpreting for younger people. I also wanted to find out ways how to act while interpreting. My subscriber was Viittomakielialan Osuuskunta Via and mentor Mervi Kurvinen. My research method was interview. I interviewed three sign language interpreters. Each of them had worked over five years. Two of them had over ten years work experience. I interviewed them on February 2013. By interviewing I got a few important points. These points are respect, knowledge of the language and physical changes of aging. We should respect old people. Aging people can use very visual language or signed Finnish. Physical changes I talk about are impaired hearing, failing eyesight, pain and diseases. Interpreting for aging people haven't been researched before. The results of the research can use by sign language interpreting students and sign language interpreters who are just graduated. The results of the research you can get some tips how to meet aging deaf and how to act with him/her. There is some information about the interpreting situation and few problems that interpreters have faced

Role of Temperature in the Biological Activity of a Boreal Forest

In northern latitudes, temperature is the key factor driving the temporal scales of biological activity, namely the length of the growing season and the seasonal efficiency of photosynthesis. The formation of atmospheric concentrations of biogenic volatile organic compounds (BVOCs) are linked to the intensity of biological activity. However, interdisciplinary knowledge of the role of temperature in the biological processes related to the annual cycle and photosynthesis and atmospheric chemistry is not fully understood. The aim of this study was to improve understanding of the role of temperature in these three interlinked areas: 1) onset of growing season, 2) photosynthetic efficiency and 3) BVOC air concentrations in a boreal forest. The results present a cross-section of the role of temperature on different spatial (southern northern boreal), structural (tree forest stand - forest) and temporal (day-season- year) scales. The fundamental status of the Thermal Time model in predicting the onset of spring recovery was confirmed. However, it was recommended that sequential models would be more appropriate tools when the onset of the growing season is estimated under a warmer climate. A similar type of relationship between photosynthetic efficiency and temperature history was found in both southern and northern boreal forest stands. This result draws attention to the critical question of the seasonal efficiency of coniferous species to emit organic compounds under a warmer climate. New knowledge about the temperature dependence of the concentrations of biogenic volatile organic compounds in a boreal forest stand was obtained. The seasonal progress and the inter-correlation of BVOC concentrations in ambient air indicated a link to biological activity. Temperature was found to be the main driving factor for the concentrations. However, in addition to temperature, other factors may play a significant role here, especially when the peak concentrations are studied. There is strong evidence that the spring recovery and phenological events of many plant species have already advanced in Europe. This study does not fully support this observation. In a boreal forest, changes in the annual cycle, especially the temperature requirement in winter, would have an impact on the atmospheric BVOC composition. According to this study, more joint phenological and BVOC field observations and laboratory experiments are still needed to improve these scenarios.Lämpötila on keskeinen biologisista aktiivisuutta, kuten kasvukauden pituutta ja fotosynteesiä, säätelevä ympäristötekijä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Ilmakehän säätelymekanismien kannalta keskeisten orgaanisia hiilivety-yhdisteiden muodostuminen on yhteydessä biologiseen aktiivisuuteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä lämpötilan merkityksestä näillä kolmella toisiinsa liittyvillä alueilla: 1) kasvukauden alkaminen, 2) fotosynteesin tehokkuus sekä 3) ilmakehän orgaanisten hiilivetyjen pitoisuudet. Tutkimustuloksia tarkastellaan orgaanisten hiilivetyjen näkökulmasta ja pohditaan, mitä mahdollisia vaikutuksia ilman lämpötilan muutoksilla voisi olla boreaalisen metsän orgaanisiin hiilivety pitoisuuksiin. Tutkimustulokset esittelevät lämpötilan vaikutusta eri aika (päivä vuodenaika- vuosi) ja alueskaaloilla (etelä-pohjoisboreaalinen metsä). