Sähköpostimarkkinointi elämyksellisen kuluttamisen tehostajana tapahtuma-alalla

Tapahtuma-ala koki kovan kolauksen vuoden 2020 pandemian johdosta, ja on sen johdosta tällä hetkellä tiukan kilpailutilanteen äärellä. Elämyksellinen kuluttaminen tuottaa ihmisille erityislaatuisia kokemuksia ja onnellisuutta, mutta tapahtumajärjestäjät kokevat silti haasteita potentiaalisten tapahtumaosallistujien tavoittamisessa. Sähköpostimarkkinoinnin käyttö elämysten markkinoinnissa on jäänyt vähäiselle huomiolle, vaikka siinä piilee suuri potentiaali niin tehokkuuden kuin tuottavuuden näkökulmasta. Sähköpostimarkkinoinnin avulla voidaan tavoittaa myös tarkasti tiettyjä tarkasti valikoituja kohderyhmiä, joten se sopii käytettäväksi tapahtumamarkkinoinnin kentälle. Tapahtumilla ja live-elämyksillä on tällä hetkellä suuri rooli yhteiskunnassa, ja niiden tarkastelu markkinoinnin näkökulmasta on ajankohtaista. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, miten sähköpostimarkkinoinnilla voidaan tukea tapahtumien markkinoinnin elämyksellisyyttä. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite keskittyy siihen, miten sähköpostimarkkinointia voidaan hyödyntää elämyksien markkinoinnissa. Toinen tavoite puolestaan tarkastelee sitä, miten kuluttajat näkevät sähköpostimarkkinoinnin ja elämyksellisen kuluttamisen yhdistyvän. Kolmannen tavoitteen kohdalla pyritään rakentamaan liikkeenjohdollisia ehdotuksia sähköpostimarkkinoinnin elämyksellisyyden tehostamiseksi. Tätä tavoitetta lähdetään ratkaisemaan tunnistamalla sähköpostimarkkinoinnin vahvuuksia ja heikkouksia Ticketmaster Suomen kohdalla. Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena ryhmähaastatteluiden kautta. Haastateltavia kuluttajia oli yhteensä 20, ja heidät oli jaoteltu ryhmiin sen perusteella, minkä tyyppisiin tapahtumiin he mielellään osallistuvat. Haastattelut toteutettiin maalis-huhtikuussa etäyhteyksien välillä. Haastatteluiden pääteemat olivat elämyksellinen kuluttaminen, sähköpostimarkkinointi ja tapahtumien markkinointi. Lopuksi haastattelussa näytettiin Ticketmaster Suomen markkinointisähköposteja eri tapahtumista. Merkittävämmät tulokset keskittyivät elämyksellisen kuluttamisen suhteen siihen, miten sosiaaliset aspektit ja kuluttajan identiteetti ovat mukana kulutuspäätöksissä, ja elämyksellinen kuluttaminen voi olla hyvinkin impulsiivista. Elämyksen viihteellisyys nousi keskeisimmäksi tekijäksi elämyksen kategorioiden suhteen, ja sitä tulisi korostaa elämysten markkinoinnissa. Sähköpostimarkkinoinnin kannalta keskeiseksi nousi tarkempi personointi, eksklusiivisuuden tunne sekä elämyksellisempi sisältö. Tapahtumien markkinoinnissa yleensä tarvitaan lisää tunnelmaa nostattavaa markkinointiviestintää ja nopeammin löydettävissä olevaa informaatiota, joka tavoittaa kuluttajat oikeaan aikaan ja saa heidät innostumaan tapahtumasta. Sähköpostimarkkinointi on mahdollista yhdistää tapahtuman elinkaareen jokaiseen vaiheeseen omalla tavallaan elämyksellisen kuluttamisen tehostajana

Väkivaltaisesta parisuhteesta irtautuminen : Resilienssin rakentuminen lähdön edellytyksenä

