”Järjestämisen jumala on aina vierelläsi”: KonMari-menetelmän eksplisiittinen ja implisiittinen uskonnollisuus

Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista eksplisiittistä ja implisiittistä uskonnollisuutta KonMari-menetelmästä on löydettävissä. KonMari on japanilaisen Marie Kondon kehittämä järjestelysiivousmenetelmä, jossa koti on tarkoitus saada järjestykseen vain kerran elämässä, koska suorittajan elämä muuttuu eikä koti enää koskaan palaa ennalleen sotkuiseksi. Samalla arvioidaan myös oman elämän henkistä sotkuisuutta ja sen järjestykseen saamista. Menetelmä lupaa suorittajansa elämän parantuvan ja muuttuvan onnellisemmaksi projektin suoritettuaan. Menetelmässä jokaisen esineen merkitys arvioidaan erikseen sen pirskahtelun osalta ja lopulta hävitetään kaikki pirskahtelemattomat esineet. Jokaiselle esineelle valitaan säilytyspaikka, jossa se saa levätä. KonMari-menetelmä on saanut vaikutteita japanilaisesta kulttuurista, mutta saavuttanut suuren suosion myös länsimaissa. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, miten menetelmästä löydettävä uskonnollisuus on vaikuttanut sen suosioon länsimaissa. Tutkielman aineistona toimivat Marie Kondon kirjoittamat teokset KonMari – siivouksen elämänmullistava taika sekä KonMari – iloa säkenöivä järjestys. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista tutkimusmenetelmää, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä toimii implisiittisen uskonnon teoria, jota lähestytään sen kehittäjän, Edward Baileyn, sekä teoriaa soveltaneiden tutkimusten kautta. Aineistosta löytyy paljon sekä eksplisiittistä, että implisiittistä uskonnollisuutta. Eksplisiittinen uskonnollisuus näkyy suorina viittauksina ja uskonnollisiksi määriteltävien käsitteiden käyttönä sekä selkeissä institutionaalisen ja näkyvän uskonnon merkeissä. Implisiittinen uskonnollisuus on näkyvissä arvoissa sekä elämämuutoksessa ja merkitysjärjestelmissä. Implisiittinen uskonnollisuus tulee esiin, kun aineistoa tarkastellaan syvemmin, käyttäen apuna implisiittisen uskonnollisuuden teoriaa. Elottomien esineiden elollistaminen nousee myös merkittävään rooliin tutkielmassa

Food-safety hazards in the pork chain in Nagaland, North East India: implications for human health.

Pork occupies an important place in the diet of the population of Nagaland, one of the North East Indian states. We carried out a pilot study along the pork meat production chain, from live animal to end consumer. The goal was to obtain information about the presence of selected food borne hazards in pork in order to assess the risk deriving from these hazards to the health of the local consumers and make recommendations for improving food safety. A secondary objective was to evaluate the utility of risk-based approaches to food safety in an informal food system. We investigated samples from pigs and pork sourced at slaughter in urban and rural environments, and at retail, to assess a selection of food-borne hazards. In addition, consumer exposure was characterized using information about hygiene and practices related to handling and preparing pork. A qualitative hazard characterization, exposure assessment and hazard characterization for three representative hazards or hazard proxies, namely Enterobacteriaceae, T. solium cysticercosis and antibiotic residues, is presented. Several important potential food-borne pathogens are reported for the first time including Listeria spp. and Brucella suis. This descriptive pilot study is the first risk-based assessment of food safety in Nagaland. We also characterise possible interventions to be addressed by policy makers, and supply data to inform future risk assessments