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ns. yksinkertaistettu lämpösumma-malli ennustaa parhaiten lehteentulon päivämäärän. Sen sijaan fenologinen malli, joka huomio lepokauden aikaisen lämpötilavaatimuksen, on todennäköisesti tarkempi ilmaston muuttuessa. Laaja SMEAR mittausaineisto vahvistaa käsitystä, että fotosynteesitehokkuuden yhteys lämpötilaan on hyvin samantyyppinen niin etelä- kuin pohjoisboreaalisessa metsässä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa orgaanisten hiilivety päästöjä ja ilmakehäpitoisuuksia muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa. Lämpötila ohjaa voimakkaasti ilmakehän orgaanisia hiilivetypitoisuuksia boreaalisessa metsässä, mutta hiilivedyille tyypillisten korkeiden pitoisuuspiikkien kuvaamisen tarvitaan lisätutkimusta. Aikasarja-analyysien perusteella on havaittu, että kasvillisuuden keväänherääminen on keskimäärin aikaistunut Euroopassa. Tämä tutkimus ei suoraan vahvista tätä yleistä käsitystä. Erityispiirteenä boreaalisille puulajeille on lepokaudenaikainen lämpötilavaatimus, jolla voi olla tulevaisuudessa vaikutusta biologisen aktiivisuuden käynnistymisen ajankohtaan ja tätä kautta aina ilmakehän orgaanisten hiilivetyjen pitoisuuksiin asti. Tämän tutkimuksen perusteella tarvitsemme lisää samanaikaisia fenologisia ja BVOC yhdisteisiin liittyviä havaintoja ja mittauksia näiden arvioiden tueksi

Tuulivoimalan simulointiympäristö : 22 kW kuormakoneen ohjaus

Opinnäytetyö on tehty Tampereen ammattikorkeakoulun sähkölaboratorioon. Työn tarkoituksena oli tehdä todellista tuulivoimalaa mallintava simulointijärjestelmä siten, että sitä on helppo ohjata ja valvoa tietokoneelta. Järjestelmä on tehty sähkölaboratorion GreenLab-puolelle. Järjestelmän toteutus on tehty sähkölaboratorion tarjoamilla komponenteilla ja ne ovat sähkölaboratorioon kuuluvia. Tuulivoimalan mallintamisen tärkeimpänä elementtinä oli roottorin pyörimisnopeuden muuttuminen, kun generaattorin kuormitus muuttuu. Roottorin toiminnan mallintaminen suoraan teoriasta löytyvillä kaavoilla ei ole todenmukainen, sillä yksinkertainen teoria ei suoraan mallinna tuulivoimalassa syntyviä häviöitä. Tuulivoimalan roottorin toiminnan mallintamiseen käytettiin taajuusmuuttajakäyttöä, jossa on 22 kW:n oikosulkumoottori. Mallissa roottorin pyörimisnopeuden ohjearvo on riippuvainen tuulennopeudesta ja tuulivoimalan generaattorin kuormamomentista. Käytön ohjaus on toteutettu National Instrumentsin valmistamalla myDAQ-laiteella. Se on kannettava mittaus- ja instrumentointilaite, jolla voidaan luoda ja käsitellä analogisia signaaleja sekä digitaalista dataa. Laiteen ohjelmointi on tehty LabVIEW-ohjelmistolla. Ohjelmisto tekee ohjauksen lisäksi käyttöliittymää, jonka kautta tuulivoimalan käyttöä voidaan ohjata ja monitoroida tietokoneen välityksellä. Käyttöliittymään voidaan syöttää käyttöön asennetun generaattorin maksimisuoritearvot, joiden kautta ohjelma laskee sopivaa roottorin pyörimisnopeutta eri tuulennopeusarvoilla. Käyttöliittymään voidaan ladata erilaisia tuuliolosuhdemalleja ja monitoroida roottorin käyttäytymistä eri käyttötilanteissa. Käytölle on tehty lopuksi kuormituskokeet eri tuulennopeuksissa. Mittaustuloksista voidaan todeta roottorin toiminnan olevan tuulivoimamallin mukainen. Lopuksi työssä käsitellään toimenpiteitä, kuten monipuolisempaa laitteistoa, joilla simulointiympäristöä voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.This thesis was made for the electric laboratory of Tampere University of Applied Sciences. The purpose of this thesis was to make a wind energy simulation system which can be controlled and monitored via PC. The system was built on the GreenLab feature of the electric laboratory. All the components of the system are property of the electric laboratory. The most important element of modeling the wind energy production was the modulation of the rotor speed when the generator is loaded. It was difficult to use the theory for modeling the wind generation because the theory doesn't include all the losses in wind turbine. The operation of the wind rotor is modeled