Tutkielma käsittelee väkivaltaisesta parisuhteesta irtautumista resilienssin rakentumisen näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona on käytetty Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan yhteisen EHYEKSI-hankkeen litteroituja haastatteluja. Yhdeksästä haastattelusta tässä tutkielmassa on käytetty kuutta. Aineistoa on analysoitu narratiivisen menetelmän avulla siten, että kertomuksista on laadittu neljä tyyppikertomusta eri näkökulmista. Päätuloksia tutkielman aineiston perusteella on se, että irtautumisen mahdollistava resilienssi kehittyy jokaiselle, mutta omasta sukupolvesta riippuen sen rakentuminen kestää keskimäärin kauemmin vanhemmilla sukupolvilla. EHYEKSI-aineiston naisten resilienssi rakentui traumaattisista kokemuksista siten, että lopulta heille tuli ”mitta täyteen” ja he päättivät toteuttaa pitkään kaavailemansa lähdön väkivaltaisesta parisuhteesta. Huoli lasten turvallisuudesta edisti ja nopeutti resilienssin lopullista rakentumista. Suositukseni aineiston perusteella on se, että sosiaali- ja terveysviranomaisten olisi hyvä rutiininomaisesti kysyä kaikilta asiakkailta ja potilailta, kokevatko he väkivaltaa läheissuhteissaan. Väkivaltaisesta parisuhteesta irtautumista toivovia olisi hyvä auttaa konkreettisesti erityisesti asunnon saamisessa, jotta he voivat käytännössä irtautua kotona tapahtuvasta väkivallasta

Miten markkinoistuminen lävistää lastensuojelua? Sosiaalityöntekijöiden arkikokemuksia tavoittamassa

Tutkimuksen aiheena on markkinoistuminen lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa. Markkinoistumisen ilmiöitä on tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten ne näyttäytyvät lastensuojelun sosiaalityöntekijän arkityössä. Tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimuskysymystä: 1. Millaisin ilmiöin markkinoistuminen konkretisoituu lastensuojelun sosiaalityöntekijän arjessa? 2. Millaisia seurauksia markkinoistumisella on lastensuojelun sosiaalityölle? Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii julkisen sektorin markkinoistuminen ja New Public Management, joka pyrkii markkinaehtoisten ajattelutapojen ja käytäntöjen juurruttamiseen kaikkeen julkiseen toimintaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljän keskisuuren pääkaupunkiseudun kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastatteluilla ja aineiston analyysi tapahtui teema-analyysin keinoin. Aineiston lukua ja tulkintaa ohjaavana välineenä on toiminut Dorothy E. Smithin kehittämä muoto institutionaalisesta etnografiasta. Institutionaalinen etnografia nostaa tarkastelun kohteeksi sosiaalityöntekijöiden kokemusten taustalla olevat näkymättömät institutionaaliset ja yhteiskunnalliset hallinnan suhteet ja käytännöt. Tutkimustulokset osoittavat, että markkinoistumisen merkittävin konkretisoituminen arjessa on tapahtunut sosiaalityöntekijöiden ajankäytön tehostumisessa ja työn sisällöllisissä muutoksissa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän päivittäistä työajan käyttöä hallitsevat erilaiset normatiiviset ohjeet ja selontekovaatimukset, joilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan dokumentoinnin ja tuloksellisuuden vaatimuksia. Ohuet, heikot tai toimimattomat peruspalvelut yhdistettynä niukkenevan kuntatalouden aiheuttamaan ostopalveluiden käytön kiristymiseen ovat aiheuttaneet lastensuojelun sosiaalityössä eettisesti vaikeita tilanteita, jossa asiakkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita tai palveluita joudutaan valikoimaan hinnan mukaan. Tutkimustulosten valossa lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän ammattitaidon käyttömahdollisuudet ovat kapeutuneet ja menetelmien käyttö työssä on hankaloitunut. Markkinoistumisen seurauksena asiakkaan ja sosiaalityöntekijän luottamuksellisen suhteen rakentuminen näyttää vaikeutuneen organisatoristen ja työn sisällöllisten muutosten vuoksi. Asiakastapaamisten määrän väheneminen on johtanut sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisen suhteen ohenemiseen. Tutkimus osoittaa, että lastensuojelun sosiaalityössä työn suunnittelulle, reflektoinnille ja asiakkaan kohtaamiselle ei ole tilaa, mistä johtuen työstä on muodostunut monelta osin pinnallista, suunnittelematonta ja kriisitilanteisiin painottuvaa. Samalla asiakastyö näyttää muuttuneen pistemäiseksi ja eettisiä jännitteitä tuottavaksi. ABSTRACT The purpose of this research is to examine the phenomena of marketization in the context of child protection. In this research it is examined, how marketization appears in an everyday work of child protection social workers. The research initiative was guided by two questions: 1. How marketization can be seen in an everyday life of child protection social workers? 2. What kinds of consequences marketization influences to child protection social work. The theoretical framework of this research is based on public sector marketization and New Public Management. The data was gathered through focus group interviews of child protection social workers, who worked in municipalities of the four medium-sized metropolitan areas. The data was analyzed by using thematic analysis. Institutional ethnography, developed by Dorothy E. Smith, served a tool for analyzing and interpreting the data. In interpretations the focus was on child protection social workers experiences of the underlying invisible institutional and social management relations and practices. The results show that the most important influence of marketization in child protection social workers everyday work is to intensification of work and on contents of the amendments. Child protection social worker's daily working time is dominated by the use of different normative guidelines and reporting requirements, like requirements of documentation and effectiveness. Thin, weak or non-functioning basic services, combined with scarcer municipal finances, caused by tightening of the use of outsourced services, have caused child protection social workers ethically difficult situations, where customers do not get the services they need, or services must have been to choose by price. This research shows that possibilities of using professional skills in child protection social work are overly narrow, and the use of different methods in work has become more difficult. As a result of marketization, the building of trust in relationships between social workers and clients seems to have become more difficult due to changes in organizational and substantive work. A reduction in the number of customer meetings has led to thinning relationships between social workers and the clients. This research shows that child protection social workers do not have time to plan or reflect their work or encounter customers, which is why their work has become superficial and unplanned, and it is mainly focused on crisis situations. At the same time client work seems to have changed to ethical tensions productive single-point work, where long-term social work is hindered