with the 22 kW induction motor which is operated with a drive. The rotation speed of the motor is dependent on the speed of the wind and the load of the generator. The control of the system is executed with myDAQ which is manufactured by National Instruments. It is a portable measurement and instrumentation device which can be used to create and manipulate signals and digital data. The programming is made with LabVIEW. LabVIEW is used to make the program and the user interface. The user interface is used to control and monitor the system via PC. User can set parameters of the generator in the user interface which the program uses to calculate the rotation speed of the rotor in different wind conditions. It is possible to download various wind condition models into the program and monitor the behavior of the rotor in different situations. Lastly the system has been tested with loading tests in different wind conditions. Results from the tests tells that the system operates as it is modeled. An improvement plan for the simulation system could be used to develop it even better system

Elämä kasvattaa : luottamus lastensuojelun tukiasuntotoiminnan piirissä olleiden nuorten elämänkulussa

My thesis focuses on how young people in the sheltered home programmes of child welfare assess changes in their lives and how they describe their experiences on trust. The aim is to look at this from the point of view of young people: how young people living in risky situations affect their own lives and do not become marginalised. The focus is primarily on the adolescents’ internal stories as mediums of experiences and secondly on external stories as expert discourse. Trust is the central theoretical concept of the study. Trust is considered a key social mechanism that strengthens the feeling of basic security. In addition, the concepts of social capital, well-being and participation are used in the study. The study is qualitative and narrative and attempts to understand the subjective experiences of young people. The research material consists of altogether twelve narrative-biographical research interviews of seven young people in sheltered home programmes. The adolescents explained the changes for the worse in their lives mainly by external factors. They believed that positive changes were mainly due to their own strengths, attitude, their own agency and responsibility. The young people were classified according to the role they chose in change situations as “children who bear the responsibility” (child assumes parental responsibility) or “rebellious youth” (young person renounces all responsibility). All of the young people shared a sense of mistrust towards their parents. However, feelings of trust vary by situation and case. All of the adolescents studied had experienced feelings of trust towards the network of people close to them. The nature of the confidential relationship with the workers required by the young people varies by the individual. With the “children who bear the responsibility” trust was based on support, whereas with the “rebellious youth” the importance of control was stressed. All of the young people had experienced a sense of agency with relation to the service system. The length of the placement did not seem to have relevance to the building of confidential relationships. The building of confidence served as an explanation, as it were, to how well the young people have coped. The adolescents in sheltered home programmes of child welfare were able to establish confidential relationships despite their difficult experiences with mistrust. The trust of these young people was built on all dimensions of well-being – Having (living conditions), Loving (social relationships) and Being (orientation with the world). According to the empirical knowledge of the young people and expert information, secure growing-up conditions (predictability), confidential relationships with people close to them (trust as communication), and participation (agency) with relation to the service system are significant in building up trust. Narrative and biographical methods were well suited as tools for hearing a young person. With them the workers are able to pinpoint their own role in the meaning-making of a young person. They are thus able to give