Kansainvälisen adoption muutos Suomessa: aiempaa vähemmän lapsia mutta enemmän eriasteisia erityistarpeita

Kansainvälisen adoption kautta vuosittain Suomeen tulevien lasten määrä on pienentynyt sadoista lapsista kymmeniin, joista suurin osa on erityistarpeisia. Erityistarpeiden kirjo on laaja ja käsittää esimerkiksi leikkauksella korjattavia rakennepoikkeamia, sydänvikoja, kehitysviivästymiä ja aistiongelmia. Kun vuoden 2012 adoptiolaki rajoitti lasten ja vanhempien ikäeroa, siitä seurasi, että ulkomailta adoptoidaan myös aikaisempaa vanhempia lapsia, jopa kouluikäisiä. Kaikkia lapsia - myös terveitä - yhdistää vähintään yksi hylkäämiskokemus. Jotkut lapset ovat kokeneet useita hylkäämisiä, vaille jäämistä ja kaltoinkohtelua. Tämä tekee kansainväliseen adoptioon tulevista lapsista erityistarpeisia, joten adoptoituja kohtaavalta lääkäriltä vaaditaan erityisosaamista

Associations between lexicon and grammar at the end of the second year in Finnish children

Peer reviewe

Kansainvälisen adoption muutos Suomessa : aiempaa vähemmän lapsia mutta enemmän eriasteisia erityistarpeita

Vertaisarvioitu.Kansainvälisen adoption kautta vuosittain Suomeen tulevien lasten määrä on pienentynyt sadoista lapsista kymmeniin, joista suurin osa on erityistarpeisia. Erityistarpeiden kirjo on laaja ja käsittää esimerkiksi leikkauksella korjattavia rakennepoikkeamia, sydänvikoja, kehitysviivästymiä ja aistiongelmia. Kun vuoden 2012 adoptiolaki rajoitti lasten ja vanhempien ikäeroa, siitä seurasi, että ulkomailta adoptoidaan myös aikaisempaa vanhempia lapsia, jopa kouluikäisiä. Kaikkia lapsia - myös terveitä - yhdistää vähintään yksi hylkäämiskokemus. Jotkut lapset ovat kokeneet useita hylkäämisiä, vaille jäämistä ja kaltoinkohtelua. Tämä tekee kansainväliseen adoptioon tulevista lapsista erityistarpeisia, joten adoptoituja kohtaavalta lääkäriltä vaaditaan erityisosaamista.Peer reviewe

Early lexical development of Finnish children: A longitudinal study

Peer reviewe

Do the Temperamental Characteristics of Both Mother and Child Influence the Well-Being of Adopted and Non-Adopted Children?