room to the people close to the young person and important to him or her. Using the knowledge acquired from the young people for development purposes requires that the work community has a reflective approach to their work. The work needs to be developed so that young people can become more trustful towards the service systems and the workers.Tutkimuksessani tarkastellaan sitä, miten lastensuojelun tukiasuntotoiminnan piirissä olevat nuoret arvioivat elämänkulkunsa muutoksia ja mitä he kertovat luottamuksen kokemuksistaan. Tarkoituksena on tuoda nuorten näkökulmaa siihen, miten riskitilanteessa elävät nuoret vaikuttavat omaan elämänkulkuunsa eivätkä syrjäydy. Huomio kohdistuu ensisijaisesti nuorten sisäisiin tarinoihin kokemusten tulkkeina ja toissijaisesti ulkoisiin kertomuksiin asiantuntijapuheena. Luottamus toimii tutkimuksen keskeisenä teoreettisena käsitteenä. Luottamusta pidetään keskeisenä sosiaalisena mekanismina, joka vankistaa perusturvallisuutta. Lisäksi tutkimuksessa käytetään sosiaalisen pääoman, hyvinvoinnin ja osallisuuden käsitteitä. Tutkimus on laadullinen, nuorten subjektiivisia kokemuksia ymmärtämään pyrkivä ja narratiivinen. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän tukiasuntotoiminnan piirissä olevan nuoren yhteensä kahdestatoista narratiivis-elämänkerrallisesta tutkimushaastattelusta. Nuoret selittivät elämänkulkunsa muutokset huonompaan suuntaan lähinnä ulkoisilla asioilla. Myönteisten muutosten nuoret arvioivat syntyneen lähinnä omien vahvuuksiensa, asenteensa, oman toimijuutensa ja vastuunsa ansiosta. Nuoret on jaoteltu muutostilanteissa valitsemansa roolin perusteella ”vastuunkantajalapsiksi” (lapsi ottaa vanhemmille kuuluvaa vastuuta) tai ”kapinallisiksi nuoriksi” (nuori luopuu kaikesta vastuusta). Kaikille nuorille yhteisiksi asioiksi nousivat epäluottamuksen kokemukset suhteessa vanhempiinsa. Luottamuksen kokeminen vaihtelee kuitenkin tilanne- ja asiakohtaisesti. Kaikilla tutkimuksen nuorilla oli luottamuksen kokemuksia suhteessa läheisverkostoonsa. Nuorten työntekijöiltä tarvitseman luottamuksellisen suhteen laatu oli yksilöllistä. ”Vastuunkantajalasten” luottamuksen rakentumissa painottui tuen merkitys kun taas ”kapinallisilla nuorilla” painottui kontrollin merkitys. Kaikki nuoret olivat kokeneet itsensä toimijoiksi suhteessa palvelujärjestelmään. Sijoituksen pituudella ei näyttäisi olevan merkitystä luottamuksellisten suhteiden syntymisessä. Luottamuksen rakentuminen toimi ikään kuin selityksenä sille, miten nuoret ovat selvinneet niin hyvin. Lastensuojelun tukiasuntotoiminnan piirissä olevat nuoret kykenivät solmimaan luottamuksellisia suhteita vaikeista epäluottamuksen kokemuksista huolimatta. Tukiasuntotoiminnan piirissä olevien nuorten luottamus rakentui kaikissa hyvinvoinnin – Having (elinolot), Loving (yhteisyyssuhteet) ja Being (maailmaan orientoituminen) ulottuvuuksissa. Nuorten kokemuksellisen ja asiantuntijatiedon mukaan luottamuksen rakentumisessa merkityksellisiä ovat turvalliset kasvuolot (ennustettavuus), luottamukselliset suhteet läheisverkostossa (luottamus kommunikaationa) sekä osallisuus (toimijuus) suhteessa palvelujärjestelmään. Tarinalliset ja elämänkerralliset menetelmät soveltuivat hyvin työvälineeksi nuoren kuulemiseen. Niiden avulla työntekijät voivat paikantaa oman roolinsa nuoren merkityksenannossa ja voivat siten antaa tilaa nuorelle merkityksellisille läheisverkostoon kuuluville ihmisille. Nuorten tiedon hyödyntäminen kehittämistyössä edellyttää työyhteisöiltä reflektiivistä työotetta. On kehitettävä työtä siten, että nuorten luottavaisuus palvelujärjestelmiä kohtaan ja luottamus työntekijöitä kohtaan voi lisääntyä

Huumeiden käyttäjien läheisten auttaminen : kokemuksia perheterapiasta Läheis- ja perhetyön keskuksessa