(1) Background: For decades, the temperaments of infants and small children have been a focus of studies in human development and been seen as a potential contributor to children’s developmental patterns. However, less is known about the interplay between the temperamental characteristics of mothers and their children in the context of explaining variations in developmental outcomes. The aim of our study was to explore the associations—with or without genetic links—of the temperaments and psychological distress of mothers and the temperaments of children with behavioral problems in a group of internationally adopted children and their adoptive mothers and in a group of non-adopted children and their mothers. (2) Methods: Data (n = 170) were derived from the ongoing Finnish Adoption (FinAdo) follow-up study. The children included were under the age of 7 years; 74 were adopted internationally through legal agencies between October 2010 and December 2016, and the remaining 96 were non-adopted children living with their birth parents (biological group) recruited from day-care centers. We used Mary Rothbart’s temperament questionnaires to assess temperament, the Child Behavior Checklist (CBCL) to obtain data on the children’s behavioral/emotional problems and competencies, and the General Health Questionnaire (GHQ) to assess parental psychological distress. The study was approved by the Ethics Committee of the Hospital District of Southwest Finland, and written informed consent was obtained from the parents and the children themselves. (3) Results: The negative affectivities of both mothers and children were associated with the total CBCL and with both internalizing and externalizing problem behaviors after adjusting for age, gender, and adoption status. Both relationships remained significant when tested simultaneously, suggesting additive effects. Maternal negative affect was associated with problem behavior irrespective of child extraversion/surgency. Child extraversion/surgency was associated with lower levels of all internalizing behavioral problems when adjusted for maternal sociability. Child negative affect was associated with all behavioral problem measures irrespective of maternal sociability or maternal psychological distress. Maternal distress was associated with child problem behaviors only in children with low extraversion/surgency. (4) Limitations: The sample size was relatively small, and the information was gathered solely with questionnaires. (5) Conclusions: The results of the study may be clinically significant. Child negative affect, maternal negative affect, and maternal experienced distress, combined with low child extraversion/surgency, may increase the risk of child problem behaviors in both adoptees and non-adoptees

Normative values for sleep parameters in pre-schoolers using actigraphy

Objective: There are currently no reference values for actigraphy-measured sleep length and fragmentation in preschool children. We created standardized parameters using a community sample. Methods: Ninety-seven 2-to-6-year-old children (56 boys) wore an actigraph on their non-dominant wrist for seven days. The data was extracted and scored, calculating total sleep time, sleep latency, sleep efficiency, fragmentation index, circadian rhythm length, cosine peak and light/dark ratio. Subjects were divided into groups of 2-3-year-olds, 4-5-year-olds and 6-year-olds. Means and standard deviations were calculated, and reference values were created using the 2.5th and the 97.5th percentiles. Results: Reference intervals were 7 h 23 min-9 h 47 min for 24-hour total sleep time, 0.2-48.4 min for sleep latency, 69-87% for sleep efficiency, 23-53% for fragmentation index, 23 h 39 min-24 h 24 min for circadian rhythm length, 12: 37-15: 53 for the timing of the cosine peak, and 1.14-5.63 for the light-dark ratio. With increasing age, daily sleep time, sleep latency, sleep fragmentation, and napping decreased. Conclusions: We were able to create previously non-established reference values, including trends with increasing age, on actigraphy-assessed sleep in preschool children. Significance: Sleep disorders in young children are easier to evaluate against normative data. (C) 2018 International Federation of Clinical Neurophysiology. Published by Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Do the Temperamental Characteristics of Both Mother and Child Influence the Well-Being of Adopted and Non-Adopted Children?

(1) Background: For decades, the temperaments of infants and small children have been a focus of studies in human development and been seen as a potential contributor to children’s developmental patterns. However, less is known about the interplay between the temperamental characteristics of mothers and their children in the context of explaining variations in developmental outcomes. The aim of our study was to explore the associations—with or without genetic links—of the temperaments and psychological distress of mothers and the temperaments of children with behavioral problems in a group of internationally adopted children and their adoptive mothers and in a group of non-adopted children and their mothers. (2) Methods: Data (n = 170) were derived from the ongoing Finnish Adoption (FinAdo) follow-up study. The children included were under the age of 7 years; 74 were adopted internationally through legal agencies between October 2010 and December 2016, and the remaining 96 were non-adopted children living with their birth parents (biological group) recruited from day-care centers. We used Mary Rothbart’s temperament questionnaires to assess temperament, the Child Behavior Checklist (CBCL) to obtain data on the children’s behavioral/emotional problems and competencies, and the General Health Questionnaire (GHQ) to assess parental psychological distress. The study was approved by the Ethics Committee of the Hospital District of Southwest Finland, and written informed consent was obtained from the parents and the children themselves. (3) Results: The negative affectivities of both mothers and children were associated with the total CBCL and with both internalizing and externalizing problem behaviors after adjusting for age, gender, and adoption status. Both relationships remained significant when tested simultaneously, suggesting additive effects. Maternal negative affect was associated with problem behavior irrespective of child extraversion/surgency. Child extraversion/surgency was associated with lower levels of all internalizing behavioral problems when adjusted for maternal sociability. Child negative affect was associated with all behavioral problem measures irrespective of maternal sociability or maternal psychological distress. Maternal distress was associated with child problem behaviors only in children with low extraversion/surgency. (4) Limitations: The sample size was relatively small, and the information was gathered solely with questionnaires. (5) Conclusions: The results of the study may be clinically significant. Child negative affect, maternal negative affect, and maternal experienced distress, combined with low child extraversion/surgency, may increase the risk of child problem behaviors in both adoptees and non-adoptees