Tutkimusympäristönä on Irti Huumeista ry:n Läheis- ja perhetyön keskus. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää minkälaisissa tilanteissa huumeiden käyttäjien läheiset hakeutuvat perheterapiaan, miten terapiassa käynti on vaikuttanut ja vastannut odotuksia ja miten läheiset kehittäisivät terapiaa ja huumehoitotyötä. Opinnäytetyöni liittyy laajempaan hankkeeseen Irti Huumeista ry:n Läheis- ja perhetyön keskuksen perhetyön kehittäminen. Opinnäytetyöhöni osallistui kolme äitiä, jotka olivat käyneet perheterapiassa Irti Huumeista ry:n Läheis- ja perhetyön keskuksessa. Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista tutkimusta. Toteutin opinnäytetyöni teemahaastattelujen avulla. Analysoin aineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Lasten keskimääräinen huumeiden käytön aloitusikä oli 14,5 vuotta. Läheiset olivat havainneet lapsen tavaroissa, tuoksuissa ja olemuksessa muutoksia. Läheiset olivat kokeneet vihaa, raivoa, avuttomuutta, ahdistusta ja epäonnistumista vanhempana. Terapiaan päästiin nopealla aikataululla. Asiakassuhde alkoi joko internetin sähköpostin tai puhelimen välityksessä. Haastateltavat arvostivat yhteydenoton helppoutta ja terapia-ajan saamisen nopeutta. Aiempia yhteydenottoja viranomaisten tarjoamiin palveluihin oli kaikilla haastatelluilla. Haastateltavat olivat tulleet perheterapiaan noin 1,5 – 2 vuoden kuluttua lapsensa huumeiden käytön havaitsemisesta. Ennakko-odotukset perheterapiasta olivat joko hieman erilaisia kuin mitä perheterapia oli tai ennakko-odotuksia ei ollut. Terapia-sana koettiin hieman pelottavana. Haastateltavat hakeutuivat terapiaan muun muassa avuttomuuden tunteen takia ja saadakseen keskusteluapua. Eräällä haastateltavalla tulon syynä oli lapsen koulusta erottaminen. Läheiset olivat tyytyväisiä saamaansa terapiaan, keskusteluun sekä omassa tahdissa eheytymiseen. Käyttäjälapsi ja sisarukset eivät olleet syystä tai toisesta osallistuneet terapiaan. Läheiset kokivat jossain määrin huolta tästä asiasta. Pohdittiin myös tilanteen uudelleenarviointia. Monikulttuuristen perheiden huomiointi, terapiaistuntojen aloitukset ja haasteellisemmat kysymykset ilmenivät terapiatilanteiden tärkeimmiksi kehittämisen alueiksi. Tiiviimpi yhteistyö eri viranomaisten kesken, varhaisempi puuttuminen, huumeasiasta puhuminen ja häpeän poistaminen koettiin myös tärkeäksi. Haastatteluissa ilmeni myös läheisten huoli pikavipeistä, pakkohoidon puutteesta ja läheisen vaikeudesta auttaa lapsen asioissa hänen täytettyään 18 vuotta. Tulevia tutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi koulujen rooli huumetyössä tai miksi suomalaisesta pojasta tulee päihdeongelmainen?The research environment is Free from Drugs organisation’s Family Support Centre. The purpose of this thesis is to find out in what circumstances drug abusers’ close ones go to family therapy, what the effects and expectations are and how drug abusers’ close ones would develope the work with drug abusers. This study belongs to a broader project in Free from Drugs Family Support Centre’s family development. The thesis involved three mothers who had attended family therapy in Free from Drugs Family Support Centre. The research method used is qualitative. The study was conducted through interviews. The children’s average age to start using drugs was 14.5 years. There were changes in a child´s behaviour and personal belongings. The close ones felt anger, rage, helpnessless, anxiety and failure as parents. There was a short waiting time for the client to get to Family Support Centre’s therapy. The parents contacted either via internet e-mail or telephone. The interviewees appreciated the ease of contacts and that they got in therapy quickly. All the interviewees had previous contacts with the authorities. The interviewees had come to family therapy approximately 1,5 - 2 years after discovering their child’s drug abuse. Advance expectations were a little different from what the family therapy was or there were no expectations. The word therapy was considered a little frightening. The interviewees were satisfied with the family therapy and the continuity of the therapy. Children and siblings did not, for one reason or another, participate in the therapy. This was felt to be a problem. Taking multicultural families into account, starting therapy and challenging questions were mentioned as the development areas of family therapy. Closer co-operation between authorities, preventive work, discussion about drugs and removal of shame were also considered important. The close family members were also worried about quick loans, the lack of compulsory treatment and the difficulties to participate to the treatment when the child is an adult. Further studies could be conducted for example on the role of schools or on the reasons why Finnish boys become drug addicts